Aihearkisto: Avaruustekniikka

Ensimmäinen kutsu yrityksille ja yhteistyökumppaneille osallistua EPSC-DPS 2025 -konferenssiin Finlandia-talossa Helsingissä 7.–12.9.2025.

Julkaistu , kirjoittanut

Ensimmäinen utsu yrityksille ja yhteistyökumppaneille osallistua EPSC-DPS 2025 -konferenssiin Finlandia-talossa Helsingissä 7.–12.9.2025.

Europlanet Science Congress

Europlanet Science Congress on Europlanet Societyn vuotuinen kohtauspaikka ja konferenssi, joka kerää yhteen planeettatieteilijöitä kaikkialta maailmasta.

Ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 2006 järjestetty EPSC on Euroopan suurin planeettatieteellinen konferenssi, johon osallistuu säännöllisesti noin 1200 osallistujaa.

EPSC-DPS

Vuonna 2011 EPSC yhdisti voimansa yhdysvaltalaisen Division for Planetary Sciences (DPS) kanssa, jolloin ensimmäisen yhteiskonferenssi pidettiin Nantesissa, Ranskassa. Yhteiskonferenssien tarkoituksena ei ole vain yhdistää Euroopan ja Yhdysvaltojen planeettatiedeyhteisöt, vaan myös yhdistää kaksi suurta kokousta, jotka kokoavat yhteen planeettatieteilijöitä kaikkialta maailmasta. Nantesia seuraavat yhteiskonferenssit järjestettiin Pasadenassa Kaliforniassa vuonna 2016, Genevessä, Sveitsissä, vuonna 2019 ja paluu Yhdysvaltoihin tapahtui vuonna 2023, jolloin yhteiskonferenssia isännöi DPS San Antoniossa, Texasissa. Tänä vuonna järjestetään kolmas yhteinen eurooppalainen kokous ja paikkana Finlandia-talo Helsingin ydinkeskustassa. Kun otetaan huomioon ennätysmäärä osallistujia kahdessa edellisessä EPSC:ssä, odotamme yli 2000 osallistujan tänä vuonna suuntaavan Helsinkiin.

Konferenssin näyttely- ja messualue

Näyttely- ja messualue sijaitsee aivan kaiken ytimessä Finlandia-talon aulassa, isojen konferenssisalien luona, antaen jokaiselle näytteilleasettajalle hyvän näkyvyyden koko konferenssin ajan. Tilaa on sekä isommille, että pienemmille näyttelyosastoille, ja täten jokaiselle näytteilleasettajalle voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeilleen sopiva osasto.

Kiinnostuksen ja lisätietoa Helsingin EPSC-DPS-tapahtuman näyttelystä voi osoittaa paikallisen järjestelytoimikunnan näyttelyvastaavalle Harri Haukalle, Ilmatieteen laitos (harri.haukka(ät)fmi.fi).

Sponsorointi:

Yrityksillä ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tukea tapahtumaa mm. sponsoroimalla konferenssin kahvitaukoja ja posterisessioita. Sponsoroimalla yritys tai yhteistyökumppani saa lisänäkyvyyttä tapahtuman aikana mm. paikan päällä Finlandia-talolla sekä konferenssin nettisivuilla.

Lisää (englanniksi) sponsoroinnista, näyttelystä ja siihen osallistumisesta löytyy Europlanet Societyn sivuilta osoitteesta https://www.europlanet.org/epsc/exhibitionsponsorship/.

Lisätietoa konferenssista

Helsingin EPSC-DPS 2025 -konferenssin nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.epsc-dps2025.eu/, jossa esitellään tarkempi konferenssin aikataulu ja lähempänä itse tapahtumaa, myös tieteellinen- ja oheisohjelma.

Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto yhdessä muodostavat konferenssin paikallisen järjestelytoimikunnan (lyh. LOC).

