Reaktor Hello World -satelliitti paloi Maan ilmakehässä

Ennusteiden mukaan Reaktor Hello World -satelliitin odotettiin tulevan Maan ilmakehään joskus lokakuun lopussa. Aikaikkuna vaihteli 20.-26. päivien aikaskaalalla ja lopullisesti satelliitti lakkasi toimimasta 22./23.10. hujakoilla.

Tarkkaa ilmakehään saapumisaikaa, ts. tippumista, ei voida määritellä ilman tutkahavaintoja, mutta viimeiset telemeteriatiedot satelliitti lähetti 21.10. ja parinkin ennustelaskelman mukaan satelliitti olisi lopullisesti palanut Maan ilmakehässä 22./23.10. Voidaan kuitenkin sanoa varmuudella, että tämän artikkelin kirjoitushetkellä satelliitti on palanut ilmakehässä. Koska kyseessä oli hyvin pieni satelliitti, ei siitä ole iskeytynyt Maan pinnalle mitään palasia, mutta hieno “tähdenlento” siitä kuitenkin on voitu havaita onnekkaimpien toimesta. Tarkempi tippumisajankohta voi varmistua, jos satelliitista saadaan aivan loppuajan havaintoja (tutka yms.)

Ilmatieteen laitoksella seurattiin myös ahkerasti Reaktor Hello Worldin Maahan palaamista. Meillä tehtiin jopa omia ennusteita, jotka olivat aika hyvin linjassa kansainvälisten ennusteiden ja lopullisen ilmakehään palaamisen ajankohdan kanssa. Tämä olikin hyvää valmistautumista kansallisen avaruustilannekuvakeskuksen toimintojen aloittamiseen.

Virallisesti Reaktor Hello World oli ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka tippui Maan ilmakehään. Joissakin yhteyksissä jo alas tullut Aalto-2 mainitaan suomalaisena satelliittina, mutta kuten asiantuntijat netissä huomauttivat, oli kyseinen satelliitti Belgian avaruusesinerekisterissä. Täten sitä ei virallisesti lueta suomalaiseksi, vaikka toki sen kaikki operointi ja valmistus tehtiin Suomessa.

Reaktor Hello World ei tosin ollut ensimmäinen avaruusesine (jolla tarkoitetaan kaikkia avaruuteen lähetettyjä laitteita, ei pelkästään satelliitteja), joka paloi Maan ilmakehässä. Arkistoista löytyy mm. Mars-96:n mukana matalalle kiertoradalle päässeet suomalaista alkuperää olevat mittalaitteet ja avaruusteknologia. Kuten historiasta tietävät tietää, ei Mars-96 koskaan päässyt lähellekään Marsia, vaan epäonnistuneen laukaisun seurauksena se paloi Maan ilmakehässä. Tästäkin huolimatta, mukana ollut suomalainen teknologia saavutti virallisen avaruuden rajan, joten voidaan sanoa, että laitteet käväisivät avaruudessa. Toki on muitakin epäonnistuneita laukaisuja yms., joiden mukana on ollut suomalaista avaruustekniikkaa, mutta ei niistä sen enempää tässä kohtaa.

Avaruusinsinöörin “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” -diplomityö vihdoin valmis.

Se päivä vihdoin saapui, kun Avaruusinsinööri sai 16 vuoden jälkeen diplomityönsä valmiiksi ja julkaistua. Aiheena oli “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” ja lopullisen hyväksymisleiman työ sai marraskuussa 2021. Työn voi kokonaisuudessaan lukea Aalto-yliopiston nettisivujen kautta, mutta lyhennelmä on ohessa.

Suomenkielinen tiivistelmä

Avaruushankkeissa energian saatavuus ja riittävyys ovat kriittisiä tekijöitä. Kun siirrymme kauemmaksi Auringosta, vähenee säteilyvuontiheys etäisyyden neliöön. Tämän vuoksi säteilyvuo Marsissa on noin 43 prosenttia säteilyvuosta Maassa. Marsin erityispiirteenä on myös kaasukehä, pölymyrskyt sekä kaasukehässä leijaileva hiekka, jotka vaikuttavat pinnalla olevan laskeutujan vastaanottamaan säteilyvuohon.

