Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.
Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.
Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.
Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA