Aihearkisto: Mars

Mangalyaan 100 päivää matkalla Marsiin

Julkaistu , kirjoittanut

Intian ensimmäinen marsluotain, Mangalyaan, on taivaltanut avaruudessa jo yli 100 päivää. Tähän mennessä luotain on matkannut 190 miljoonaa kilometriä kokonaismatkan ollessa 680 miljoonaa kilometriä.

Luotain irtaantui Maan vetovoimakentästä 1. päivä joulukuuta tehtyään ensin kuusi radannostoa Maan kiertoradalla. Tällä hetkellä luotain on siis niin sanotulla heliosentrisellä radalla, eli suomennettuna aurinkokeskeisellä radalla. Perillä Marsissa Mangalyaan on ennakkosuunnitelmien mukaan 24 syyskuuta.

Mangalyaanin matka on sujunut toistaiseksi ilman suurempia ongelmia. ISRO (Intian avaruustutkimus organisaatio) tiedotti 11.2.2014, että luotaimen “terveydentila” on normaali. Luotaimen kuntoa ja tilaa voidaan seurata lähes koko ajan Intiassa, Byalalussa sijaitsevalla ISRO Telemetry, Tracking and Command Network (ISTRAC) -maa-asemalla. Toistaiseksi telemetriatietojen saannissa on ollut vain 40 minuutin katkos koko 100 päivän matkan aikana. Eli voidaan sanoa, että luotain on jatkuvassa seurannassa ja jos jotain tulee ilmi, niin tieto siitä saadaan nopeasti maa-asemalle. Tällä hetkellä radioviive, joka johtuu luotaimen etäisyydestä, on noin 55 sekuntia.

Luotaimen mittalaitteita testattiin helmikuun 6. päivä kytkemällä niihin virrat päälle ja ainakin toistaiseksi kaikki laitteet toimivat odotetusti. Vastaavanlaisia testejä tehdään lennon aikana vielä muutamia ennen kuin luotain saavuttaa Marsin kiertoradan.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta redoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta resoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Avaruusinsinööri osti oman marsmönkijän

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri on nyt liittynyt siihen joukkoon joka on hankkinut itselleen oman marsmönkijän… Tosin kyseessä on tanskalaisen kaikkien tunteman Lego:n uusin myyntiin tullut erikoistuote “NASA Mars Science Laboratory Curiosity Rover” -legopakkaus.

Tämä MSL-legopakkaus on ensimmäisiä avaruusaiheisia Legon Cuusoo-sarjan tuotteita. Cuusoon ideana on se, että ihmiset voivat äänestämällä päättää mitä Cuusoo-sarjan puitteissa kehitettyjä legosarjoja tulee virallisesti myyntiin Legon nettikaupassa. MSL:n legomallia tuskin tulee koskaan löytymään kauppojen hyllyiltä ja varmaa ei ole tietysti sekään, että sitä saisi kovin kauaa Legon nettikaupastakaan. Eli jos ko. mönkijä kiinnostaa, kannattaa suunnata Legon nettiisivuille ja tilata tuote.

MSL-mönkijä tuli myyntiin vuoden ensimmäinen päivä ja toimitukset on arvioitu alkavan tammikuun lopulla. Hintakaan ei ole paha, vain noin 40 euroa postikuluineen. Ainakin allekirjoittaneelle tämä oli pakko-ostos. Onhan oikeassa Marsissa mönkivässä Curiosityssä jotain minkä suunnitteluun avaruusinsinöörikin on osallistunut.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.

Mars One yrittää Marsiin vuonna 2018

Julkaistu , kirjoittanut

Mars One on säätiö jonka tarkoituksena on lähettää Marsiin ihmisiä 2020-luvulla. Nyt säätiö on ilmoittanut lähettävänsä satelliitin ja laskeutujan Marsiin vuonna 2018.