Yhteyshenkilöt:

  • Maria Genzer, LOC:n puheenjohtaja, Ilmatieteen laitos
  • Antti Penttilä, LOC:n Helsingin yliopiston vastuukoordinaattori
  • Harri Haukka, LOC:n näyttelyvastaaava, Ilmatieteen laitos

Suomeen perustetaan avaruustilannekeskus

Julkaistu , kirjoittanut

Jotkut ovat varmaan jo kuulleet, tai lukeneet, mm. tämän blogin kirjoituksista, että olemme Ilmatieteen laitoksella valmistelleet jo muutaman vuoden kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista ja vetämistä. IL on ollut jo Suomen EU SST -toimintojen vetovastuussa noin muutaman vuoden ajan ja nyt otetaan jälleen isoja askelia eteenpäin.

Iloksemme saimme joku aika sitten viestiä, että valtioneuvosto (eli Suomen hallitus tutummin sanottuna) esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamiselle. Vuosittaisella tasolla summa ei ole kokonaisbudjetissa suuri, mutta sillä saamme varmistettua keskuksen perustamisen ja sen operoinnin tulevaisuudessa.

Keskuksen perustaminen tulee edistämään Suomen yleistä turvallisuutta. Se mm. parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja toimitusvarmuutta sekä kyberturvallisuutta. Kaikki tänä päivänä tärkeitä asioita yhteiskunnan toimintojen ylläpidon kannalta

Avaruustilannekeskus toimii hajautetusti. Me Ilmatieteen laitoksella tulemme johtamaan siviilipuolen komentokeskusta läheisessä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Puolustusvoimien yhteyteen perustetaan taas luonnollisesti sotilaallinen komentokeskus, joka vastaa oman osa-alueensa tilannetiedon tuottamisesta. Molemmat komentokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta tiiviissä yhteistyössä.

Toisin kuin villeimmät kommentoijat netissä ja muualla medioissa ovat saattaneet jo innostua, ei avaruustilannekeskus ole mikään uusi “avaruusjärjestö” tms., vaan lähinnä tiivistää jo olemassa olevaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tuoden avaruustilannekuvan aiempaa enemmän keskiöön.

Keskuksen perustaminen alkaa jo nyt joulukuussa 2024 ja toivottavasti se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028. Aluksi keskuksen toiminta ei näy juurikaan normaalille kansalaisille, mutta varmasti jossain kohtaa, kun toimintavalmius on saavutettu, jotain palvelua myös kansalaisille tullaan suuntamaan. Allekirjoittanut ottaa nyt tämän aihealueen “keihäänkärjeksi” tulevien seminaariesityksieni aiheena, joten jos asia kiinnostaa, tarkkailkaa, milloin pidän esityksiäni.

Photo / Kuva: Adobe Stock.

Suomalainen Sunstorm-satelliitti syöksyi ilmakehään

Julkaistu , kirjoittanut

Viikon aikana on tapahtunut paljon suomalaisessa “satelliittiskenessä”, kun suomalaisen Kuva Space:n operoima Sunstorm-satelliitti suoritti tehtävänsä ja syöksyi Maan ilmakehään.

Ilmatieteen laitoksen analyysin mukaan satelliitti poistui kiertoradalta puolen päivän aikaan (Suomen aikaa) keskiviikkona 4.9.2024. Tarkkaa ilmakehään paluukohtaa ei toistaiseksi tiedetä ja tuskin se koskaan selviääkään. Viimeisessä vaiheessa satelliitin kiertorata heikkeni nopeasti sen aurinkopaneelien ja Auringon keskimääräistä suuremman intensiteetin vuoksi. Tämä lisääntynyt auringon aktiivisuus laajensi Maan ilmakehää aiheuttaen suurempaa vastusta satelliitissa ja kiihdyttäen sen tippumista.

Päivitys (5.9.): Ilmatieteen laitoksen tekemien jatkoanayysien perusteella Sunstorm-satelliitti saapui ilmakehään keskiviikkona 4.9. noin kello 10:30.46.

Lisää aiheesta (in Enlish): https://space.fmi.fi/2024/09/04/the-finnish-sunstorm-satellite-ends-its-mission/

Sunstorm-satelliitti: Kuva: Kuva Space.

