Suomi liittyi EU:n SST-yhteenliittymään

Vuoden loppupuoli on ollut suomalaisessa avaruustoiminnassa vilkas ja jatkuu sellaisena myös vuoden vaihteen yli. Suomi liittyi pitkän prosessin päätteeksi osaksi EU:n SST-yhteenliittymä (lyhenne tulee sanoista Space Surveillance and Tracking). Kyseinen sopimuksen myötä Suomi ja suomalaiset toimijat, Ilmatieteen laitos etunenässä, pääsevät osallistumaan EU:n lähiavaruuden tilannekuvaa käsitteleviin hankkeisiin. EU SST onkin yksi viimevuosien suurimmista avaruusalan sopimuksista mitä Suomi on tehnyt.

EU SST:hen liittymistä on valmisteltu jo vuosia Ilmatieteen laitoksella ja IL toimiikin yhteenliittymässä Suomen kansallisena keskusorganisaationa. Toisin sanoen, me Ilmatieteen laitoksella koordinoimme  Suomen virallisia toimia ja tehtäviä EU SST:ssä. Muita merkittäviä suomalaisia toimijoita alkuvaiheessa ovat Maanmittauslaitos ja eri ministeriöt, jotka ovat olleet mukana valmistelutyössä. Heti tässä kohtaa pitää toppuutella hätäisempiä ja todeta, ettei tämä hanke luo Suomeen omaa “avaruusjärjestöä”, vaan uuden suomalaisen EU SST:n toiminta tulee olemaan hyvin samankaltaista kuin jo muutaman vuoden käynnissä ollut globaali avaruussääkeskus PECASUS joka toimittaa ICAOlle avaruussääennusteita ilmailuviranomaisille. Joka tapauksessa uusi SST-yhteistyö nostaa Suomen profiilia entisestään kansainvälisellä alan “pelikentällä” ja avaa uusia hankemahdollisuuksia suomalisille toimijoille.

No miksi tämä EU SST on niin iso juttu? No ensiksi, avaruuden merkitys on äärettömän suuri nykyään. Harva meistä taitaa edes muistaa, että käytännössä kaikki sähköinen navigaatio hyödyntää satelliittien tuottamaa paikka- ja aikatietoa paikannuksessa. Oli kyseessä sitten autonavigaattorit tai metsissä geokätköjä etsivät ihmiset. Pienetkin häiriö satelliittijärjestelmiin aiheuttavat valtavia häiriöitä maanpäällä. Esimerkiksi rajut avaruussääilmiöt voivat ajaa alas navigointipalvelut tai pahimmassa tapauksessa jopa kaataa sähköverkkoja. Näin on käynytkin historian saatossa. Myös kasvava satelliittien määrä aiheuttaa kiertoradalla omat ongelmansa ja kohta olemme tilanteessa, jossa ruuhkaa ei ole vain maanteillä, vaan myös avaruudessa. Tällöin on myös elintärkeää tietää ja seurata mitä avaruudessa tapahtuu.

Avaruuden merkitys siis vain kasvaa tulevaisuudessa ja onkin erinomainen asia, että Suomikin on vihdoin liittynyt EU SST-yhteenliittymään ja on nyt osa 15:sta maata (Espanja, Itävalta, Tšekki, Saksa, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi), jotka muodostavat eurooppalaisen avaruudentilannekuvaa valvovan ytimen.

Europlanet Science Congress 18.-23.9. Grandassa, Espanjassa

Usean vuoden tauon jälkeen eurooppalainen planeettatutkimusyhteisö kokoontuu perinteseen EPSC (Europlanet Science Congress) -konferenssiin 18.-23.9. Tänä vuonna EPSC järjestetään Grandassa, Espanjassa, paikassa jossa se piti alunperin järjestää jo vuonna 2020.

Edelliset kaksi EPSC-konferenssia on pidetty ns. etäkonferensseina internetin välityksenä ja tänäkin vuonna on joitain nettilähetyksiä ja nauhoituksia luvassa, mutta suurin osa esitelmistä ja posterisessioista on vain ja ainoastaan paikan päällä koettavia. Voidaankin siis sanoa, että “paluu vanhaan” on hiljalleen tapahtumassa myös konferenssien kohdalla ja puhtaat etäkonferenssit alkavat jäämään vähemmälle. Toki “etäilyssä” on omat hyväkin puolensa, mutta yleinen konsensus on se, että suurimman annin saa kun tutkijayhteisö pääsee tapaamaan toisensa naamatusten.