Yleisimmät menetelmät sähköenergiaa tuottamiseksi mars-laskeutujissa ovat aurinkopaneelit ja radioisotooppinen lämpösähkögeneraattori (RTG). RGT tuottaa energiaa tasaisesti, riippumatta vallitsevasta säteilyvuosta. Pienempien laskeutujien kohdalla yleensä riittää aurinkopaneeleiden ja akuston yhdistelmä. Tässä työssä on kuitenkin huomioitu mahdollisuus käyttää RTG:tä osana energiantuottojärjestelmää.

Hyötykuorma ja palveluelektroniikka asettavat lähtökohdat energian- ja tehontuottojärjestelmän suunnitteluun. Tässä täytyy ottaa huomioon paitsi edellä mainittujen yksityiskohtaiset sähköiset vaatimukset, niin myös laskeutujan mukanaan tuomat massa- ja tilarajoitukset. MetNet-laskeutuja on suhteellisen pieni ja rajoittaa mm. akuston ja käytettävissä olevien aurinkopaneeleiden sekä RTG:n ominaisuuksia. Työssä kehitetty optimointityökalu antaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden muokata energiajärjestelmän osien kokonaisuutta, mutta laskeutujan asettamien rajoituksien vuoksi, emme simuloi epärealistisia vaihtoehtoja.

Optimointityökalu kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensin MS Excelillä, jonka avulla määriteltiin realistiset lähtökohdat mm. aurinkopaneeleiden ja akkujen määräksi sekä tarkasteltiin staattista toimintatilaa eri säteilyvuontiheyksillä ja alijärjestelmien hyötysuhteilla. Toiseksi Pythonilla, joka sisältää kaikki Excel-työkalun ominaisuudet. Tällöin voimme tarkastella järjestelmän toimintaa halutulla ajanjaksolla sekä muuttuvalla säteilyvuontiheydellä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan tahansa.

Marsin pinnalla sijaitsevien laitteiden täytyy toimia täysin autonomisesti. Tällöin energian saatavuus ja sen optimoitu käyttö ovat tärkeitä. Laskeutujan palveluelektroniikan pitää pystyä toimimaan myös ei-optimaalisessa tilanteessa ja tarvittaessa keskeyttää tieteelliset toiminnot. Näitä operaatioita ohjataan ns. syklogrammeilla, eli etukäteen ohjelmoiduilla toimintasuunnitelmilla, joita laskeutujan tietokone toteuttaa tarpeen mukaan. Työssä on simuloitu syklogrammeja eri toimintaolosuhteille hyödyntäen kehitettyä optimointityökalua.

English abstract

For space projects, the availability of energy is a critical factor. The farther we go from the Sun the power of solar irradiance is weaker, at Mars it is 43 percent compared to the Earth. A special feature of Mars is the opacity of the atmosphere, as well as possible dust storms and sand floating in the atmosphere, which affect the solar irradiance received by the lander on the surface.

The most common methods for generating electrical energy in Mars are solar panels and a radioisotope thermoelectric generator (RTG). RGT produces energy all the time, regardless of the prevailing solar irradiance. For smaller landers, a combination of solar panels and batteries is usually sufficient. The possibility of using RTG as part of the energy production system has been considered in this work.

Payload and service electronics set the starting point for the design of the energy and power generation system. In addition to the electrical requirements, the mass and space limitations brought by the lander have to be taken account. The MetNet lander is relatively small and limits e.g. the mass and volume of the batteries and available solar panels as well as the RTG. The optimization tool developed in this work provides virtually limitless possibilities to modify the energy system parameters, but due to the limitations imposed by the lander, we do not simulate unrealistic alternatives.

The optimization tool was developed in two steps. First with MS Excel, which was used to define realistic starting points, e.g. the number of solar panels and batteries and testing the static operating modes at different solar irradiance densities and subsystem efficiencies. Second, we use a Python tool that includes all the features of the Excel tool and we can simulate the operations with variable solar irradiances at any time of the day and season.

Devices on the surface of Mars operate fully autonomously. In this case, the availability of energy and optimized use of it are key factors. The lander service electronics must be able to operate even in non-optimal situations and, if necessary, interrupt scientific operations. These operations are controlled by the so-called cyclograms, i.e. pre-programmed operation plans, implemented by the lander computer when required. In this work, we simulate cyclograms for different operating conditions using the developed optimization tool.

