Baltian alueen avaruustoimintaa

Riian EPSC2017 (European Planetary Science Congress) lähestyy ja nyt järjestäjät ovat julkaisseet pienen YouTube-video Baltian alueen avaruustoimijoista. Myös Suomi on edustettuja videolla.

Voidaan toki olla montaa mieltä luetaanko Suomi Baltian alueen maihin, mutta ehkä tässä tapauksessa se voidaan lukea. Oheinen reilun viiden minuutin YouTube-video summaa hyvin yhteen alueen tärkeimmät tutkimuspuolen avaruustoimijat. Suomesta mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto joista ainakin IL on mukana myös Riian EPSC-konferenssissa tämän vuoden syyskuussa oman osaston kanssa.

MetNettiä EGUssa

Mars MetNet -hanketta esiteltiin allekirjoittaneen toimesta EGUssa ns. PICO-esityksenä.

PICO on suhteellisen uusi esitysmuoto konfferensseissa joa toistaiseksi sitä ei ole Euroopassa käytetty kuin EGUssa. Ideana PICOssa on se että aluksi on lyhyt, vain kaksi minuuttia kestävä, pikaesitys omasta aiheesta ja kun kaikki ovat pitäneet omat esitelmänsä, siirrytään videotauluille joissa pyörii PowerPoint tms. -esitys. Toisin sanoen kyseessä on eräänlainen perinteisen puheen ja posterin välimuoto joka ainakin näin ensikertalaiselle sopi aivan mainiosti. Kahden minuutin puhe pakottaa vähän panostamaan esitykseen ja näyttöruudut sekä tietotekniikka mahdollistavat mm. videoiden käytön joka on luonnollisesti mahdotonta peruspaperiposterin yhteydessä. Aiemmin olen kyllä pitänyt läppäriä posterin vieressä ja pyörittänyt siinä videoita, mutta se on todella kankea tapa eikä palvele tarkoitustaan kovinkaan hyvin. Pisteet siis PICOlle ideana ja toivottavasti tapa leviää muihinkin konfferesseihin. Ohessa vielä kuva allekirjoittaneesta pitämässä omaa kahden minuutin esitystäni.

Avaruusinsinööri kertoilemassa Mars MetNet-hankkeesta.

Lyhyesti Aalto-2 -satelliitista

Aalto-satelliittiperheen ensimmäinen avaruuteen päässyt jäsen ei ollut Aalto-1, vaan QB50-hankkeen Aalto-2 satelliitti. Avaruusinsinöörikin on hieman sotkeutunut asiaan, mutta vain hieman…

Muistan itse vielä hyvin sen kun istuin vuonna 2013 Aalto-yliopistolla Aalto-2 -tiimin kanssa lukemassa ja kommentoimassa hankkeen dokumentaatiota ja suunnitelmia. Minut oli kutsuttu arvioimaan Aalto-satelliitin edistymistä ns. ”Preliminary Design Review” (lyhemmin PDR) -katsaukseen (suomennettuna ehkäpä alustava suunnittelutarkistus tjsp.). Tuolloin kyllä punakynä heilui, mutta 18.4. vihdoin onnistuneen laukaisun myötä uskoisin, että ainakin suurin osa niistä huomioista joita minä ja muut arvioivat tekivät, menivät itse suunnitelmiin ja lopulliseen toteutukseen.

Aalto-2 ja etenkin Aalto-1 ovat oivia esimerkkejä siitä kuinka pitkiä avaruushankkeet ovat suunnitteluvaiheesta aina laukaisuvaiheeseen asti. Kun olin 2013 arvioimassa hankkeen edistymistä, oli työtä takana jo aika paljon. Nyt noin neljä vuotta myöhemmin satelliitti on saatu laukaistua avaruuteen ja toivottavasti piakkoin saamme nähdä myös jotain satelliitin tekemiä mittauksia. On kuitenkin selvää, että Aalto-2:n myötä Suomi on ottanut yhden askeleen eteenpäin avaruuden valloituksessa. Tulevaisuus näyttää onko Aalto-satelliittiperheen (Aalto-1 ja Aalto-2) CubeSateista uutta potkua suomalaiseen avaruusteollisuuteen ja -tutkimukseen, mutta ainakin toiveet ovat nyt korkeammalla kuin pitkään aikaan.

