Lyhyesti Aalto-2 -satelliitista

Aalto-satelliittiperheen ensimmäinen avaruuteen päässyt jäsen ei ollut Aalto-1, vaan QB50-hankkeen Aalto-2 satelliitti. Avaruusinsinöörikin on hieman sotkeutunut asiaan, mutta vain hieman…

Muistan itse vielä hyvin sen kun istuin vuonna 2013 Aalto-yliopistolla Aalto-2 -tiimin kanssa lukemassa ja kommentoimassa hankkeen dokumentaatiota ja suunnitelmia. Minut oli kutsuttu arvioimaan Aalto-satelliitin edistymistä ns. ”Preliminary Design Review” (lyhemmin PDR) -katsaukseen (suomennettuna ehkäpä alustava suunnittelutarkistus tjsp.). Tuolloin kyllä punakynä heilui, mutta 18.4. vihdoin onnistuneen laukaisun myötä uskoisin, että ainakin suurin osa niistä huomioista joita minä ja muut arvioivat tekivät, menivät itse suunnitelmiin ja lopulliseen toteutukseen.

Aalto-2 ja etenkin Aalto-1 ovat oivia esimerkkejä siitä kuinka pitkiä avaruushankkeet ovat suunnitteluvaiheesta aina laukaisuvaiheeseen asti. Kun olin 2013 arvioimassa hankkeen edistymistä, oli työtä takana jo aika paljon. Nyt noin neljä vuotta myöhemmin satelliitti on saatu laukaistua avaruuteen ja toivottavasti piakkoin saamme nähdä myös jotain satelliitin tekemiä mittauksia. On kuitenkin selvää, että Aalto-2:n myötä Suomi on ottanut yhden askeleen eteenpäin avaruuden valloituksessa. Tulevaisuus näyttää onko Aalto-satelliittiperheen (Aalto-1 ja Aalto-2) CubeSateista uutta potkua suomalaiseen avaruusteollisuuteen ja -tutkimukseen, mutta ainakin toiveet ovat nyt korkeammalla kuin pitkään aikaan.

Niin ja mitä sitten kuuluu Aalto-1:lle? Noh se odottelee edelleenkin laukaisua tiukasti maankamaralla. Ehkäpä jossain kohtaa…

Avaruusrekka siirtyi maakuntiin.

Pääkaupunkiseudun Avaruusrekka-kiertue on nyt takanapäin ja rekka suuntasi Turkuun josta se jatkaa matkaansa Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja 16.10. Kuopioon jonne kiertue myös päättyy. Ensimmäinen viikonlopputapahtuma on takanapäin ja se oli menestys. Heurekaan saapui kahden päivän aikana satoja avaruudesta kiinnostuneita ja varsinainen vetonaula oli sunnuntaina, kun ESA:n astronautti Paolo Nespoli luennoi ja jakoi nimikirjoituksia. Nespoli käväisi myös avaruusrekassa jossa hän tutustui mm. MetNettiin ja Aalto-1 -satelliittiin. Voi jo tässä vaiheessa sanoa, että avaruusrekka on ollut menestys ja uskon, että maakunnissa se on vieläkin suurempi menestys.

Sähköpurjeella suotuisat tuulet.

Itse en ole juurikaan ollut mukana sähköpurjeprojektissa (www.electric-sailing.fi), ainakaan vielä, mutta täytyypä välillä hieman sitäkin mainostaa. Sähköpurje on saanut mukavasti ”tuulta siipiensä alle” ja medianäkyvyys on ollut hyvää. Ensimmäiset testilennotkin ovat suunnitteilla virolaisen EstCube:n ja suomalaisen Aalto yliopiston Aalto-1 -satelliittien mukana. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa on tarkoitus testata yhden sähköpurjeen liekan kelaamista ulos ja katsoa millaisen voiman tämä varattu lieka oikein aiheuttaa käytännössä. Teoriassahan asia jo tiedetään, mutta pakkohan se on testata avaruudessakin. Nyt bongasin netistä, kiitos Merikallion Sinin, testivideoita sähköpurjeen liekan maanpäällisistä testeistä. Videot ovat alla. Liekat tehdään Helsingin yliopistossa ja kelauslaite DLR:ssä Saksassa. Toivotaan sähköpurjeelle jatkossakin hyviä tuulia.

Ensimmäisessä videossa näytetään kuinka liekan kelaus toimii ja toisessa videossa taasen esitellään ”liekatehtaan” prototyyppiä.