Marsin säätiedot helposti

NASAn Perseverance -mönkijän mittaukset ovat pääseet käyntiin ja ensimmäinen “sääsivusto” on jo ilmestynyt mm. NASAn sivuille.

Täällä sivustollani oli pitkään NASAn Curiosity -mönkijän säätiedot näkyvillä, mutta valitettavasti sovellus lakkasi syystä tai toisesta toimimasta jo jonkun aikaa sitten. Tämän puutteen korjaa nyt uusimman NASAn mönkijän, Perseverancen, uusi sääsivusto jonka onneksi saa myös upotettua osaksi tätäkin sivustoa. Upotus näkyy alla ja on myös omalla “Marsin sää” -sivullaan.

Muutenkin Perseverancen tiimoilta on alkanut tulemaan materiaalia, niin kuvia kuin ensimmäisiä mittauksiakin, että infotulvan vaara alkaa kohta taas olemaan käsillä. Muun muassa ensimmäiset “selfiet” on tietenkin otettu.

NASA Preseverancen ja Ingenuity-kopterin “selfie”. Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS

MetNettiä EGUssa

Mars MetNet -hanketta esiteltiin allekirjoittaneen toimesta EGUssa ns. PICO-esityksenä.

PICO on suhteellisen uusi esitysmuoto konfferensseissa joa toistaiseksi sitä ei ole Euroopassa käytetty kuin EGUssa. Ideana PICOssa on se että aluksi on lyhyt, vain kaksi minuuttia kestävä, pikaesitys omasta aiheesta ja kun kaikki ovat pitäneet omat esitelmänsä, siirrytään videotauluille joissa pyörii PowerPoint tms. -esitys. Toisin sanoen kyseessä on eräänlainen perinteisen puheen ja posterin välimuoto joka ainakin näin ensikertalaiselle sopi aivan mainiosti. Kahden minuutin puhe pakottaa vähän panostamaan esitykseen ja näyttöruudut sekä tietotekniikka mahdollistavat mm. videoiden käytön joka on luonnollisesti mahdotonta peruspaperiposterin yhteydessä. Aiemmin olen kyllä pitänyt läppäriä posterin vieressä ja pyörittänyt siinä videoita, mutta se on todella kankea tapa eikä palvele tarkoitustaan kovinkaan hyvin. Pisteet siis PICOlle ideana ja toivottavasti tapa leviää muihinkin konfferesseihin. Ohessa vielä kuva allekirjoittaneesta pitämässä omaa kahden minuutin esitystäni.

Avaruusinsinööri kertoilemassa Mars MetNet-hankkeesta.

Mars MetNet ja paljon muuta EGUssa tänä vuonna

Allekirjoittanut suuntaa taas perinteiselle EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssimatkalle huhtikuun lopussa. Tällä kertaa “matkassa” on esitykset MetNetistä (http:\\metnet.fmi.fi) ja CITYZERistä (http:\\cityzer.fmi.fi).

Perinteisesti EGU on sijoittunut huhtikuun loppupuolelle tai toukokuun ekalle viikolle ja tämä vuosi ei tee poikkeusta tähän (23.-28.4.). Yhtä perinteistä on sekin, että esittelemme konferenssissa Mars MetNetin viimeisimpiä uutisia ja tapahtumia. Tänä vuonna ei ole ihan niin paljon uutta kerrottavaa kuin joskus männä vuosina, mutta jotain pientä kuitenkin. Ehkäpä merkittävintä on se, että tällä kertaa emme esittele hanketta posterilla tai normaalin esitelmän muodossa, vaan ns. PICOna. Kunhan vaan saan tehtyä PICO-esitelmän valmiiksi, tulen julkaisemaan sen tiivistelmän täällä omassa blogissani, että myös MetNetin twitter-tilillä.

Toinen josta harva varmaan tietääkään on CITYZER-hanke joka on nyt pyörimässä jo toista vuotta. Ehdimme jo viime vuonna esittelemään hanketta pintapuolisesti posterin muodossa, mutta tänä vuonna on tarkoitus tuoda esille enemmän itse projektin tuloksia ja ennen kaikkea tulevaisuuden näkymiä. Hanke on nyt kovassa vauhdissa ja loppu vuodesta 2017 voikin olla jotain ihan isompaakin uutisoitavaa. Ohessa hieman esimakua mistä ko. hankkeessa on kyse.

CITYZER fact sheet. Kuva: FMI / CITYZER.