Niin ja mitä sitten kuuluu Aalto-1:lle? Noh se odottelee edelleenkin laukaisua tiukasti maankamaralla. Ehkäpä jossain kohtaa…

EGUn esitelmiä suorana netissä

Tänäkin vuonna osa EGUn esitelmistä lähetetään suorana netin kautta ns. ”nettistreeminä”. Lähetyksien aikatauluja voi katsoa EGUn sivuilta

Suorat lähetykset ovat oiva keino tutustua millainen tapahtuma EGU oikein on. Harva kuitenkaan lähtee muun kuin töiden takia tapahtumaan, mutta varmasti monet aiheet kiinnostavat suurtakin joukkoa tutkijoita ja myös normaaleja kansalaisia. Aivan kaikkia EGUn esityksiä ei luonnollisesti ole mahdollista jakaa netin kautta. Onhan EGUssa ollut viime vuonna noin 14000 osallistujaa joista valtaosalla on jonkinlainen esitelmä, puhe tai posteri, konfferenssin yhteydessä. On kuitenkin hienoa, että järjestäjät ovat huomioineet myös suuren yleisön saattamalla esitelmiä kaiken kansan nähtäville.

Ohessa on suora listaus (englanniksi) mitä tänä vuonna voi seurata netin kautta. Huomioitavaa on se, että kaikki esitykset ovat englanniksi eikä suorasta lähetyksestä johtuen ole mahdollisuutta tekstitykseen.

HUOM! Kellonajat alla ovat paikallista, Itävallan, aikaa joka on yhden tunnin jäljessä Suomen aikaan verrattuna. Esimerkiksi jos aikataulussa on 10:30, niin se on Suomen aikaan 11:30 jne.

Maanantai 24.4.

PC1
Screaming clouds
10:30–11:00 / Press centre / Details

PC2
Cities’ resilience to a changing climate
13:00–14:00 / Press centre / Details

US2
Union symposium: ESA / NASA
13:30–17:45 / Room E2 / Details

Tiistai 25.4.

PC3
Water hazards: how floods and storms impact us and how we impact water resources
09:00–10:00 / Press centre / Details

PC4
Polar regions: Arctic sea-ice future, Antarctic ice-shelf stability, and glacial landforms
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC5
Plastic litter: how it’s transported, reaches the food chain, and what we can learn from it
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML4/PS/ST
Jean Dominique Cassini Medal Lecture by Luciano Iess
12:15–13:15 / Room E1 / Details

PC6
Countdown to Cassini’s Grand Finale
15:30–16:30 / Press centre / Details

GDB5
Great Debate on Great Extinctions
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Keskiviikko 26.4.

US1/AS4.52/BG9.67/CL4.20/SSS0.4
Vegetation-climate interactions across time scales
08:30–12:00 / Room E2 / Details

PC7
Geoarcheology: Finding traces of human presence in caves, soils and landscapes
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC8
Food security: how extreme weather and other hazards affect what we drink and eat
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML2/HS
Alfred Wegener Medal Lecture by Murugesu Sivapalan
12:15–13:15 / Room E1 / Details

US0
EGU Award Ceremony
17:30–19:00 / Room E1 / Details

Torstai 27.4.

GDB1
Arctic environmental change: global opportunities and threats (joint EGU-AGU Great Debate)
08:30–10:00 / Room E2 / Details

US3
Make Facts Great Again: how can scientists stand up for science?
10:30–12:00 / Room E2 / Details

ML3/TS
Arthur Holmes Medal by Jean-Pierre Brun
12:15–13:15 / Room E1 / Details

GDB2
Transition to Next Generation Cities and Planet Earth future
15:30–17:00 / Room D1 / Details

GDB4
Is Open Science the way to go?
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Perjantai 28.4.

