Osittaista kuunpimennystä havaitsemaan!

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.

European Planetary Science Congress 2017 (EPSC), 17.–22.9.2017, Riika, Latvia

EPSC pidetään tänä vuonna Riikassa, Latviassa, syyskuun 17.-22. päivä. Tapahtuman yhtenä osana on myös harrastajat joille on varattu oma aikasslotti.

Tapahtuman sivut löytyvät osoitteesta http://www.epsc2017.eu/ ja lisätietoa tulee nyt kevään ja kesän aikana. Muutamat harrastajat ovatkin jo vuosien aikana (allekirjottanut mukaanlukien) osallistuneet ja kokemukset ovat olleet hyvät. Ohessa ovat aihealueet joihin voi lähettää oman tiivistelmänsä. Jos lähettäminen ei onnistu suoraa sivujen kautta, niin laittakaa viestiä kunkin session järjestäjälle (Convener) tai allekirjoittaneelle (haukkaha@gmail.com). Tapahtumasta lisää mm. tulevissa Ursan tapahtumissa (esim. aurinkokuntatapaaminen ja fotometriatyöpaja).

AM – Amateur Astronomy
AM1
Amateur collaborations in small bodies, terrestrial, giant and exo planets professional studies
Convener: M. Delcroix  | Co-conveners: C. Pellier , R. Hueso , A. A. Christou , P. A. Yanamandra-Fisher , H. Haukka

AM2
Juno Ground-Based Support from Amateurs
Convener: M. Delcroix  | Co-conveners: J. Rogers , C. Pellier , R. Hueso , G. S. Orton , L. Fletcher , P. A. Yanamandra-Fisher

AM3/OEP6
Citizen Science with Big Data: Intersection of Outreach, Crowd-Sourced Data and Scientific Research (co-organized)
Convener: P. A. Yanamandra-Fisher  | Co-conveners: M. Gritsevich , T. Heenatigala , A. Heward

Ohessa vielä lisäksi viesti mikä on lähetetty EPSC:n eri sähköpostilistoille.

Abstract deadline: 3 May 2017, 13:00 CEST.

Dear colleagues,

We invite the world-wide community of planetary scientists to submit an abstract for presentation of their recent work at the EPSC 2017 Meeting, which will take place at Radisson Blu Hotel Latvija, Riga, Latvia, 17–22 September 2017.

The previous meeting joint meeting with DPS in Pasadena, CA, United States, was hugely successful and enjoyable.

The EPSC2017 will revert to the traditional EPSC structure, with sessions for industry and amateurs and this year’s outreach theme will be enlarging our community. We expect a very well attended meeting, with many high quality presentations.

The meeting will consist of oral and poster sessions, as well as workshop-style sessions. The current list of sessions is organized around the following topics:

TP Terrestrial Planets
LSE Lunar Science and Exploration
OPS Outer Planet Systems
MG Magnetospheres and Space Physics
MT Missions, Techniques and Industry
EX Exoplanets and Origins
AB Astrobiology
SB Small Bodies
LF Laboratory and Field Investigations
OEP Outreach, Education, and Policy
AM Amateur Astronomy

The scientific programme and abstract submission are accessible at:

http://meetingorganizer.copernicus.org/EPSC2017/sessionprogramme

Please browse the list of sessions and identify the session that most closely matches your area of interest; your abstract can be submitted directly to that session.

Information on registration and social events will become available soon on the meeting web site.

Please forward this message to colleagues who may be interested.

We look forward to seeing you in Riga.

With best wishes,
Manuel Grande and Maria Teresa Capria
on behalf of the Scientific Organizing Committee

Mario Ebel
on behalf of Copernicus Meetings

Ad Astraa pukkaa taas pitkästä aikaa

Warkauden Kassiopeian jäsenlehden, Ad Astran, uusin numero 1/2015 alkaa olemaan loppuviilausta vaille valmis ja aivan lähipäivinä lehti toimitetaan painoon painettavaksi. Jäsenistölle lehti toivottavasti kilahtaa postiluukusta vielä tämän kuun aikana.

Olen toiminut Warkauden Kassiopeian jäsenlehden päätoimittajana ja taittajana vuodesta 2004 lähtien ja parhaimmillaan lehti on ilmestynyt kolme kertaa vuodessa (vuonna 2008 ”Cygnus-extran” ansiosta). Tänä vuonna lehti saavuttaa 11 vuoden iän. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 2002 yksinkertaisesti vain nimellä ”Jäsenlehti”. Vuoden tauon jälkeen, vuonna 2004, lehden julkaisu jatkui ja tällä kertaa nykyisellä nimellään ”Ad Astra”.