Mars One on kieltämättä mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen hanke saada ihminen Marsiin jo 2020-luvun puolivälin tuntumassa. Sinäänsä ajatus ja aikataulu eivät ole uusia, vaan myös isot avaruusorganisaatiot ovat kaavailleet alustavissa suunnitelmissaan mahdollista miehitettyä lentoa juuri 2020-luvulla tai 2030-luvun alussa. Mars One on nyt ottanut ehkäpä ensimmäisen oikeasti vakavasti otettavan askeleen eteenpäin, kun Lockheed Martin ja SSTL (Surrey Satellite Technology Ltd) ovat tulleet mukaan hankkeeseen. Tästäkin huolimatta Mars Onen aikataulu ja suunnitelmat kuullostavat vähintäänkin ylioptimistisilta.

Mars One -laskeutuja pohjautuu aika 1:1 NASAn Phoenix-laskeutujaan, muutamaa “päivitystä” lukuun ottamatta, jonka Lockheed Martin rakensi. Sinäänsä tämä lähestymistapa on järkevä, koska kerran jo Marsiin onnistuneesti laskeutunut alus on aina hyvä lähtökohta. Jos Lockheed Martin lähtee tosissaan mukaan hankkeeseen, niin laskeutuja saadaan rakennettua suhteellisen nopeasti, mutta ei kyllä 2018-laukaisuun kuten Mars One ilmoitti tiedotteessaan 10.12.2013. Ensinnäkin vaikka Marsiin lähetettäisiin “lähes” kopio Phoenixista, niin laskeutuja joutuu käymään kaikesta huolimatta aikamoisen testirupeaman läpi ja se on aina aikaa vievää. Varsinkin avaruushankkeissa. Jos laskeutuja ja sen sinne vievä luotain (joka toimii myös linkkinä Maahan) todellakin meinataan saada kohden Marsia vuonna 2018, niin molempien aluksien suunnittelun pitäisi olla hyvässä vauhdissa.

Mutta loppujen lopuksi ongelma ei ole niinkään puhtaasti aika, vaan resurssit. Niin taloudelliset- kuin henkilöresurssit. Koska Mars One on säätiö ja sen omien sivujenkin mukaan voittoa tavoittelematon, niin mistä rahat? Vaikka Phoenix oli NASAn mittapuulla “halpa” hanke, niin kyllä noin 700 miljoonan USAn dollarin kerääminen (lahjoituksina yms.) säätiön puitteissa marslentoa varten olisi aikamoinen saavutus. Lisäksi palkattua henkilökuntaa (insinöörejä, PR-ihmisiä, taloushallintoa,…) tarvitaan aika paljon. Ja tämä kaikki vaan 2018-laukaisua ajatellen. Miehitetyt lennot ja pysyvämpi asutus Marsissa onkin sitten jo ihan omassa luokassaan.

Näin “muutaman” avaruushankeen kokemuksella lähinnä naurattaa se optimismi mitä Mars Onella on miehitettyyn marslentoon 2020-luvulla. Itse pitäisin Mars Onen kohdalla realistisempana 2040-lukua tai jopa 2050-lukua. Tietysti jos Mars One -säätiö on fiksu, niin he yrittävät saada NASAn mukaan, jolloin NASAn kokemus ja osaaminen saataisiin hyödynnettyä. Tässä tapauksessa 2030-luku näyttäisi aika todennäköiseltä sille, että Marsiin saadaan ihmisiä…ja elävänä vielä.

NASAn Phoenix-laskeutuja jonka pohjalle Mars One -säätiö aikoo rakentaa oman marslaskeutujan. Kuva: NASA/JPL.

NASAn Phoenix-laskeutuja jonka pohjalle Mars One -säätiö aikoo rakentaa oman marslaskeutujan. Kuva: NASA/JPL.

Mangalyaan ja MAVEN matkalla Marsiin

Julkaistu , kirjoittanut

Tämän vuoden marslaukaisuikkunan molemmat luotaimet, Intian Mangalyaan ja NASAn MAVEN, ovat onnellisesti matkalla kohden Marsia. Molemmat luotaimet ovat matkanneet jo miljoonien kilometrien päähän Maasta.