Allekirjoittaneella on todella kiireinen viikko tiedossa, kun on mm. Härkämäen observatorion havaintojen esittelyä posterin muodossa, pitäisi osallistua Europlanetin pohjoisen HUBin kokouksiin sekä vielä konferenssin loppupuolella keskustelupaneeliin jossa keskustellaan aiheesta “Working with Europe’s Planetary Exploration programme to fuel innovation, growth and competitiveness in Europe’s space ecosystem (Research, Education and Commercial)“. Jälkimmäisessä yleisönä on mm. Euroopan parlamentin jäseniä ja avaruusteollisuuden toimijoita. Tässä siis vain muutama kohta omalta kokouslistaltani.

Härkämäen observatorion havaintoja ja viime havaintokauden kohokohtia esittelen jo heti ensimmäisenä virallisena konferenssipäivänä, eli maanantaina 19.9. pidettävässä posterisessiossa. Päivä on hieman tavanomaisesta poikkeava (normaalisti ollut tiistaina) johtuen EPSC:n perinteisen illanvieton pakollisesta siirrosta konferenssiviikon tiistaille. Täten ensimmäistä posterisessiota jouduttiin aikaistamaan päivällä.

Tarkemmin Härkämäen posteria esitellään maanantaina 19.9. kello 18:45–20:15 sessiossa jonka nimi kokonaisuudessaan on “Professional-Amateur collaborations in small bodies, terrestrial and giant planets, exoplanets, and ground-based support of space missions“. Härkämäen posterin nimi on jo hieman traditionaalisesti “Taurus Hill Observatory Season 2021 – 2022 Exoplanet Observations Review” ja sen voi lukaista klikkaamalla seuraavaa linkkiä (PDF, 2MB).

Granada, Espanja. Kuva: Harri Haukka.

In memoriam – Reino Koponen

Pitkäaikainen Warkauden Kassiopeian jäsen Reino Koponen poistui keskuudestamme heinäkuussa. Jaan sen vuoksi oheisen Warkauden Kassiopeian muistokirjoutuksen Reinosta joka summaa yhteen hänen merkittävyyden Varkauden alueen tähtiharrastukselle. Omalta osaltani muistan Reinon yhtenä tärkemmistä “moottorin osista” Kassiopeiasta ja hänen lähtönsä on suuri menetys yhdistykselle.

“Warkauden Kassiopeian heinäkuussa pidettyyn Aurinkopäivä-tapahtumaan saapui suruviesti. Warkauden Kassiopeia ry:n perustajajäsen Reino Koponen oli menehtynyt 77-vuotiaana vaikean sairauden murtamana Varkaudessa 5.7.2022.

Reino Koponen oli Warkauden Kassiopeian toiminnan kantava voima. Hän lähti heti alusta alkaen rohkeasti ideoimaan yhdistyksen toimintaa. Kantavana ajatuksena oli se, että kaikki mikä tehdään ja hankitaan, pitää olla kunnollista aina rakennuksia ja laitteistoa myöten.

Juuri Reinon ajatuksesta Warkauden Kassiopeia päätti rakentaa tähtitornin Kangaslammin Härkämäelle. Reinolle oli myös selvää, että toiminta ei voi perustua vain tähtien katselun varaan, vaan alueelle pitää saada muuta toimintaa. Siksi Härkämäen tähtitornin yhteyteen rakennettiin jo heti alussa laavu syksyllä 2002 ja pian sen jälkeen kota kesällä 2004. Vasta valmistuneessa kodassa Reino vietti 60-vuotissyntymäpäiviään syksyllä 2004. Myös koko Kassiopeian toiminnan keskipisteen eli kerhotalon saaminen Härkämäelle oli hänelle tärkeää. Kerhotalo valmistuikin keväällä 2013.

Reino osallistui rakennushankkeisiin, yhdistyksen rahanhankintatalkoisiin ja yleisötapahtumiin antaumuksella. Reinon talkootyöpanoksen määrää on vaikea laskea. Kyse on kuitenkin tuhansista talkootunneista. Ennen kaikkea Reino muistetaan yleisölle suunnattujen tapahtumien aikana paistamistaan maistuvista letuista. On varmaa, että juuri lettujen myötä Härkämäen vierailuista jäi monille hyvä mieli. Monesti lettuja kutsuttiin ”kuuletuiksi”.

Reinolle myönnettiin vuonna 2003 Kassiopeia-palkinto ja vuonna 2011 yhdistyksen pöytäviiri.

Reinoa jäivät kaipaamaan vaimo Riitta ja pojat Jani ja Jouni.”

Lähde: Warkauden Kassiopeia ry.

Lomat ohi. Työt jatkuvat.