Viime vuosina lehden ilmestymistahti on hidastunut alkuvuosista ja olemme saaneet julkaistua noin yhden lehden per vuosi. Kauan saimme pidettyä kahden lehden keskiarvoa, mutta lähinnä taloudelliset seikat ovat olleet vaikuttamassa siihen, että emme ole tässä tahdissa enää pysyneet. Jotta lehti voisi ilmestyä kaksi, tai enemmän, kertaa vuodessa, tarvitisi lehti noin 150 euroa per lehti mainostuloja. Nykyään mainostilan myyminen on enemmän kuin vaikeaa, varsinkin pienillä ja harvakseltaan ilmestyvillä lehdillä kuten Ad Astralla.

Valitettavasti Ad Astra ei ole ainoa jolla on ollut viimeiset vuodet hieman vaikeaa. Monet muut suomalaiset tähtiharrastuslehdet ovat siirtyneet historiaan. Kirkkonummen Komeetan ”Komeetan pyrstö”-lehti on pitänyt pintansa ja ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Toinen vielä sinnittelevä on Jyväskylän Siriuksen julkaisema ”Valkoinen kääpiö”-lehti, joka tosin viime vuosina on ilmestynyt enää kaksi kertaa vuodessa aiemman neljän sijaan. Muut paikallisyhdistyksien julkaisemat jäsenlehdet ovat hiljalleen kadonneet tai niiden julkaisu on syystä tai toisesta lopetettu, viimeisimpänä Etelä-Karjalan Novan vuonna 1979 perustettu ”Tähtiharrastustietoa”-lehti. Eikä tässä voilla tietysti mainitsematta myöskään Ursan ”Ursa Minor”-lehteä jonka tilalle tuli ”Zeniitti”-verkkolehti alkuvuodesta 2014. Näyttääkin vääjämmättä siltä, että harrastusjulkaisut alkavat siirtymään verkkoon mm. kustannuksien takia.

Ad Astra kuitenkin jatkaa toistaiseksi ilmestymistä paperisena versiona, vaikka sitten vain kerran vuodessa. Paperinen lehti on kuitenkin huomattavasti konkreettisempi ”yhdistyksen käyntikortti” kuin netissä oleva verkkolehti. Lehden fyysinen olomuoto saa kuitenkin ihmisen helpommin edes selailemaan lehden läpi kuin vain pelkän nettilinkin antaminen lapulla tai sähköpostissa. Paineet siirtymisestä verkkolehteen ovat kuitenkin kovat, se täytyy myöntää.

Ad Astra 1/2015 kansikuva. Kuva: Warkauden Kassiopeia / Harri Haukka.

Ad Astra 1/2015 kansikuva. Kuva: Warkauden Kassiopeia / Harri Haukka.

 

Dokumenttikanavia avaruusharrastajille YouTubessa

Satuin netissä törmäämään SpaceRip ja The Mars Underground YouTube-kanaviin jotka molemmat osoittautuivat aivan erinomaisiksi dokumenttikanaviksi. Kanavien dokumentit ovat pääsääntöisesti vain joitakin minuuttia pitkiä, mutta joukossa on muutama reilun tunnin mittainenkin dokumentti.

Molemmat dokumenttikanavat löytyvät YouTubesta ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa. Varsinkin lyhyitä dokumentteja voi katsella vaikka työn lomassa kahvitauolla ja pidemmät voi jättää kotona katsottavaksi. Lisäksi aihevalikoima on laaja, aina planeettatutkimuksesta kosmologian suurimpiin mysteereihin.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä dokumenttien laatu joka saa arvosanakseen vähintäänkin hyvän. Ainoa miinus tulee siitä, että kuten yleensä, videoissa ei ole suomenkielistä tekstitystä joka tietysti haittaa niitä joilla englanninkieli ei ole hallussa. YouTubesta toki löytyy tähtiharrastajalle myös suomenkielistäkin tarjontaa, mutta se rajoittuu lähinnä harrastustapahtumien esitelmien taltiointeihin (esimerkiksi UrsaSections)  tai kuten monet Warkauden Kassiopeian YouTube-kanavaa seuraavat tietävät, timelapse-videoihin.

Ohessa yksi vähän yli kahdeksan minuuttinen dokumentti Curiosity-marsmönkijästä. Nautinnollisia hetkiä avaruusdokumenttien parissa.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä ”lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama ”selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Harvinainen meteoriitti näytteillä Aurinkopäivänä

Härkämäen Aurinkopäiville saatiin viime tipassa näytille harvinainen ja vieläpä suomalainen meteoriitti, kun Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen sai hankittua vuonna 1910 Mikkeliin pudonneesta meteoriitista palasen.