Kahdesta luotaimesta ensimmäisenä suunnan kohden Marsia otti 5.11.2013 laukaistu Mangalyaan joka poistui Maan kiertoradalta joulukuun 1. päivä ja on (tilanne 01:14 (IST) 4.12.2013) matkannut jo yli yhdeksän miljoonaan kilometrin päähän Maasta. NASAn MAVEN-luotain tulee hieman jäljessä, mutta sekin on jo tavaltanut noin viiden miljoonan kilometrin matkan liikkuen 119000 km/h nopeudella poispäin meistä. Kuten aikaisemmin olen kirjoitellut, molemmat luotaimet saavuttavat Marsin ensi syksynä.

Seuraavaksi MAVENin kohdalla testataan hyötykuorman toimivuutta, kun luotaimen kahdeksan mittalaitetta käynnistetään yksi kerrallaan testejä varten. Nämä testit tehdään joulukuun 4. – 10. välisenä aikana. Mittalaitteille tehdään marsmatkan aikana säännöllisesti ns. “terveystestejä” (eng. “healt checks”) joiden tarkoituksena on monitoroida luotaimen kuntoa. Vastaavanlaisia testejä tehdään myös Mangalyaanille, mutta tarkempaa tietoa ajankohdista ei ISRO (Intian avaruusjärjestö) ole ilmoittanut.

Suurempia uutisia ei ole nyt varmasti odotettavissa ihan hetkeen kummankaan luotaimen osalta, ellei nyt sitten jotain odottamatonta tapahdu. Matka Marsiin kestää molemmilla noin kymmenen kuukautta ja seuraava suurempi uutinen on luotaimien saapuminen Marsiin.

MAVEN Marsin kiertoradalla. Taiteilijan näkemys. Kuva: NASA/Goddard.

MAVEN Marsin kiertoradalla. Taiteilijan näkemys. Kuva: NASA/Goddard.

MAVEN laukaistiin onnistuneesti

Julkaistu , kirjoittanut

NASAn tuorein marsalus, MAVEN, laukaistiin onnistuneesti kohden Marsia 18.11.2014 kello 20:28 Suomen aikaa Cape Canaveralin ilmavoimien tukikohdasta, USAsta.

MAVENin laukaisu sujui ilman ongelmia ja aluksen aurinkopaneelit on avattu ja ne tuottavat sähköä alukselle. Lisäksi alus on lähettänyt telemetriatietoja joiden mukaan MAVEN toimii kuten pitääkin ja kommunikaatiolinkki Deep Space Networkin kanssa toimii. Seuraava vaihe on pitkä noin kymmenen kuukauden matka Marsiin jonne MAVEN saapuu ensi syksynä, samoihin aikoihin intialaisen Mangalyaan-luotaimen kanssa.

Avaruusinsinööri-blogi seuraa tiiviisti molempien marslentojen tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. MAVENin myötä on nyt sitten kaikki tämän laukaisuikkunan laukaisut kohden Marsia tehty. Seuraavassa laukaisuikkunassa vuonna 2016 on tarkoitus laukaista ainakin ExoMars 2016 -alus, mutta myös muita laukaisuja saattaa tulla kyseeseen.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

Ohessa vielä YouTube-video laukaisusta, jos se jäi näkemättä.

Syksyn toinen marsluotain kohti Marsia

Julkaistu , kirjoittanut

MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile EvolutioN) on NASAn Scout-luokan hanke jonka tehtävänä on tutkia Marsin kiertoradalta käsin planeetan kaasukehän yläosia, ionosfääriä sekä Auringon ja aurinkotuulen vuorovaikutuksia. Marsiin luotain saapuu syksyllä 2014.

MAVEN-hankkeen tieteellisistä tavoitteista tärkein on Marsin kaasukehän yläosien tutkiminen ja MAVEN onkin ensimmäinen marsluotain joka keskittyy juuri tämän asian tutkimiseen. Pääsyy tähän on se, että tiedemiehet ovat kiinnostuneet erityisesti siitä mitä tapahtui Marsissa muinoin olleelle vedelle ja mihin planeetan paksu kaasukehä on hävinnyt. MAVENin mittalaitteiden on tarkoitus tutkia mm. sitä kuinka aurinkotuuli ja Auringon aktiivisuus vaikuttavat kaasukehän häviämiseen samalla tehden planeetasta (lähes) asuinkelvottoman ja kuolleen.