Noin kuukauden lomat ovat takana päin ja paluu työarkeen on sujunut sutjakkaasti. Loman aikana saimme myös yhden Euroopan avaruusjärjestön projektin hoidettavaksi, joten syksyyn on jotain uutta taas odotettavissa.

Loma meni, kuten jotkut ovat saattaneet bongata mm. Instagrammistani, mökkeilyn merkeissä. Saimme perheen kanssa vietyä taas roimasti eteenpäin kolmisen vuotta sitten hankkimamme mökin monia urakoita. Tällä kertaa pääkohteenamme oli piha-alueiden raivaaminen ja “avaaminen” (ts. risukkojen raivaaminen ja puujätteen poistaminen). Lopputulos on vähintäänkin kelvollinen.

Loman loppuvaiheessa tuli sitten kolmen vuoden pakollisen tauon jälkeen osallistuttua tähtitieteellinen yhdistys Ursan perinteiseen Cygnus-tapaamiseen joka tänä vuonna pidettiin Kouvolan kupeessa, Puhjonrannassa. Kolmen vuoden tauon jälkeen oli enemmän kuin mukavaa tavata tuttuja tähtiharrastajia ympäri Suomea. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene kolmea vuotta.

Valaisevia yöpilviä Cygnuksella. Kuva: Harri Haukka.

Lomille lompsis!

Kesä on tullut ja varsinkin viimeisen reilun viikon aikana se on tuntunut kirjaimellisesti iholla. Lämpotilat ovat yleisesti huidelleet kolmenkymmenen, monin paikoin jopa yli, tuntumassa ja järvet ovat lämminneet vaudilla. Viimeisen työviikon sain nauttia etätyöpisteeltä käsin, Itä-Suomesta, mutta nyt on aika siirtyä etäilystä lomailuun.

Etätyöstä lomille siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita, että hommat seisahtuisivat. Meillä on potentiaalisesti tulossa kesken lomaa Euroopan avaruusjärjestölle esityksen pito eräästä Kuu-aiheisesta navigaatio- ja telekommunikaatioasemasta ja pienen tiimimme pitää tämän mahdollisesti toteutuessa sopia kuka ehtii esityksen pitämään. ESA:n ajatuksena on, että esitykset pidettäisiin Hollannissa ESA:n teknologiapäämajassa ESTECissä, mutta jos esityksen pito tulee eteen, teemme sen etänä jostain päin Suomea.

Edellisen lisäksi, kun katsoo kalenteria, voi huomata että heti lomien jälkeen on taas monen tarjouksen jättö lähellä. Näiden kimppuun siis pitää suunnata katseet heti elokuun alkupuolella. Syyskuun alussa on jo yhden ESA-hankkeen aloituskokousta laitettu kalenteriin ja erittäin vahva aavistus on, että toiinen ESA-hankekokous on myös samoilla hujakoilla.

Nyt kuitenkin on aika edes vähän siirtää katseet ja tekeminen mökkihommiin. Avaruusinsinööri palaa takaisin “sorvin äärelle” siis elokuussa.

Niin ja ei pidä unohtaa tähtitieteellinen yhdistys Ursan kesätapahtumaa, eli Cygnusta, jota päästään vietämään ensimmäistä kertaa ihan kasvotusten sitten vuoden 2019. Kaikki avaruusasioista kiinnostuneiden harrastajien pitäisi mielestäni ainakin kerran käydä kyseisessä tapahtumassa ja tavata muita avaruusalan harrastajia.

Mökkirantaa. Kuva: Harri Haukka.

International Conference on Flight Vehicles, Aerothermodynamics and Re-entry Missions Engineering (FAR)

Juhannusviikko 2022 lähti vauhdikkaasti liikkeelle kun Euroopan avaruusjärjestön FAR (International Conference on Flight Vehicles, Aerothermodynamics and Re-entry Missions Engineering) -työpaja järjestettiin Saksan Hailbronnissa. Kyseinen työpaja on liki keskikokoisen avaruusalan konferenssin kokoinen ja asiaa on tarjolla sen mukaisesti.

Idea FAR-työpajaan osallistuminen lähti Ilmatieteen laitoksen vetämän, ja allekirjoittaneen manageroiman, MiniPINS-hankkeen puitteissa. Bongasimme ESAn työpajaohjemistosta FAR:in ja päätimme lähteä kahden hengen “iskuryhmällä” verkostoitumaan ja jakamaan tietoa juurikin jo mainitusta MiniPINS-hankkeesta (Kuu ja Mars -hanke) sekä sen yhdestä ns. spin-offista, LUNINAsta (ehdotus kuuhankkeesta ESAlle). Lisäksi suurta mielenkiintoa herätti MiiniPINS-tiimin jo jonkun aikaa seuraama EFESTO-hanke joka käsittelee hyvin samoja teemoja kuin meidän hankkeemme.

Suurin anti minkä FAR toi tullessaan oli verkostoituminen uusien, ja osittain “vanhojen”, alan ammattilaisten kanssa. Promoamme hankkeet herättivät mielenkiintoa ja antoi varmuuttaa siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja olemme oikealla “polulla”. Tästä on hyvä ponnistaa jatkossa. Iloksemme myös huomasimme, että pandemiasta huolimatta useat tahot ovat saaneet vietyä eteen päin hankkeitaan ja suunnitelmiaan pandemian aikana.

Tapahtuman kotisivut ja lisätietoa: https://atpi.eventsair.com/far2022/

FAR 2022. Kuva: Harri Haukka.

Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkin suunnittelija Lauri Anttila menehtynyt

Kuvataiteilija Lauri Anttila on kuollut. Anttila muistetaan käsitetaiteen uranuurtajana. Hän käsitteli teoksissaan luontoa ja avaruutta. Anttilan yksi töistä on Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkki, joka sijaitsee lähellä Härkämäen observatoriota.

Anttila kuoli torstaina 9. kesäkuuta nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Lauri Anttila oli kuvanveistäjä, käsitetaiteilija ja maataiteilija. Hän liikkui teoksissaan tieteen ja taiteen rajamailla. Tilataideteoksissaan Anttila hyödynsi omia tähtitieteeseen perustuvia havaintojaan. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018, että Anttilan taiteen aihepiirejä ovat usein luonto ja avaruus. 2000-luvun alussa Anttila toteutti useita aurinkokelloja.

Professori Lauri Anttila suunnitteli auringonpimennystutkimusten muistomerkin Kangaslammin Kurenlahteen ja muistomerkki julkistettiin 9.7.2005. Muistomerkki on kunnianosoitus suomalaista tutkimustyötä ja ennen kaikkea kangaslampilaislähtöistä tiedemiestä Veikko Heiskasta kohtaan.

Anttila teki myös pitkän ja merkittävän uran taideopetuksen parissa. Hän toimi Kuvataideakatemian rehtorina vuosina 1988–1994 ja oli perustamansa tila-aikataiteen osaston emeritusprofessori. Anttilalle myönnettiin kunniatohtorin arvo Kuvataideakatemiassa sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Hän oli tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen.

Lauri Anttilan suunnittelema muistomerkki julkaistiin vuonna 2005 Kangaslammilla.

Lähteet: YLE.fi ja Warkauden Kassiopeia ry.

EGU General Assembly 2022 Wienissä

Yksi maailman suurista konferensseista eli EGU General Assembly 2022 (lyhyemmin EGU22) pidettiin parin vuoden tauon jälkeen “kasvotuksen” tutussa paikassa Wienissä, Itävallassa. 

Vuoden 2022 EGU poikkesi huomattavasti aiempien vuosien EGUista. Tällä kertaa konferenssissa ei ollut ollenkaan postereita saati ennen koronaa lanseerattuja ns. PICO-esityksiä (lyhyitä 2min. puheita). Kaikki esitykset olivat puheita jotka olivat suoria paikan päällä, etänä, tai nauhotteita. Esityksien pituudet vaihtelivat sessiosta riippuen viidestä minuutista seitsemään minuuttiin. Valitettavasti lukuisten pienten, mutta aikatauluun vaikuttavien, tietotekniikkaongelmien takia aikarajoista jouduttiin joustamaan. Hyvänä esimerkkinä tästä oli se kun ainakin kerran koko konferenssikeskuksen tietoliikenne muuhun maailmaan kaatui ja etänä olevat osallistujat ja ennen kaikkea esitelmöitsijät eivät päässeet mukaan sessioihin vähintään vartin ajaksi. Onneksi suuremmilta häiriöiltä vältyttiin, mutta luulen, että jokunen osallistuja joutui pettymään, kun aikataulu ja esitelmien pitojärjestys ja -aika eivät aina täsmänneet ennakkoon laaditun ohjelman mukaan ja se yksi esitys mistä olisi ollut kiinnostunut “meni jo”.

Kokemuksen perusteella en ole vieläkään innostunut hybridikonferenseista. Pienetkin tietotekniset ongelmat vaikuttavat aikatauluihin kumuloituvasti todella paljon. Tällä kertaa osallistujia oli vieläpä aika paljon vähemmän kuin ennen koronaa (noin 7300 paikan päällä ja vajaat 6000 etänä) ja jos EGU palaa samalle kasvukäyrälle (noin 20000 osallistujaa paikan päällä) kuin ennen koronaa, ei vastaavanlaisia häiriöitä yksinkertaisesti voi olla, tai muuten sessiot menevät äkkiä rajusti yliajalle. Noh saa nyt nähdä millainen vuoden 2023 EGU tulee olemaan, mutta jotenkin on sellainen tutina, että palataan jokseenkin koronaa edeltävään formaattiin, jonkinlaisella etäosallistumismahdollisuudella.

Meidän yksikön suurimmat kontribuutiot olivat tiistaina 24.5. sessiossa PS4.5 “Mars Science and Explorationja torstaina 26.5. sessiossa GI3.2 “Open session on planetary and space instrumentation“. Nämä ja muut tiivistelmät löytynevät hamaan tappiin asti EGUn sivuilta, eli niitä voi käydä siellä lukemassa.

EGU 2022 pidettiin jälleen kerran Wienissä, Itävallassa. Kuva: Harri Haukka.

Ilmatieteen laitoksen uusi Sää-sovellus julkaistu

Ilmatieteen laitoksen erittäin laajasti käytössä oleva sääsovellus mobiililaitteille on päivittynyt 10. toukokuuta ja on nyt saatavilla sovelluskaupoissa ilmaiseksi. Muutokset ja päivitykset ovat vieneet sovellusta taas useita askeleita eteenpäin parantaen käyttäjäkokemusta.

Sovellus löytyy siis mobiililaitteiden sovelluskaupoista ja suorat linkit löytyvät Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Kannattaa siis suunnata sivuille ja päivittää uusin versio. Ohessa on lyhyesti listattu suurimmat muutokset ja päivitykset mitä tämä uusin versio sääsovelluksesta tuo tullessaan.

Jo aiemmasta versiosta tuttujen ominaisuuksien rinnalle sovellukseen on lisätty uusi karttaosio sekä mahdollisuus valita näkyville juuri käyttäjää kiinnostavat ja tärkeät säätiedot. Uutta on myös mahdollisuus katsoa ennusteita ja säähavaintoja graafeina taulukkomuotoisen esityksen lisäksi. Lisäksi myös visuaalinen ilme on uudistettu mahdollistaen sovelluksen sujuvan käytön eri päätelaitteilla.

Sääharrastajille ehkä yksi näkyvistä muutoksista on Omat havainnot -toiminnon poistuminen. Kyseiselle ominaisuudelle ei ole ollut riittävää kysyntää ja täten se poistuu tässä kohtaa. Sovelluksen Omat havainnot -toiminnon kautta Ilmatieteen laitokselle tähän mennessä lähetettyjä havaintoja ei toistaiseksi poisteta, vaan ne arkistoidaan mahdollista myöhempää tutkimuskäyttöä varten.

Sovellusta luonnollisesti kehitetään jatkossakin ja täten kaikki palaute sovelluksesta on tervetullutta.

Avaruusinsinööri Teknologia 22 -messuilla

Lähityö lisääntyy ja samalla kanssakäyminen “face-to-face” lisääntyy. Yksi ensimmäisistä suuremmista tapahtumista mihin allekirjoittanut osallistuu on Messukeskuksessa 3.-5.5.2022 järjestettävä Teknologia 22 -messut.

Tarkkaan ottaen en ehdi ihan kaikkia kolmea päivää messuilla viihtyä, mutta torstaina 5.5. sattuu ohjelmassa olemaan avaruusaiheita ja täten on hyödyllistä pistäytyä messuilla hieman verkoittautumassa ja tapamaassa vanhoja tuttuja. Mitään suuria avaruusteknoogisia yllätyksiä ei ohjelman perusteella ole luvassa, mutta koska Messukeskus sijaitsee kohtuu lyhyen matkan päässä Ilmatieteen laitoksella, on pikainen visiitti paikallaan.

Toki täytyy kierrellä messuilla eri osastoilla kurkistamassa olisiko heillä mitään uutta tarjottavaa meidän yksikön käyttöön mm. lähisää- ja tutkahankkeiden näkökulmista. Varsinkin lähisääennusteiden yhdistäminen mm. navigointiin ja yleensä erilaisiin karttaratkaisuihin kiinnostaa ja edellisen kerran (noin kolme vuotta sitten) vastaavilla messuilla vieraillessani näitä ratkaisuja oli tarjolla, muttei kovin montaa. Odotan siis edes jonkinlaisia teknologisia ratkaisuja joista voisi olla meille hyötyä tulevissa tarjouksissa ja hankkeissa.

Jos olette messuilla 5.5. ja näette allekirjoittaneen, nykäiskää hihasta ja rupatellaan.

Kuva: Harri Haukka.