GDB3
Is 2 degrees possible without relying on carbon storage and capture?
08:30–10:00 / Room E1 / Details

ML1/GM/SSS
Alexander von Humboldt Medal Lecture by Johan Bouma
12:15–13:15 / Room E1 / Details

 

Mars MetNet ja paljon muuta EGUssa tänä vuonna

Allekirjoittanut suuntaa taas perinteiselle EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssimatkalle huhtikuun lopussa. Tällä kertaa ”matkassa” on esitykset MetNetistä (http:\\metnet.fmi.fi) ja CITYZERistä (http:\\cityzer.fmi.fi).

Perinteisesti EGU on sijoittunut huhtikuun loppupuolelle tai toukokuun ekalle viikolle ja tämä vuosi ei tee poikkeusta tähän (23.-28.4.). Yhtä perinteistä on sekin, että esittelemme konferenssissa Mars MetNetin viimeisimpiä uutisia ja tapahtumia. Tänä vuonna ei ole ihan niin paljon uutta kerrottavaa kuin joskus männä vuosina, mutta jotain pientä kuitenkin. Ehkäpä merkittävintä on se, että tällä kertaa emme esittele hanketta posterilla tai normaalin esitelmän muodossa, vaan ns. PICOna. Kunhan vaan saan tehtyä PICO-esitelmän valmiiksi, tulen julkaisemaan sen tiivistelmän täällä omassa blogissani, että myös MetNetin twitter-tilillä.

Toinen josta harva varmaan tietääkään on CITYZER-hanke joka on nyt pyörimässä jo toista vuotta. Ehdimme jo viime vuonna esittelemään hanketta pintapuolisesti posterin muodossa, mutta tänä vuonna on tarkoitus tuoda esille enemmän itse projektin tuloksia ja ennen kaikkea tulevaisuuden näkymiä. Hanke on nyt kovassa vauhdissa ja loppu vuodesta 2017 voikin olla jotain ihan isompaakin uutisoitavaa. Ohessa hieman esimakua mistä ko. hankkeessa on kyse.

CITYZER fact sheet. Kuva: FMI / CITYZER.

SpaceUp Finland Espoossa 6.-7.2

Tulevana viikonloppuna 6.-7.2. pidetään Otanimessä SpaceUp Finland -tapahtuma. Ohjelma on aika kattava molempina päivinä, kuten alla olevasta (englanninkielisestä) ohjelmasta näkyy.

Lauantai 6.2.

10.00 Arrival and participant enrollment
10.40 Welcome, general info, grid and T-5 instructions
11.00 Guest speaker with Q&A
Esko Valtaoja: What can the universe tell us -about itself, about us?
12.00 Session grid
 14.45 Lunch
13.30 Partner presentations
14.00 Guest speaker with Q&A
Esa Kallio, Aalto University: Science in satellites and simulations
14.30 Session grid
15.30 Break
16.00 Guest speaker with Q&A
Jaan Praks, Aalto University: Making Finland a space nation -cubesat launch with Aalto students
16.30 Session grid
17.30 End of day 1
19.00 Voluntary and informal group dinner (not part of official program)

Sunnuntai 7.2.

10.00 Welcome, coffee/tea
 10.30 Guest speaker with Q&A
Juha-Pekka Luntama, ESA: Space weather
 11.15 Session grid
 12.45 Lunch
13.30 Guest speaker with Q&A
Robert Nemlander, EntoCube: Edible Insects in Sustainable Food Production on Mars
 14.00 Session grid
 15.00 Guest speaker with Q&A
Artemis Westenberg, Explore Mars Inc: Boots on Mars
 16.00 Wrap-up, group photo
 16.15 End of event

Avaruusinsinöörikin aikoo mennä kattelee mikä on nyt nousemassa suomalaisessa ”avaruusscenessä”. Ehkäpä siis tavataan SpaceUpissa.

Lisätietoa löytyy tapahtuman sivuilta osoitteesta http://spaceupfinland.org/

EGU lähestyy taas

Jokakeväinen EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssi lähestyy ja avaruusinsinöörinkin pitää kohta puoli aloittaa esityksien valmistelu. Tänäkin vuonna EGU järjestetään Wienissä, Itävallassa, hyvin perinteiseen ajankohtaan eli huhtikuun puolivälin tuntumassa (12.-17.4.).