MAVEN on ensimmäinen marshanke josta päävastuun kantaan NASAn Goddard Space Flight Center. Itse luotain on rakennettu Lockheed Martinin toimesta ja sen suunnittelussa sekä valmistuksessa on käytetty hyödyksi aikaisempia NASAn marsluotaimia. Pituutta MAVENilla on 11.4 metriä ja kuivamassa on 903 kilogrammaa. MAVENin hyötykuorma koostuu kahdeksasta mittalaitteesta:

  • Magnetometer
  • Neutral Gas and Ion Mass Spectrometer
  • Langmuir Probe and Waves
  • Imaging Ultraviolet Spectrometer
  • Solar Wind Electron Analyzer
  • Solar Wind Ion Analyzer
  • Solar Energetic Particles
  • SupraThermal And Thermal Ion Composition

MAVENin laukaisu tapahtuu (jos sää ja muut olosuhteet sen sallivat) 18.11.2013 kello 13:28 EST (itäinen normaaliaika) eli kello 20:28. Avaruusinsinööri seurailee laukaisua ja raportoi siitä sitten täällä.

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

Mangalyaan -marsluotain nosti rataansa toistamiseen

Julkaistu , kirjoittanut

Intian alkuviikolla (5.11.) laukaisema marsluotain Mangalyaan on jo toistamiseen nostanut rataansa suunnitelmien mukaan. Marsia kohden luotain lähtee joulukuun 1. päivä.

Ensimmäisen kerran Mangalyaan rataa nostettiin 7. päivä ja toistamiseen heti seuraavana päivänä (8.11) kello 02:18:51 (IST) Intian aikaa. Toisella radannostamiskerralla luotaimen apogee (suomennettuna radan etäisin piste) nostettiin 28814 kilometristä 40186 kilometriin. Radannoston aikana aluksen rakettimoottoreita käytettiin 570.6 sekunnin ajan ilman ongelmia ja ISROn mukaan kaikki laitteet toimivat edelleen moitteettomasti.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Seuraava kriittinen vaihe on radan muuttaminen niin, että suuntana on Mars. Tämä tapahtuu siis joulukuun 1. päivä ja perillä Marsissa luotaimen pitäisi olla syyskuussa 2014. noin 300 päivän lennon jälkeen. Itse lennon aikana luotaimeen otetaan yhteyksiä tasaisin välein mm. laitteiden kunnon tarkistamiseksi. Varsinainen operatiivinen vaihe alkaa Marsin kiertoradalle saapumisen jälkeen, kun mittalaitteet aloittavat toimintansa.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.

Intian ensimmäinen marsluotain laukaistiin kohden Marsia

Julkaistu , kirjoittanut

Intian ensimmäisen marsluotaimen laukaisu onnistui 5.11.2013 noin kello 11:10 Suomen aikaa. Laukaisuun käytettiin intialaista PSLV-XL (Polar Satellite Launch Vehicle) -rakettia.

Laukaisun myötä Intia liittyi niiden muutamien harvojen joukkoon jotka ovat lähettäneet oman luotaimen kohden Marsia. Aikaisemmat ovat olleet USA, Venäjä (mukaanlukien Neuvostoliitto) ja ESA (Euroopan avaruusjärjestö). Intian avaruusjärjestön ISROn (India Space Research Organization) luotaimen virallinen nimi on hieman tylsä, Mars Orbiter Mission (MOM), mutta intialaiset kutsuvat luotainta nimellä Mangalyaan joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa marsalusta.

Luotaimen pääasiallinen tehtävä on toimia eräänlaisena teknologian ja osaamisen testausmissiona. Lennon on tarkoitus kehittää mm. intialaisten osaamista avaruusaluksien suunnittelussa, teknologian kehittämisessä, manageroinnissa sekä lennon käytännön operoinnissa. Luotaimen saavuttua Marsin kiertoradalla, pitäisi sen suunnitelmien mukaan olla toimintakuntoisena kuudesta kymmeneen kuukautta. Vaikka hankkeen pääasiallinen tehtävä on testata tekniikkaa ja muuta osaamista, on lennolla myös tieteellisiä tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat mm. Marsin pinnan tutkiminen, morfologiset ja mineralogiset mittaukset sekä Marsin kaasukehän mittaukset.