Aalto-1 satelliitti paloi ilmakehässä

Julkaistu , kirjoittanut

Suomen ensimmäinen satelliitti, eli Aalto-1, tuhoutui Maan ilmakehässä. Ilmatieteen laitoksella laskimme oman ennusteen tuhoutumisen ajankohdaksi.

Tarkkaa ajankohtaa ei luonnollisesti voida vielä tässä kohtaa märitellä, saati sitä minne mahdolliset satelliitin romut laskeutuivat. On hyvin todennäköistä, ettei Aalto-1:stä tullut mitään avaruusromua Maan pinnalle, koska satelliitti oli hyvin pieni ja sen myötä se paloi kokonaan kulkiessaan ilmakehässä.

Julkisuudessa oli hyvin paljon juttuja, että Aalto-1 olisi tehnyt viimeisen Suomen ylilennon maanantaina 2.9. ja tuhoutunut ennen seuraavaa laskennallista ratakierrosta. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden (Koskimaa ja Nyman) tekemien ESA DRAMA -ohjelmalla tehtyjen laskelmien perusteella Aalto-1 olisi kuitenkin jo palanut ilmakehään jossain aikavälillä sunnuntai 1.9. kello 12:00 ja maanantai 2.9. kello 6:00 (molemmat Suomen aikaa). Eli lukuisten uutisten kirjoitus- tai julkaisuhetkellä, satelliitti olisikin jo palanut poroksi ilmakehässä. Ilmakehään saapumiskohdan karkea arvio saatiin kanssa laskelmista ja sen mukaan satelliitti saapui 88.3% todennäköisyydellä meri- tai napa-alueelle.

Ilmatieteen laitoksella seurataan jatkossakin mm. suomalaisia satelliitteja ja niiden ilmakehään saapumisia sekä niiden alustavia ennusteita. Tämä on yksi osa EU SST -toimintojamme ja tukee yhteiskunnan turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Lisää aiheesta englanniksi (in English): https://space.fmi.fi/2024/09/03/aalto-1-cubesat-has-de-orbited/

Aalto-1 avaruudessa. Havainnekuva. Kuva: Aalto-1 -tiimi.

Lunar In-situ Navigation and Communication Node – LUNINA

Julkaistu , kirjoittanut

EPSC2024 (European Planetary Science Congress) Berliinissä on lähestymässä vauhdilla ja tätä kirjottaessa on enää vajaat kaksi viikkoa omaan esitykseeni.

Tänä vuonna pidän puheen aiheesta “Lunar In-situ Navigation and Communication Node – LUNINA” tiistaina 10 päivä kello 11:25–11:35 (CEST). Sessio jossa tällä kertaa esitykseni pidän on “Lunar Science and Exploration Open Session” ja kuten esityksen ja session nimestä voi aika helposti päätellä, on tällä kertaa aiheena Kuu “perinteisen” Marsin sijaan. Tästä voi ihan hyvin johtaa sen päätelmän, että meilläkin Ilmatieteen laitoksella on uusia tuulia Kuun suhteen. Kuu on selvästi nostanut, paitsi tieteellisesti, niin ennen kaikkea taloudellisesti kiinnostusta kaikissa suurissa avaruustoimijoissa. Tässä yhteydessä en lähde tarkemmin selventämään mikä tämä mainittu LUNINA oikein on, mutta enemmän asiasta kiinnostuneet voivat käydä lukaisemassa vuonna 2022 aiheesta pitämäni seminaariesityksen (linkki).

LUNINA. Kuva: Harri Haukka / FMI.

EPSC2024 (European Planetary Science Congress) in Berlin is fast approaching and as I write this, there are less than two weeks until my presentation. This year I will be giving a talk on “Lunar In-situ Navigation and Communication Node – LUNINA” on Tuesday the 10th from 11:25 to 11:35 (CEST). The session where I will give my presentation this time is “Lunar Science and Exploration Open Session” and as you can easily deduce from the name of the presentation and session, this time the topic is the Moon instead of the “traditional” Mars. From this, we can very well conclude that we at the Finnish Meteorological Institute have new ideas regarding the Moon. The moon has clearly raised, not only scientifically, but above all economically, the interest of all major space operators. In this context, I will not explain in more detail what this mentioned LUNINA actually is, but those who are more interested in the matter can read the seminar presentation (in Finnish) I gave on the subject in 2022 (link).