Dokumenttikanavia avaruusharrastajille YouTubessa

Satuin netissä törmäämään SpaceRip ja The Mars Underground YouTube-kanaviin jotka molemmat osoittautuivat aivan erinomaisiksi dokumenttikanaviksi. Kanavien dokumentit ovat pääsääntöisesti vain joitakin minuuttia pitkiä, mutta joukossa on muutama reilun tunnin mittainenkin dokumentti.

Molemmat dokumenttikanavat löytyvät YouTubesta ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa. Varsinkin lyhyitä dokumentteja voi katsella vaikka työn lomassa kahvitauolla ja pidemmät voi jättää kotona katsottavaksi. Lisäksi aihevalikoima on laaja, aina planeettatutkimuksesta kosmologian suurimpiin mysteereihin.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä dokumenttien laatu joka saa arvosanakseen vähintäänkin hyvän. Ainoa miinus tulee siitä, että kuten yleensä, videoissa ei ole suomenkielistä tekstitystä joka tietysti haittaa niitä joilla englanninkieli ei ole hallussa. YouTubesta toki löytyy tähtiharrastajalle myös suomenkielistäkin tarjontaa, mutta se rajoittuu lähinnä harrastustapahtumien esitelmien taltiointeihin (esimerkiksi UrsaSections)  tai kuten monet Warkauden Kassiopeian YouTube-kanavaa seuraavat tietävät, timelapse-videoihin.

Ohessa yksi vähän yli kahdeksan minuuttinen dokumentti Curiosity-marsmönkijästä. Nautinnollisia hetkiä avaruusdokumenttien parissa.

Marsista uutisia – Beagle-2 löytyi vihdoinkin

Beagle-2 laskeutui vuonna 2003 Marsiin ja odotukset olivat kovat. Olihan laskeutuja ensimmäinen “halpa” marslaskeutuja ja Euroopan avaruusjärjestöllekkin tärkeä merkkipaalu Marsin tutkimuksessa. Valitettavasti Marsin kaasukehään mentyään laskeutujasta ei kuultu mitään. Ei ennen tammikuuta 2015.

Beagle-2:n mukana Marsiin matkasi myös Ilmatieteen laitoksen 14 grammaa painavan BAROBIT-painemittauslaitte jonka tarkoituksena oli tehdä painehavaintoja ja joiden avulla oli tarkoitus tutkia Marsin kaasukehän vuodenaika- ja vuorokausivaihteluita sekä lyhytkestoisempia sääilmiöitä. Valitettavasti mittauksia ei saatu tehtyä, tai ainakaan niitä ei saatu Maahan asti. Vasta NASA Phoenix 2007 -laskeutujalla päästiin tekemään painehavaintoja Marsissa.

NASAn Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) sai pitkien etsintöjen jälkeen napattua kuvasarjan jossa näyttää aika selvästi olevan kauan kadoksissa ollut Beagle-2, tai ainakaan muuta selitystä kuvissa näkyville kohteille ei ole löydetty. Kuvista näkee suhteellisen selkeästi, että itse laskeutuja näyttäisi laskeutuneen jokseenkin ehjänä. Ainakin pari aurinkopaneelia on auki ja aluksen “keskusosa” näyttää ehjältä. Sitä ei kuvista tietenkään voida sanoa, että onko laite toiminut, mutta mahdollisuudet siihen ovat olleet.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/NASA/JPL/Parker/Leicester.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/ NASA/ JPL/ Parker/ Leicester.

Yksi alustava arvio miksi Beagle-2:sta ei kuultu mitään laskeutumisen jälkeen voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, että sen antenni/radiojärjestelmä ei toiminut oikein tai ollenkaan. On siis täysin mahdollista, että laskeutujan mittalaiteet ovat toimineet ja tehneet mittauksia, ainakin jonkin aikaa. Lopullista vastausta tuskin saadaan koska, ellei sitten mennä paikanpäälle katsomaan. Tämä tuskin tulee toteutumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Beagle-2:n lämpökilpi, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Beagle-2:n suojakuor, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Lopuksi vielä kuva miltä Marsiin matkanneen Beagle-2:n mallikappale näytti vuonna 2008. Laskeutujan mallikappale on näytteillä mm. Lontoon tiedemuseossa, avaruusosastolla, jossa myös oheinen kuva on otettu. Myös Avaruus 2003 -tapahtumassa Kaapelitehtaalla oli näytteillä laskeutujan mallikappale.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

Pieniä päivityksiä Avaruusinsinöörin sivuilla

Avaruusinsinööri-sivulla on tehty pieniä kosmeettisia päivityksiä luomalla pari uuttaa sääaiheista sivua ja siirtämällä niille kaikki sääasiat mm. sivupalkista.