Toivottavasti Intian marsluotain ei kohtaa matkallaan kohden Marsia ongelmia ja se toimii suunnitellun ajan sekä tuo uutta tietoa Marsista. Avaruusinsinööri seurailee tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista asian tiimoilla tapahtuu.

Intian ensimmäinen marsluotain. Kuva: ISRO.

Intian ensimmäinen marsluotain. Kuva: ISRO.

Alla YouTube-video laukaisusta:

Lontoo kutsuu syyskuussa.

Julkaistu , kirjoittanut

Joka kerta ne tulevat yllättäen ja pyytämättä eteen, eli tarkemin sanottuna konferenssien tiivistelmien takarajat. Hieman ärsyttää se, että näin toukokuun alussa pitää jo tietää mitä aikoo (edes suurinpiirtein) esitellä syyskuussa pidettävässä konferenssissa. Noh onneksi asia on kaikille sama, mutta joka kerta sitä saa pähkäillä, että mitähän sitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu sellaista joista voisi tuoreeltaan konferenssissa kertoilla.

Tällä kertaa konferenssien listassa vuorossa oli EPSC (European Planetary Science Congress) jossa on tullut käytyä joka vuosi vuodesta 2008 alkaen. EPSC on mukava ja sopivan pieni avaruusasioihin täysin keskittyvä konferenssi jossa on vähän kaikkea alaan liittyvää asiaa. Erityisesti itseäni on ilahdattunut se, että EPSC:ssä on oma sessio tähtitieteenharrastajille. Olemme Härkämäen havaintotiimin kanssa myös hyödyntäneet tilaisuutta ja laittaneet joka kerta vuodesta 2009 lähtien allekirjoittaneen matkaan posterin. Tosin vuonna 2011 Tuomo Salmi piti puheen Nantesissa, joten sillä kertaa pääsin helpolla.

Tänä vuonna minulla on kolme posteria joita pitäisi esitellä. Härkämäen posterin tittelinä on “Pro-Amateur Observatories as a Significant Resource for Professional Astronomers – Taurus Hill Observatory” ja se jatkaa oikeastaan jo vuodesta 2009 alkanutta linjaa jossa esitellään Härkämäellä tehtäviä valokäyrämittauksia, pääasiassa eksoplaneettojen. Härkämäen posterin lisäksi esittelen MetNetin tuoreimmat uutiset sekä MetNetin “spinoffin”, eli RITD-hankkeen tuloksia. Lisäksi olen osallisena ainakin yhdessä muussa tiivistelmässä.

PS: Ananas ei näytä kovin lupaavasti juurtuvan, mutta odotellaan vielä jokunen päivä.

Spaceship -tapahtuma Tampereella 19.-21.4.

Julkaistu , kirjoittanut

Tampereella, Finlaysonilla,  järjestetään tulevana viikonloppuna (19-21.4.) Spaceship -tapahtuma joka on yksi osa NASAn Space Apps -tapahtumien sarjassa. Ilmatieteen laitos on tapahtumassa erittäin hyvin edustettuna. Esillä on mm. Mars MetNet -laskeutujan 1:1 malli, Curiosity -marsmönkijän mukana olevien kosteus- (REMS-H) ja paineanturien (REMS-P) mallikappaleet. Lisäksi luennoimassa ovat Ilmatieteen laitokselta Walter Schmidt (Rosetta-laskeutuja), Pekka Janhunen (sähköpurje) ja Sebastian von Alfthan (avaruusplasmasimulaatiot). Tarkempi ohjelma ja muu tapahtuman sisältö löytyy tapahtuman sivuilta.

Ilmatieteen laitoksen ständillä on edellä mainittujen avaruuslaitteiden mallikappaleiden lisäksi infomateriaalia ja jopa karkkia makeannälkäisille. Kannattaakin siis poiketa ständillä jututtamassa meidän avaruustutkijoita jos satutte olemaan Tampereen suunnalla liikenteessä.

Spaceship -tapahtuman logo.

Spaceship -tapahtuman logo.