Fortnitea Kuussa! Kyllä se on nyt mahdollista, kiitos ESAn

Julkaistu , kirjoittanut

Sain kunnian testata tammikuussa 2024 ESAn teknologiakeskus ESTECissä Epic Gamesin kehitteillä olevaa Fortnite-lisäosaa. Nyt kyseinen lisäosa on julkaistu suurelle yleisölle pelattavaksi ja se kannattaakin tsekata, vaikka itse Fortnite ei olisikaan ennestään tuttu.

Tammikuun työpajan yhteydessä sain mahdollisuuden keskustella Epic Gamesin pelinkehittäjän kanssa hyvän tovin kyseisestä lisäosasta ja kävi ilmi, että pelillisyydestä huolimatta, se sisältää paljon ihan aitoa tieteeseen ja tutkimukseen perustuvia elementtejä. Yksi hyvä esimerkki on lisäosassa rakennettavat kuuasemat ja niiden suojarakenteet jotka perustuvat aitoon Hassell arkkitehtuuri-, suunnittelu- ja kaupunkisuunnittelutoimiston ESAlle tekemään kuuaseman arkkitehtuurisuunnitelmaan. Lisäosassa “rakennettavat” rakennuspalikat pohjautuvat ideaan, jossa Kuun omasta materiaalista (toisin sanoen kuupölystä ja -kivestä) puristetaan tetraedrimäisiä palikoita, joita päällekkäin kasaamalla saadaan kuuaseman päälle rakennettua säteilysuojaa. Pääsin itse myös hypistelmään näiden kappaleiden malleja käsissäni ja kyllähän idean toimivuus on ainakin testaamisen arvoista.

Kehitetty, ja nyt siis julkaistu, Fortniten lisäosa on nimeltään “Lunar Horizons” ja sen voi ladata mm. Epic Gamesin nettisivujen kautta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä ja jopa ottamaan yhdeksi “sisäänheittotuotteeksi” kaikille tähtiharrastusyhdistyksille. Tällä lisäosalla varmasti saadaan nuorempikin väki liimautumaan avaruusasioiden äärelle. Tämän lisäksi, koska kyseessä on todelliseen tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuva lisäosa, siinä samalla ja sivussa tulee oppineeksi jotain kuuympäristöstä ja Kuusta itsestään. Tämä onkin ollut yksi motiivi kyseisen lisäosan kehitykselle ja tämä on yksi oiva esimerkki kuinka myös ESA osaa ajatella asioita “laatikon ulkopuolelta”.

ESAn virallinen tiedote aiheesta löytyy ESAn sivuilta ja lisäosan voi tosiaan, kuten mainittua, imuroida Epic Gamesin sivuilta. Ei kun seikkailemaan Kuuhun!

Kuva: 2024 Epic Games, Inc.

“NATO open door policy: 20 years ago, today and tomorrow” -seminaari

Julkaistu , kirjoittanut

Sain osallistua keskiviikkona 10.4. kutsuttuna Ulkopoliittisen instituutin (UPI) järjestämään “NATO open door policy: 20 years ago, today and tomorrow” -seminaariin Eduskunnan Pikkuparlamentissa.

En tiennyt etukäteen mitä odottaa kyseiseltä seminaarilta, mutta loppujen lopuksi anti oli erinomaista. Avaruusasioita ei tilaisuudessa virallisesti käsitelty, mutta muutaman sanasen pääsin lounaalla vaihtamaan aiheesta mm. Japanin tuoreen Suomen suurlähettilään kanssa. Suurlähettiläs ilmaisi myös kiinnostuksensa vierailla meillä Ilmatieteen laitoksella, joten välitin lähettilään tiedustelun eteenpäin.

Erityisesti kävimme keskustelua avaruustilanteesta ja avaruudentilannekuvasta. Keskustelu oli todella mielenkiintoista ja kävimme lyhyesti läpi mm. satelliittiseurannan ja geomagneettisten häiriöiden vaikutukset yhteiskuntaan. Revontulista puhuminen oli luonnollista, koska niiden tutkimusta Ilmatieteen laitos on tehnyt jo liki 200 vuotta. Ilokseni minulle jäi tunne, että lähettiläs ja muut pöytäseurueessa olivat aidosti kiinnostuneet avaruudentilannekuvan kasvavasta merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Odotan kyllä mielenkiinnolla mitä NATO:n jäsenyys tuo mukanaan avaruuspuolelle ja ennen kaikkea avaruustilannekuvaan. Toivottavasti jossain kohtaa voimme käydä myös tämän aihealueen keskusteluja tiiviimmin ja rakentavasti.

NATO-seminaari Pikkuparlamentissa 10.4.2024. Kuva: Harri Haukka.

Vuosi vaihtuu ja on lyhyen yhteenvedon aika

Julkaistu , kirjoittanut

Vuosi 2023 alkaa hiljalleen kääntymään loppupuolelle ja tämäkin avaruusinsinööri siirtyy pikku hiljaa joulun viettoon. Vuosi piti sisällään paljon hanketarjouksia ja hankkeiden managerointia. Vuosi oli myös oli valmistautumista tulevaisuuden muutoksiin, joita on näköpiirissä tulevina vuosina. Mikään muuhan ei ole varmaa kuin muutos.

Voisin mainita vaikka kuinka monta kohokohtaa vuodelta 2023, mutta erityisesti haluan nostaa esille alkuvuodesta valmistellun avaruustilannekeskuksen loppuraportin valmistumisen. Sen eteen teimme valtavasti töitä hyvällä motivaatiolla ja tiimimme sai ministeriöiden tuella upean loppuraportin ja suositukset aikaiseksi. Katson itse, että kyseinen keskus toteutuessaan nostaa Suomen kyvykkyyksiä vastata haasteisiin, joita avaruuden käyttö vääjäämättä tuo tullessaan. Meidän pitää varautua tulevaisuuden uhkiin ja mielellään mahdollisimman etupainotteisesti. Tovoittavasti saamme vuoden 2024 aikana edistettyä tätä tavoitetta.

Hyvää joulua ja alkavaa vuotta 2024 kaikille!

PS: Oheinen kuva on otettu Joroisissa jo yli kymmen vuotta sitten.

Kolme uutta suomalaista satelliittia avaruuteen

Julkaistu , kirjoittanut

Suomalainen Iceye-yritys laukaisi marraskuun 11. päivä neljä satelliittia kiertoradalle ja näistä neljästä kolme on nyt lisätty Suomen avaruusesineiden rekisteriin, jota TEM (työ- ja elinkeinoministeriö) ylläpitää.

Iceyen “Suomi-satelliitit” on nimetty yrityksen nimeämistapaa noudattaen tututtuun tapaan Iceye-X31, Iceye-X32 ja Iceye-X35 nimisiksi. Neljäs satelliitti joka laukaistiin saman laukaisun yhteydessä on nimeltään Iceye-X34 ja se on USA:n avaruusesineiden rekisterissä (oletettavasti). Kyseiset satellitit kasvattavat yrityksen satelliittilaivaston reilusti yli kolmeenkymmeneen ja niiden käyttötarkoitus on avaruudessa käytettävien SAR-tutkien (synthetic-aperture radar eli synteettisen apertuurin tutka) hyödyntäminen Maan havainnoinnissa ja kaukokartoituksessa.

Uuden laukaisun ja kolmen suomalaisen satelliitin myötä Suomen avaruusesineiden rekisterissä on tällä hetkellä 27 satelliittia, joista tosin osa ei ole enää kiertoradalla tai toimintakykyisiä. Uusien satelliittien myötä on odotettavissa, että vuoden 2024 aikana saavutetaan kirkkaasti kolmenkymmenen laukaistun suomalaisen satelliitin merkkipaalu. Pitkältä tästä kuuluu kiitos juurikin Iceyelle, mutta muutaman muunkin satelliittitoimittajan odotetaan laukaisevan satelliittinsa avaruuteen vuoden 2024 aikana.

Nämä kolme uutta satelliittia on myös lisätty tämän sivuston “Suomi-satelliitit” -sivulle. Sivulla voi seurata missä ko. satelliitit ovat radallaan tällä hetkellä.

Transporter-9 laukaisu. Kuva: Iceye (https://www.iceye.com/press/press-releases/iceye-elevates-its-world-leading-radar-imaging-constellation-with-four-new-satellites-launched)

Reaktor Hello World -satelliitti paloi Maan ilmakehässä

Julkaistu , kirjoittanut

Ennusteiden mukaan Reaktor Hello World -satelliitin odotettiin tulevan Maan ilmakehään joskus lokakuun lopussa. Aikaikkuna vaihteli 20.-26. päivien aikaskaalalla ja lopullisesti satelliitti lakkasi toimimasta 22./23.10. hujakoilla.

Tarkkaa ilmakehään saapumisaikaa, ts. tippumista, ei voida määritellä ilman tutkahavaintoja, mutta viimeiset telemeteriatiedot satelliitti lähetti 21.10. ja parinkin ennustelaskelman mukaan satelliitti olisi lopullisesti palanut Maan ilmakehässä 22./23.10. Voidaan kuitenkin sanoa varmuudella, että tämän artikkelin kirjoitushetkellä satelliitti on palanut ilmakehässä. Koska kyseessä oli hyvin pieni satelliitti, ei siitä ole iskeytynyt Maan pinnalle mitään palasia, mutta hieno “tähdenlento” siitä kuitenkin on voitu havaita onnekkaimpien toimesta. Tarkempi tippumisajankohta voi varmistua, jos satelliitista saadaan aivan loppuajan havaintoja (tutka yms.)

Ilmatieteen laitoksella seurattiin myös ahkerasti Reaktor Hello Worldin Maahan palaamista. Meillä tehtiin jopa omia ennusteita, jotka olivat aika hyvin linjassa kansainvälisten ennusteiden ja lopullisen ilmakehään palaamisen ajankohdan kanssa. Tämä olikin hyvää valmistautumista kansallisen avaruustilannekuvakeskuksen toimintojen aloittamiseen.

Virallisesti Reaktor Hello World oli ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka tippui Maan ilmakehään. Joissakin yhteyksissä jo alas tullut Aalto-2 mainitaan suomalaisena satelliittina, mutta kuten asiantuntijat netissä huomauttivat, oli kyseinen satelliitti Belgian avaruusesinerekisterissä. Täten sitä ei virallisesti lueta suomalaiseksi, vaikka toki sen kaikki operointi ja valmistus tehtiin Suomessa.

Reaktor Hello World ei tosin ollut ensimmäinen avaruusesine (jolla tarkoitetaan kaikkia avaruuteen lähetettyjä laitteita, ei pelkästään satelliitteja), joka paloi Maan ilmakehässä. Arkistoista löytyy mm. Mars-96:n mukana matalalle kiertoradalle päässeet suomalaista alkuperää olevat mittalaitteet ja avaruusteknologia. Kuten historiasta tietävät tietää, ei Mars-96 koskaan päässyt lähellekään Marsia, vaan epäonnistuneen laukaisun seurauksena se paloi Maan ilmakehässä. Tästäkin huolimatta, mukana ollut suomalainen teknologia saavutti virallisen avaruuden rajan, joten voidaan sanoa, että laitteet käväisivät avaruudessa. Toki on muitakin epäonnistuneita laukaisuja yms., joiden mukana on ollut suomalaista avaruustekniikkaa, mutta ei niistä sen enempää tässä kohtaa.