Sivuston oikeassa reunassa oleva sivupalkkiosio on alkanut täyttymään vähän liiaksikin ja sen vuoksi päätin hieman siivota sitä ottamalla pois mm. Marsin säätiedot siirtämällä ne omalle “Marsin sää“-sivulle. Nyt ko. sivulla kyseinen soveullus on hieman isompana, helpottaen näin säätietojen lukemista. Lisäksi oma Marsin sääsivu antaa jatkossa mahdollisuuden lisätä sinne muitakin sääjuttuja kuin pelkästään Curiosityn REMS-mittalaitepaketin mittaustuloksia.

Samalla kun siirsin Marsin sääasiat omalle sivulleen, perustin myös “Suomen sää“-sivun jonne keräilen Suomen säähän liittyviä linkkejä ym. joka vähänkin liittyy säähän ja siitä voisi olla hyötyä jolle kulle. Näin aluksi “mainostan” hieman Ilmatieteen laitoksen vähän aikaa sitten julkaisemaa FMI TV:tä joka löytyy YouTubesta ja nyt myös siis tämän sivuston “Suomen sää”-sivulta. Kyseinen videokokoelma päivittyy päivittäin uusilla lähipäivien sääennusteilla. Eli nyt on mahdollista katsoa tulevaa säätä ihan milloin tahansa, kohan on vaan nettiyhteys tarjolla. Tämä uusi palvelu onkin loistava lisä Ilmatieteen laitoksen sääennustepalveluihin.

Myös muita pieniä päivityksiä on tehty. Esimerkiksi MetNetin uutisten RSS-syöte on poistettu, ainakin toistaiseksi, koska MetNet-sivuston uutisosio ei ole toiminnassa ja päivittäminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. MetNetin uutisioinnissa onkin siirrytty väliaikaisesti Twitteriin ja nyt MetNetin tuoreimpana uutisena näkyykin viimeisin Twitter-viesti.

For Mars!

Avaruusinsinööri on ollut viimeisen kuukauden niin kiireinen, ettei ole juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan blogiin. Syy on kuitenkin hyvä, koska maaliskuun aikana piti lähettää tutkimustarjous EU:lle koskien Marsin tutkimustuloksien hyödyntämistä.

Maaliskuu oli todella kiireinen töiden suhteen. Kuukauden aikana tuli oltua reissun päällä lähes kaksi viikkoa kahden eri hankkeen tiimoilta. RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -hanke työllisti alkukuun, kun pidimme kolmannen edistymiskokouksen (eng. Progress Meeting). Kokouksessa suunnittelimme hankkeen loppuvaiheen aikataulua sekä tarvittavia toimenpiteitä jotta saamme vedettyä hankkeen kunnialla ja onnistuneesti loppuun. Hanke päättyy vuoden 2015 tammikuun lopulla ja tähän mennessä kaikki on mennyt odotetusti ja aikataulussa.

Heti RITD-kokouksen jälkeen piti sitten suunnata Amsterdamiin EU:n Horizon 2020 -marshankkeen kokoukseen. Amsterdamissa viimeistelimme tutkimustarjousta yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kova oli rutistus, mutta onneksi saimme kaiken valmiiksi ennen takarajaa joka oli 26.3. kello 18:00 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella on iso rooli tässä tutkimustarjouksessa, koska olemme koko hankkeen päävetovastuussa. Jos ja kun tarjous menee läpi EU:ssa, niin taas on paljon hommia tiedossa Marsin tiimoilta. Lisäksi kansaiväliset hankkeet ovat aina mielenkiintoisia, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja paikkoihin.

Seuraava suurempi rutistus odottaa loppukesästä, kun alamme rustaamaan seuraavaa suurempaa hakemusta EU:lle. Tällä kertaa kyseessä on tutka-alan hakemus, mutta siitä sitten tarkemmin, kun asia on ajankohtainen. Nyt huokaistaan hetki.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.