Allekirjoittaneelle tämänvuotinen EGU on järjestyksessään jo seitsemäs peräkkäinen. Ensimmäistä kertaa EGUun tuli siis matkattua jo vuonna 2009. Lähes joka kerta olen pitänyt EGUssa posteriesitelmän MetNet-hankkeesta ja tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Tosin pääasiallinen matkan syy on MetNetin ”spin-off” -projekti RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) joka päättyi nyt maaliskuussa ja jonka lopulliset tulokset esitellään Wienissä. Valitettavasti tähtiharrastuksen kannalta EGUn anti on vähän köyhä ja toisin kuin EPSC:ssä (European Planetary Science Congress), ei EGUssa ole minkäänlaista harrastajien osuutta. Tästä johtuen ei EGUssa ole käsitelty Härkämäen observatoriolla tehtävää havaintotoimintaa, eikä siis käsitellä tälläkään kertaa kuin korkeintaan käytäväkeskusteluissa.

Olen männävuosina pyrkinyt kirjoittelemaan jotain jokaisena päivänä kun olen EGUssa ja yritän tehdä näin myös tänäkin vuonna. Jos kuitenkin haluaa vieläkin enemmän päästä käsiksi EGUn antiin, kannattaa suunnata EGUn webstreaming-sivulle jonka kautta voi seurailla useita EGUn kiinnostavimmista esitelmistä ihan omalta kotisohvalta käsin. Kyseinen sivu kattaaa aika hyvin kaikki EGUssa käsiteltävät tieteenalat, joten eiköhän sieltä löydy jokunen mielenkiintoinen esitelmä.

Palataan EGUun sitten enemmän huhtikuussa, kun posterit alkavat olemaan valmiina ja tulostettuna.

EGU-logo. Vuonna 2015 kokoonnutaan jälleen Wienissä.

EGU-logo. Vuonna 2015 kokoonnutaan jälleen Wienissä.

Dokumenttikanavia avaruusharrastajille YouTubessa

Satuin netissä törmäämään SpaceRip ja The Mars Underground YouTube-kanaviin jotka molemmat osoittautuivat aivan erinomaisiksi dokumenttikanaviksi. Kanavien dokumentit ovat pääsääntöisesti vain joitakin minuuttia pitkiä, mutta joukossa on muutama reilun tunnin mittainenkin dokumentti.

Molemmat dokumenttikanavat löytyvät YouTubesta ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa. Varsinkin lyhyitä dokumentteja voi katsella vaikka työn lomassa kahvitauolla ja pidemmät voi jättää kotona katsottavaksi. Lisäksi aihevalikoima on laaja, aina planeettatutkimuksesta kosmologian suurimpiin mysteereihin.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä dokumenttien laatu joka saa arvosanakseen vähintäänkin hyvän. Ainoa miinus tulee siitä, että kuten yleensä, videoissa ei ole suomenkielistä tekstitystä joka tietysti haittaa niitä joilla englanninkieli ei ole hallussa. YouTubesta toki löytyy tähtiharrastajalle myös suomenkielistäkin tarjontaa, mutta se rajoittuu lähinnä harrastustapahtumien esitelmien taltiointeihin (esimerkiksi UrsaSections)  tai kuten monet Warkauden Kassiopeian YouTube-kanavaa seuraavat tietävät, timelapse-videoihin.

Ohessa yksi vähän yli kahdeksan minuuttinen dokumentti Curiosity-marsmönkijästä. Nautinnollisia hetkiä avaruusdokumenttien parissa.

Marsista uutisia – Beagle-2 löytyi vihdoinkin

Beagle-2 laskeutui vuonna 2003 Marsiin ja odotukset olivat kovat. Olihan laskeutuja ensimmäinen ”halpa” marslaskeutuja ja Euroopan avaruusjärjestöllekkin tärkeä merkkipaalu Marsin tutkimuksessa. Valitettavasti Marsin kaasukehään mentyään laskeutujasta ei kuultu mitään. Ei ennen tammikuuta 2015.

