Ilmatieteen laitoksen uusi Sää-sovellus julkaistu

Ilmatieteen laitoksen erittäin laajasti käytössä oleva sääsovellus mobiililaitteille on päivittynyt 10. toukokuuta ja on nyt saatavilla sovelluskaupoissa ilmaiseksi. Muutokset ja päivitykset ovat vieneet sovellusta taas useita askeleita eteenpäin parantaen käyttäjäkokemusta.

Sovellus löytyy siis mobiililaitteiden sovelluskaupoista ja suorat linkit löytyvät Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Kannattaa siis suunnata sivuille ja päivittää uusin versio. Ohessa on lyhyesti listattu suurimmat muutokset ja päivitykset mitä tämä uusin versio sääsovelluksesta tuo tullessaan.

Jo aiemmasta versiosta tuttujen ominaisuuksien rinnalle sovellukseen on lisätty uusi karttaosio sekä mahdollisuus valita näkyville juuri käyttäjää kiinnostavat ja tärkeät säätiedot. Uutta on myös mahdollisuus katsoa ennusteita ja säähavaintoja graafeina taulukkomuotoisen esityksen lisäksi. Lisäksi myös visuaalinen ilme on uudistettu mahdollistaen sovelluksen sujuvan käytön eri päätelaitteilla.

Sääharrastajille ehkä yksi näkyvistä muutoksista on Omat havainnot -toiminnon poistuminen. Kyseiselle ominaisuudelle ei ole ollut riittävää kysyntää ja täten se poistuu tässä kohtaa. Sovelluksen Omat havainnot -toiminnon kautta Ilmatieteen laitokselle tähän mennessä lähetettyjä havaintoja ei toistaiseksi poisteta, vaan ne arkistoidaan mahdollista myöhempää tutkimuskäyttöä varten.

Sovellusta luonnollisesti kehitetään jatkossakin ja täten kaikki palaute sovelluksesta on tervetullutta.

Avaruusinsinööri Teknologia 22 -messuilla

Lähityö lisääntyy ja samalla kanssakäyminen “face-to-face” lisääntyy. Yksi ensimmäisistä suuremmista tapahtumista mihin allekirjoittanut osallistuu on Messukeskuksessa 3.-5.5.2022 järjestettävä Teknologia 22 -messut.

Tarkkaan ottaen en ehdi ihan kaikkia kolmea päivää messuilla viihtyä, mutta torstaina 5.5. sattuu ohjelmassa olemaan avaruusaiheita ja täten on hyödyllistä pistäytyä messuilla hieman verkoittautumassa ja tapamaassa vanhoja tuttuja. Mitään suuria avaruusteknoogisia yllätyksiä ei ohjelman perusteella ole luvassa, mutta koska Messukeskus sijaitsee kohtuu lyhyen matkan päässä Ilmatieteen laitoksella, on pikainen visiitti paikallaan.

Toki täytyy kierrellä messuilla eri osastoilla kurkistamassa olisiko heillä mitään uutta tarjottavaa meidän yksikön käyttöön mm. lähisää- ja tutkahankkeiden näkökulmista. Varsinkin lähisääennusteiden yhdistäminen mm. navigointiin ja yleensä erilaisiin karttaratkaisuihin kiinnostaa ja edellisen kerran (noin kolme vuotta sitten) vastaavilla messuilla vieraillessani näitä ratkaisuja oli tarjolla, muttei kovin montaa. Odotan siis edes jonkinlaisia teknologisia ratkaisuja joista voisi olla meille hyötyä tulevissa tarjouksissa ja hankkeissa.

Jos olette messuilla 5.5. ja näette allekirjoittaneen, nykäiskää hihasta ja rupatellaan.

Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinöörin “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” -diplomityö vihdoin valmis.

Se päivä vihdoin saapui, kun Avaruusinsinööri sai 16 vuoden jälkeen diplomityönsä valmiiksi ja julkaistua. Aiheena oli “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” ja lopullisen hyväksymisleiman työ sai marraskuussa 2021. Työn voi kokonaisuudessaan lukea Aalto-yliopiston nettisivujen kautta, mutta lyhennelmä on ohessa.

Suomenkielinen tiivistelmä

Avaruushankkeissa energian saatavuus ja riittävyys ovat kriittisiä tekijöitä. Kun siirrymme kauemmaksi Auringosta, vähenee säteilyvuontiheys etäisyyden neliöön. Tämän vuoksi säteilyvuo Marsissa on noin 43 prosenttia säteilyvuosta Maassa. Marsin erityispiirteenä on myös kaasukehä, pölymyrskyt sekä kaasukehässä leijaileva hiekka, jotka vaikuttavat pinnalla olevan laskeutujan vastaanottamaan säteilyvuohon.

Yleisimmät menetelmät sähköenergiaa tuottamiseksi mars-laskeutujissa ovat aurinkopaneelit ja radioisotooppinen lämpösähkögeneraattori (RTG). RGT tuottaa energiaa tasaisesti, riippumatta vallitsevasta säteilyvuosta. Pienempien laskeutujien kohdalla yleensä riittää aurinkopaneeleiden ja akuston yhdistelmä. Tässä työssä on kuitenkin huomioitu mahdollisuus käyttää RTG:tä osana energiantuottojärjestelmää.

Hyötykuorma ja palveluelektroniikka asettavat lähtökohdat energian- ja tehontuottojärjestelmän suunnitteluun. Tässä täytyy ottaa huomioon paitsi edellä mainittujen yksityiskohtaiset sähköiset vaatimukset, niin myös laskeutujan mukanaan tuomat massa- ja tilarajoitukset. MetNet-laskeutuja on suhteellisen pieni ja rajoittaa mm. akuston ja käytettävissä olevien aurinkopaneeleiden sekä RTG:n ominaisuuksia. Työssä kehitetty optimointityökalu antaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden muokata energiajärjestelmän osien kokonaisuutta, mutta laskeutujan asettamien rajoituksien vuoksi, emme simuloi epärealistisia vaihtoehtoja.

Optimointityökalu kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensin MS Excelillä, jonka avulla määriteltiin realistiset lähtökohdat mm. aurinkopaneeleiden ja akkujen määräksi sekä tarkasteltiin staattista toimintatilaa eri säteilyvuontiheyksillä ja alijärjestelmien hyötysuhteilla. Toiseksi Pythonilla, joka sisältää kaikki Excel-työkalun ominaisuudet. Tällöin voimme tarkastella järjestelmän toimintaa halutulla ajanjaksolla sekä muuttuvalla säteilyvuontiheydellä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan tahansa.

Marsin pinnalla sijaitsevien laitteiden täytyy toimia täysin autonomisesti. Tällöin energian saatavuus ja sen optimoitu käyttö ovat tärkeitä. Laskeutujan palveluelektroniikan pitää pystyä toimimaan myös ei-optimaalisessa tilanteessa ja tarvittaessa keskeyttää tieteelliset toiminnot. Näitä operaatioita ohjataan ns. syklogrammeilla, eli etukäteen ohjelmoiduilla toimintasuunnitelmilla, joita laskeutujan tietokone toteuttaa tarpeen mukaan. Työssä on simuloitu syklogrammeja eri toimintaolosuhteille hyödyntäen kehitettyä optimointityökalua.

English abstract

For space projects, the availability of energy is a critical factor. The farther we go from the Sun the power of solar irradiance is weaker, at Mars it is 43 percent compared to the Earth. A special feature of Mars is the opacity of the atmosphere, as well as possible dust storms and sand floating in the atmosphere, which affect the solar irradiance received by the lander on the surface.

The most common methods for generating electrical energy in Mars are solar panels and a radioisotope thermoelectric generator (RTG). RGT produces energy all the time, regardless of the prevailing solar irradiance. For smaller landers, a combination of solar panels and batteries is usually sufficient. The possibility of using RTG as part of the energy production system has been considered in this work.

Payload and service electronics set the starting point for the design of the energy and power generation system. In addition to the electrical requirements, the mass and space limitations brought by the lander have to be taken account. The MetNet lander is relatively small and limits e.g. the mass and volume of the batteries and available solar panels as well as the RTG. The optimization tool developed in this work provides virtually limitless possibilities to modify the energy system parameters, but due to the limitations imposed by the lander, we do not simulate unrealistic alternatives.

The optimization tool was developed in two steps. First with MS Excel, which was used to define realistic starting points, e.g. the number of solar panels and batteries and testing the static operating modes at different solar irradiance densities and subsystem efficiencies. Second, we use a Python tool that includes all the features of the Excel tool and we can simulate the operations with variable solar irradiances at any time of the day and season.

Devices on the surface of Mars operate fully autonomously. In this case, the availability of energy and optimized use of it are key factors. The lander service electronics must be able to operate even in non-optimal situations and, if necessary, interrupt scientific operations. These operations are controlled by the so-called cyclograms, i.e. pre-programmed operation plans, implemented by the lander computer when required. In this work, we simulate cyclograms for different operating conditions using the developed optimization tool.

Webbisivut uusiksi. Blogi jatkaa, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti.

Korona-aikana ei oikein ollut blogiin mitään uutta kirjoitettavaa ja muutenkin töiden ja vapaa-ajan takia kirjoittelut ovat jääneet lähinnä uusien hanketarjouksien kirjoitteluun. Tästä johtuen päätin päivittää webbisivuni uuteen uskoon.

Suurin syy päivitykselle oli se, että ainakin itselleni näytti todella ikävältä, kun etusivun alkuun on artikkeli, joka on yli vuoden vanha. Tästä johtuen päätin, että päivitän pääsivuksi staattisen sivun joka esittelee hieman kuka olen ja antaa linkit kaikkiin tärkeimpiin työ- ja sosiaalisenmedian kanaviini. Listan linkeistä löydätte etusivun lopusta.

En kuitenkaan aio kokonaan lopetella blogikirjoitteluani ja tarkoitus olisi, että kirjoittelisin mm. tulevasta EGU-konferensista ja alkukesän FAR2022-työpajasta. Näistä varsinkin jälkimmäinen kiinnostanee avaruusasioihin perehtyneitä. Eli seurailtaa mm. Twitteriäni, jossa heitän linkit tuleviin blogikirjoituksiini. Tämänkin jutun linkki löytyy sieltä.

Marsin säätiedot helposti

NASAn Perseverance -mönkijän mittaukset ovat pääseet käyntiin ja ensimmäinen “sääsivusto” on jo ilmestynyt mm. NASAn sivuille.

Täällä sivustollani oli pitkään NASAn Curiosity -mönkijän säätiedot näkyvillä, mutta valitettavasti sovellus lakkasi syystä tai toisesta toimimasta jo jonkun aikaa sitten. Tämän puutteen korjaa nyt uusimman NASAn mönkijän, Perseverancen, uusi sääsivusto jonka onneksi saa myös upotettua osaksi tätäkin sivustoa. Upotus näkyy alla ja on myös omalla “Marsin sää” -sivullaan.

Muutenkin Perseverancen tiimoilta on alkanut tulemaan materiaalia, niin kuvia kuin ensimmäisiä mittauksiakin, että infotulvan vaara alkaa kohta taas olemaan käsillä. Muun muassa ensimmäiset “selfiet” on tietenkin otettu.

NASA Preseverancen ja Ingenuity-kopterin “selfie”. Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS

Vuoden 2021 EPSC-konferenssi pidetään virtuaalisena. Helsingin EPSC siirtyy vuodelle 2024.

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin eurooppalainen planeettatieteellinen kokous. COVID-19-tilanteen vallitessa alun perin Helsinkiin suunniteltu EPSC 2021 pidetään virtuaalikokouksena verkossa.

EPSC2021 on toinen kerta, kun EPSC pidetään virtuaalikokouksena. Virtuaalikokouksilla on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä tärkeämpi rooli mm. tiedeyhteisön tukemisessa ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisen haasteen ratkaisemisessa. Ensimmäisen vuonna 2020 pidetyn virtuaalikokouksen menestyksen ja oppien pohjalta EPSC2021:n on hybridikokous koostuen suorista ja tallennetuista tieteellistä esityksistä.

Helsingin EPSC siirretty vuoteen 2024

Europlanet Society (EPSC:n järjestäjä) päätti lykätä Helsingin EPSC:n vuoteen 2024 ja paikka tulee olemaan, kuten Helsingin EPSC 2021 kohdalla olisi ollut, Finlandia-talo. Tarkat päivämäärät vuodelle 2024 ovat 15.-20. syyskuuta 2024.

EPSC 2024:n paikallisen järjestelykomitean (LOC) muodostavat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Warkauden Kassiopeia on osa suomalaista harrastajayhteisöä, joka osallistuu EPSC 2024:n järjestelyihin.

Tulevat EPSC-konferenssit

  • EPSC 2022 järjestetään Palacio de Exposiciones y Congresos de Granadassa Espanjassa 18.-23. syyskuuta 2022.
  • EPSC 2023 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa San Antonio Marriott Rivercenterissä, San Antonio, Texas, 1.-6. lokakuuta 2023.
  • EPSC 2024 pidetään Finlandia-talossa Helsingissä 15.-20. syyskuuta 2024.
  • EPSC 2025 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa.

Tietoja EPSC:stä

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin planeettatieteiden eurooppalainen kokous. EPSC on lisäksi Europlanet-seuran (Europlanet Society) vuosikokous. Ensimmäinen EPSC, alun perin nimellä European Planetary Science Congress, pidettiin Berliinissä vuonna 2006. EPSC-kokoukset kattavat planeettatieteiden koko laajuuden ja niillä on selkeästi interaktiivinen tyyli, ja niissä on laaja yhdistelmä keskusteluja, työpajoja ja julisteita, joiden tarkoituksena on tarjota kannustava ympäristö yhteisön tapaamisille.

EPSC 2021 logo. Kuva: Europlanet Society.

Eksoplaneettoja Europlanet-työpajassa

Wappua edeltävä viikonloppu kului siivillä tähtiharrastajien eksoplaneettojen havainnointiin suunnatussa Europlanet-työpajassa.

Oma osuuteni tässä työpajassa oli käytännön järjestelyt sekä yleisesitys Europlanetista heti työpajan alkuun. Muuten annoin osallistujien olla äänessä. Lopullinen osallistujamäärä taisi olla 21 jota pitäisin erinomaisena. Näistä vieläpä 15 oli ulkomailta, eli voin sanoa työpajan olleen erittäin kansainvälinen.

Itse työpaja oli kyllä erittäin positiivinen kokemus. Tunsin etukäteen (suomalaiset poislukien) vain muutaman osallistujan, mutta osallistujat tunsivat toisensa nimeltä mm. TRESCA ETD:n kautta. Tämä olikin monille osallistujille ensimmäinen kerta kun he pääsivät kasvotusten keskustelemaan havainnoista ja havaintotyöstä.

Lopputunnelmaksi jäi se että työpajan seurauksena saimme jälleen hieman syvennettyä tähtiharrastajien yhteydenpitoa. Ainakin oli puhetta mm. on-line kurssi(e)n pitämisestä jossain kohtaa tulevaisuudessa.

Ai niin…. Härkämäki oli hyvin esillä Hentusen Veli-Pekan ja Salmen Tuomon ansiosta. Veli-Pekka kertoi Härkämäellä tehdyistä eksoplaneettahavainnoista ja Tuomo Kepler ja CoRoT hankkeiden annista. Hyvin siis meni “härkämäkeläisillä”.

EGU 2019 Wienissä ja blogin uudelleenlämmittelyä

EGU 2019 järjestettiin jälleen kerran Wienissä 8.-12.4.2019 ja jälleen kerran Avaruusinsinöörikin reissasi paikan päälle, tällä kertaa kahden posteriesityksen kera.

Heti aluksi täytyy kyllä todeta, että ompa aikaa edellisestä päivityksestä blogiini. Täytyykin yrittää nyt kirjoitella useammin, koska kyllähän sitä kerrottavaa olisi vaikka kuinka. Noh jostainhan sitä on taas aloitettava ja tällä kertaa EGU 2019 on aiheena. Tänä vuonna tulee joko yhdeksäs tai kymmenes kerta kun olen Wienissä EGU:n puitteissa (en tähän “hätään” tarkistanut lukua), joten mitään suurempia yllätyksiä konferenssi ei tarjonnut.

Itselläni oli tällä kertaa kaksi esitystä, molemmat postereita. Toinen oli heti tiiistaina (CITYZER – a platform and an ecosystem for services based on environmental data) ja toinen perjantaina (MetNet Mission for Mars – Current Status and Future Prospects). Kumpainenkin aihe ovat esiintyneet EGU:ssa ja muissakin konferenseissa useasti, joten suurempaa painetta ko. postereiden kohdalla ei tällä kertaa ollut. Suurin mielenkiinto EGU:ssa oli NASA:n InSight-laskeutujan ensimmäiset tulokset joita oli kuulemassa täydempääkin täydempi sali. Muuten anti oli aika perinteistä ja suurin uutinen tulikin konferenssin ulkopuolelta, kun ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkaistiin.

Seuraavassa blogikirjoituksessani tulen keskittymään tähtiharrastajien eksoplaneettatapaamiseen joka järjestetään huhtikuun lopussa Helsingissä.

Kuva: Harri Haukka.

Osittaista kuunpimennystä havaitsemaan!

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.

Baltian alueen avaruustoimintaa

Riian EPSC2017 (European Planetary Science Congress) lähestyy ja nyt järjestäjät ovat julkaisseet pienen YouTube-video Baltian alueen avaruustoimijoista. Myös Suomi on edustettuja videolla.

Voidaan toki olla montaa mieltä luetaanko Suomi Baltian alueen maihin, mutta ehkä tässä tapauksessa se voidaan lukea. Oheinen reilun viiden minuutin YouTube-video summaa hyvin yhteen alueen tärkeimmät tutkimuspuolen avaruustoimijat. Suomesta mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto joista ainakin IL on mukana myös Riian EPSC-konferenssissa tämän vuoden syyskuussa oman osaston kanssa.