Säät näyttäisivät suosivan Härkämäen Aurinkopäivää, ainakin aurinkoisuuden suhteen. Lämpöäkin on ennusteissa riittävästi, ellei jopa hieman liikaakin näin allekirjoittaneen mielestä. Toivottavasti siis pääsemme sunnuntaina 27.7. havaitsemaan Aurinkoa esitelmien ja muun ohjelman ohessa. Yksi mielenkiintoinen lisä päiville saapui Juutilaisen Jarille muutama päivä sitten, kun hänen hankkimansa noin 24 gramman palanen St. Michel -meteoriitista saapui postin välityksellä.

Tämä meteoriitti on näin suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoinen siitä syystä, että se putosi Mikkeliin vuonna 1910. Suomalaisia meteoriitteja on suhteellisen harvoin markkinoilla siitäkin syystä, että Suomesta on vaikeaa löytää pudonneita meteoriitteja, koska Suomi on suurimmaksi osaksi metsää, soita ja järviä. Pudonneet meteoriitit siis todella usein ”häviävät” maastoon ja niitä ei löydetä. Parhaat mahdollisuudet löytöihin lieneekin talvisin, kun järvet ovat jäässä ja lumen sekä jään pinnalta mahdolliset meteoriitit on helpompi paikantaa.

image

St. Michel -meteoriitti. Jari Juutilaisen kokoelma. Kuva: Jari Juutilainen.

Härkämäen aurinkopäivillä nähtävillä avaruuslaitteita

Avaruusinsinööri pitää Härkämäen aurinkopäivillä 27.7. esitelmän Rosetta-komeettaluotaimesta ja boonuksena sain otettua mukaani Ilmatieteen laitoksella kehitetyt ja rakennetut PP-mittalaitteen eletroniikkalevyn ja Philae-laskeutujan massamuistin.

Härkämäen neljäs aurinkopäivä ei voisi olla mielenkiintoisempi. Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen tuo näytille oman 18 meteoriitin kokoelmansa joka pitää sisällään muutamia harvinaisuuksia. Lisäksi allekirjoittanut tuo mukanaan Philae-komeettalaskeutujan mukana olevan PP (Permitivity Probe) -mittalaitteen elektroniikkalevyn sekä koko laskeutujan massamuistin. Molemmat ovat ns. QM (qualification model) -malleja eli yksi pykälä lentomalleista taaksepäin. Eli kaikin puolin samanlaisia kuin tällä hetkellä komeettaa lähestyvässä Rosettassa, poikkeuksena se, että osa komponenteista ei ole avaruuskelpoisia. Nyt onkin oiva tilaisuus tutustua näihin, sillä molemmat ovat harvemmin julkisesti nähtävillä.

Ei pidä myöskään unohtaa esitelmiä joita aurinkopäivillä on. Lisäksi tietysti koko Härkämäen alue on näkemisen arvoinen, varsinkin kun nyt siellä on tehty raivaustöitä ja luontopolku alkaa olemaan hiljalleen valmis. Koko päivän kruunaa tietysti V.A. Heiskasen muistomerkin virallinen julkistaminen.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

Avaruusinsinööri Google Play lehtikioskissa

Avaruusinsinööri-blogia on voinut seurata Googlen Currents -palvelussa jo jonkin aikaa, mutta Google päätti lakkauttaa palvelun ja korvata sen Google Play lehtikiosti -palvelulla. Myös avaruusinsinööri siirtyi käyttämään tätä palvelua.

Googlen Play lehtikioskiin voi kuka tahansa lisätä oman bloginsa RSS-syötteen Googlen Producer-palvelun kautta. Hyvä puoli tässä lehtikioskissa on se, että sillä tavalla saa helposti perustettua siistin näköisen verkkolehden omasta blogistaan ja ylläpitoa ei tarvitse juurikaan tehdä perustamisen jälkeen. Ainoa huono puoli on se, että verkkolehteä pääsee, ainakin toistaiseksi, lukemaan vain Android-käyttöjärjestelmällä varustetulla puhelimella, tabilla tai tietokoneella. Googlen Producerin puolella tosin on myös iPhone ja iPad mainittu, mutta koska allekirjoittanut ei omista kumpaakaan laitetta, niin en osaa sanoa mistä lehtikioskin lehdet löytyvät ko. laitteiden käyttäjille. Tämä laite- ja käyttöjärjestelmärajoitteisuus tietysti vähentää hieman potentiaalista lukijakuntaa, mutta siitäkin huolimatta palvelun käyttöönotto on juurikin perustamisen helppouden takia suositeltavaa. Ompahan ainakin yksi lisäpalvelu jossa blogia voi lukea vaivattomasti.

Avaruusinsinööri-blogin lisäksi Google Play lehtikioskista löytyvät myös Pimennysmatkaaja-blogi ja Warkauden Kassiopeian uutiset. Eli jos otatte käyttöön ko. palvelun, niin etsikääpäs myös ed. mainitut blogit sinne luettavaksi.

Avaruusinsinööri-blogi Google Play lehtikioskissa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri-blogi Google Play lehtikioskissa. Kuva: Harri Haukka.

 

Cygnus alkaa taas!

Tämän vuoden tähtiharrastajien kesätapaaminen, eli tunnetummin Cygnus, alkaa torstaina Mäntsälän Leiriniemessä. Avaruusinsinöörikin on heti alusta lähtien paikalla talkoilemassa ja muuten vaan fiilistelemässä tunnelmaa.

Alunperin oletin, että tällä kertaa moneen vuoteen en pitäisi mitään esitelmää, mutta kuten aiemmasta blogikirjoituksestani käy ilmi, pidän tänäkin vuonna yhden esitelmän. Tällä kertaa siis Rosettasta. Ihan vielä ei ole esitys valmis. Pitää vielä vähän mietiskellä millä tavalla lähestyn aihetta, jotta siitä ei tule perinteinen yleisöluento. Todennäköisesti vedän esitelmän rennolla tyylillä ilman sen kummempaa ”kalvosulkeisia”. Pyrin vielä saamaan mukaani joitan sopivaa rekvisiittaa, esimerkiksi PP-mittalaitteen piirikortin johon ihmiset voivat tutustua Cygnuksen aikana.

Rosetta-esitelmän lisäksi pitäisi vähän keksiä mitä kertoisi Warkauden Kassiopeian toiminnasta. Todennäköisesti tuleva Aurinkopäivä ja Härkämäen taivaskamera ovat pääosassa, mutta sittenhän sen näkee kun esitelmän aika tulee. Onneksi kuitenkin Kassiopeian touhuista ei tartte kovin montaa kalvoa tehdä, kun koko esitelmä saisi kestää vain noin viisi minuuttia. Ei siis kovin paljoa asiaa ehdi edes kertoilemaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni tähtiharrastaja pääsee tänäkin vuonna Cygnukselle ja varsinkin Varkauden seudulta olisi mukavaa nähdä vanhoja ja uusia kasvoja tapahtumassa. Tervetuloa Cygnukselle!

Vuoden 2013 Cygnuksen tunnelmia. Kuva: Harri Haukka.

Vuoden 2013 Cygnuksen tunnelmia. Kuva: Harri Haukka.

Cygnus lähestyy taas

Tähtiharrastajien perinteinen kesätapaminen, Cygnys, lähestyy taas ja on aika hieman kurkistaa etukäteen mitä tällä kertaa on luvassa.

Tänä vuonna Cygnus järjestetään 17.-20.7. kymmenen vuoden tauon jälkeen Keski-Uudellamaalla Järvenpään seurakunnan leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla Mäntsälässä. Paikallisena järjestävänä tahona toimii Keski-Uudenmaan Altair joka järjesti Cygnuksen myös vuosikymmen sitten. Alustava ohjelma alkaa olemaan jo aika hyvin kasassa, ainakin nettisivujen perustella. Kovin suurta muutosta ei tapahtuman formattiin ole tullut, mutta sen voi ainakin huomioida, että luentojen ja esitelmien määrä on aikaisempaa vähäisempi. Tämä ei toki johdu siitä, että luennoitsijoita olisi ollut vaikeampaa saada, vaan kyseessä on ihan harkittu päätös. Itseasiassa jo viime Cygnuksella kävimme pienellä porukalla keskustelua, että olisi hyvä kokeilla josko vähän löysempi aikataulu olisi vaihteeksi hyvä idea. Tämä siksi, koska monet tapahtumakävijät ovat kommentoineet, että esitelmiä on liikaa ja ettei niitä kaikkia jaksa seurata. Tällä kertaa tähän ”huutoon” on vastattu ja se on huomioitu ohjelmaa suunniteltaessa.

Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna pieni esitelmän Cygnuksella. Tällä kertaa en kerro Marsista, vaan kohteena on Rosetta-komeettaluotain ja sen Philae-laskeutujan marraskuussa tapahtuva laskeutuminen komeetalle. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä kertoilen, mutta pyrin demoamaan Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaitteen toimintaa jollain tavalla. Ehkäpä saan otettua mukaani prototyypin jolla testailimme jäätyneen hiekan sähkönjohtavuutta. Esitelmäni on tällä hetkellä aikataulutettu lauantaille. Niin ja tiedoksi niille ketkä ovat tulossa myös Härkämäen aurinkopäivään, pidän saman esitelmän molemmissa tapahtumissa.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.