Beagle-2:n mukana Marsiin matkasi myös Ilmatieteen laitoksen 14 grammaa painavan BAROBIT-painemittauslaitte jonka tarkoituksena oli tehdä painehavaintoja ja joiden avulla oli tarkoitus tutkia Marsin kaasukehän vuodenaika- ja vuorokausivaihteluita sekä lyhytkestoisempia sääilmiöitä. Valitettavasti mittauksia ei saatu tehtyä, tai ainakaan niitä ei saatu Maahan asti. Vasta NASA Phoenix 2007 -laskeutujalla päästiin tekemään painehavaintoja Marsissa.

NASAn Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) sai pitkien etsintöjen jälkeen napattua kuvasarjan jossa näyttää aika selvästi olevan kauan kadoksissa ollut Beagle-2, tai ainakaan muuta selitystä kuvissa näkyville kohteille ei ole löydetty. Kuvista näkee suhteellisen selkeästi, että itse laskeutuja näyttäisi laskeutuneen jokseenkin ehjänä. Ainakin pari aurinkopaneelia on auki ja aluksen ”keskusosa” näyttää ehjältä. Sitä ei kuvista tietenkään voida sanoa, että onko laite toiminut, mutta mahdollisuudet siihen ovat olleet.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/NASA/JPL/Parker/Leicester.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/ NASA/ JPL/ Parker/ Leicester.

Yksi alustava arvio miksi Beagle-2:sta ei kuultu mitään laskeutumisen jälkeen voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, että sen antenni/radiojärjestelmä ei toiminut oikein tai ollenkaan. On siis täysin mahdollista, että laskeutujan mittalaiteet ovat toimineet ja tehneet mittauksia, ainakin jonkin aikaa. Lopullista vastausta tuskin saadaan koska, ellei sitten mennä paikanpäälle katsomaan. Tämä tuskin tulee toteutumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Beagle-2:n lämpökilpi, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Beagle-2:n suojakuor, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Lopuksi vielä kuva miltä Marsiin matkanneen Beagle-2:n mallikappale näytti vuonna 2008. Laskeutujan mallikappale on näytteillä mm. Lontoon tiedemuseossa, avaruusosastolla, jossa myös oheinen kuva on otettu. Myös Avaruus 2003 -tapahtumassa Kaapelitehtaalla oli näytteillä laskeutujan mallikappale.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Hyvät uudet vuodet ja uusia päivityksiä sivulle

Jos joku ihmettelee miksi Philaen laskeutumisen jälkeen täällä blogissa on ollut hiljaista, niin ”syypäänä” on ollut Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) tehty tutkimustarjous jonka parissa meni koko joulukuu. Tarjous saatiin lähtemään joulukuun lopussa ja nyt voi vähän taas hengähtää ja kirjoitella blogiinkin.

Itse Philaesta en tässä vaiheessa nyt kirjoittele, teen jossain vaiheessa tarkemman yhteenvedon. Monet varmaan ovat kuitenkin pysyneet kärryillä aika hyvin, koska aihetta on käsitelty erittäin kattavasti eri medioissa, myös täällä Suomessa. Sen sijaan päivitin hieman sivuja lisäämällä geokätköily-osion jonne laitoin tärkeimmät omaan kätköilyhistoriaani liittyvät tilastot. Jos joku nyt sattuu olemaan kiinnostunut niistä. Kätköilyn parissa menikin joulunpyhät, kun päätin hieman etsiskellä Joroisten alueen hakemattomia kätköjä. Joulukuussa paikalliset harrastajat toteuttivat eräänlaisen joulukalenterin ja jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti julkaistiin uusi kätkö. Olen nyt hakenut näistä lähimmät Joroisista ja yhden Varkaudesta, mutta vielä on iso joukko haettavaksi tuleville kuukausille.

Ohessa vielä kännykällä kuvattu video Joroisten Jari-Pekan ilotulituksesta jonka myötä toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta.