Revontulet alkavat valtaamaan yötaivaat

Syksy on tuloillaan ja illat myös eteläisessä Suomessa alkavat pimentymään vauhdilla. Lisäksi Auringon aktiivisuus on kohonnut pikku hiljaa tuoden revontulet yötaivaalle. Kannattaakin nyt viimeistään suunnata Ilmatieteen laitoksen sivulle ja alkaa seurailemaan revontuliennusteita.

Talvi tulee vääjäämättä ja nyt alkaa olemaan jo todella syksyn tuntua ilmassa, kun lämpötilat alkavat lähestymään kohti nollaa. Syksyn myötä myös illat ovat pimentyneet ja täten tähtitaivaan kohteet alkavat hiljalleen taas näkymään niitä tiiraileville.

Pimentyneet illat ovat myös nostaneet revontulihavainnot näkyville ja mm. Ursan Taivaanvahti-palvelussa on jo kasa päin havaintoja tältä syksyltä, mutta myös sosiaalisen median kanavat alkavat aika ajoin pullistelemaan upeita havaintokuvia. Valitettavan usein, varsinkin viime vuosien ajan, revontulet ovat ihastuttaneet lähinnä pohjoisessa asuvia ja harvakseltaan myös keskisessä Suomessa asuvia. Nyt on kuitenkin siirrytty Auringon aktiivisuudessa siihen vaiheeseen, että myös eteläisessä Suomessa (ts. pääkaupunkiseudulla) alkaa olemaan aiempaa paremmat mahdollisuudet havainnoida pohjoisen taivaan revontulia.

Monesti minulta on kyselty, että “Milloin niitä revontulia nyt oikein näkyy?“. Tähän ei ole ihan kaiken kattavaa vastausta, mutta kaksi perusoletusta revontulien näkemiseen lienevät seuraavat. Ensimmäiseksi Auringossa on pitänyt tapahtua purkaus, joka on suuntautunut kohden Maata. Toiseksi, paras kellon aika jolloin normaalissa tapauksessa revontulia kannattaa tiirailla on puolen yön jälkeen, karkeasti noin kello 24:00 – 01:00 välisenä aikana. Toki muulloinkin voi revontulia ilmaantua, mutta edellä mainitut kaksi perusohjetta lienevät hyvä lähtökohta.

Toinen kysymys minkä olen monta kertaa kuullut on “Mistä minä voin nähdä onko nyt tulevana yönä revontulia näkyvissä?“. Tähän kysymykseen onkin sitten todella helppo vastata. Suuntaamalla Ilmatieteen laitoksen revontuliennustesivustolle. Kyseisellä sivustolla on hyvin selkeästi kerrottu lähipäivien avaruussääennuste ja mahdollisuudet havaita revontulia, jos ja kun taivas on selkeä.

Nyt ei kun vaan bongaamaan revontulia kameran kanssa tai ilman! Oheinen kuva on muuten esimerkki pääkaupunkiseudulla 18.9.2023 nähdystä revontulinäytelmästä, joka oli harvinaisen hieno ja harvinainen.

Revontulet 18.9.2023. Pähkinärinne, Vantaa. Kuva: Harri Haukka

Lomat ohi. Työt jatkuvat.

Noin kuukauden lomat ovat takana päin ja paluu työarkeen on sujunut sutjakkaasti. Loman aikana saimme myös yhden Euroopan avaruusjärjestön projektin hoidettavaksi, joten syksyyn on jotain uutta taas odotettavissa.

Loma meni, kuten jotkut ovat saattaneet bongata mm. Instagrammistani, mökkeilyn merkeissä. Saimme perheen kanssa vietyä taas roimasti eteenpäin kolmisen vuotta sitten hankkimamme mökin monia urakoita. Tällä kertaa pääkohteenamme oli piha-alueiden raivaaminen ja “avaaminen” (ts. risukkojen raivaaminen ja puujätteen poistaminen). Lopputulos on vähintäänkin kelvollinen.

Loman loppuvaiheessa tuli sitten kolmen vuoden pakollisen tauon jälkeen osallistuttua tähtitieteellinen yhdistys Ursan perinteiseen Cygnus-tapaamiseen joka tänä vuonna pidettiin Kouvolan kupeessa, Puhjonrannassa. Kolmen vuoden tauon jälkeen oli enemmän kuin mukavaa tavata tuttuja tähtiharrastajia ympäri Suomea. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene kolmea vuotta.

Valaisevia yöpilviä Cygnuksella. Kuva: Harri Haukka.

Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkin suunnittelija Lauri Anttila menehtynyt

Kuvataiteilija Lauri Anttila on kuollut. Anttila muistetaan käsitetaiteen uranuurtajana. Hän käsitteli teoksissaan luontoa ja avaruutta. Anttilan yksi töistä on Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkki, joka sijaitsee lähellä Härkämäen observatoriota.

Anttila kuoli torstaina 9. kesäkuuta nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Lauri Anttila oli kuvanveistäjä, käsitetaiteilija ja maataiteilija. Hän liikkui teoksissaan tieteen ja taiteen rajamailla. Tilataideteoksissaan Anttila hyödynsi omia tähtitieteeseen perustuvia havaintojaan. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018, että Anttilan taiteen aihepiirejä ovat usein luonto ja avaruus. 2000-luvun alussa Anttila toteutti useita aurinkokelloja.

Professori Lauri Anttila suunnitteli auringonpimennystutkimusten muistomerkin Kangaslammin Kurenlahteen ja muistomerkki julkistettiin 9.7.2005. Muistomerkki on kunnianosoitus suomalaista tutkimustyötä ja ennen kaikkea kangaslampilaislähtöistä tiedemiestä Veikko Heiskasta kohtaan.

Anttila teki myös pitkän ja merkittävän uran taideopetuksen parissa. Hän toimi Kuvataideakatemian rehtorina vuosina 1988–1994 ja oli perustamansa tila-aikataiteen osaston emeritusprofessori. Anttilalle myönnettiin kunniatohtorin arvo Kuvataideakatemiassa sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Hän oli tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen.

Lauri Anttilan suunnittelema muistomerkki julkaistiin vuonna 2005 Kangaslammilla.

Lähteet: YLE.fi ja Warkauden Kassiopeia ry.

Vuoden 2021 EPSC-konferenssi pidetään virtuaalisena. Helsingin EPSC siirtyy vuodelle 2024.

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin eurooppalainen planeettatieteellinen kokous. COVID-19-tilanteen vallitessa alun perin Helsinkiin suunniteltu EPSC 2021 pidetään virtuaalikokouksena verkossa.

EPSC2021 on toinen kerta, kun EPSC pidetään virtuaalikokouksena. Virtuaalikokouksilla on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä tärkeämpi rooli mm. tiedeyhteisön tukemisessa ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisen haasteen ratkaisemisessa. Ensimmäisen vuonna 2020 pidetyn virtuaalikokouksen menestyksen ja oppien pohjalta EPSC2021:n on hybridikokous koostuen suorista ja tallennetuista tieteellistä esityksistä.

Helsingin EPSC siirretty vuoteen 2024

Europlanet Society (EPSC:n järjestäjä) päätti lykätä Helsingin EPSC:n vuoteen 2024 ja paikka tulee olemaan, kuten Helsingin EPSC 2021 kohdalla olisi ollut, Finlandia-talo. Tarkat päivämäärät vuodelle 2024 ovat 15.-20. syyskuuta 2024.

EPSC 2024:n paikallisen järjestelykomitean (LOC) muodostavat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Warkauden Kassiopeia on osa suomalaista harrastajayhteisöä, joka osallistuu EPSC 2024:n järjestelyihin.

Tulevat EPSC-konferenssit

  • EPSC 2022 järjestetään Palacio de Exposiciones y Congresos de Granadassa Espanjassa 18.-23. syyskuuta 2022.
  • EPSC 2023 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa San Antonio Marriott Rivercenterissä, San Antonio, Texas, 1.-6. lokakuuta 2023.
  • EPSC 2024 pidetään Finlandia-talossa Helsingissä 15.-20. syyskuuta 2024.
  • EPSC 2025 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa.

Tietoja EPSC:stä

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin planeettatieteiden eurooppalainen kokous. EPSC on lisäksi Europlanet-seuran (Europlanet Society) vuosikokous. Ensimmäinen EPSC, alun perin nimellä European Planetary Science Congress, pidettiin Berliinissä vuonna 2006. EPSC-kokoukset kattavat planeettatieteiden koko laajuuden ja niillä on selkeästi interaktiivinen tyyli, ja niissä on laaja yhdistelmä keskusteluja, työpajoja ja julisteita, joiden tarkoituksena on tarjota kannustava ympäristö yhteisön tapaamisille.

EPSC 2021 logo. Kuva: Europlanet Society.

Eksoplaneettoja Europlanet-työpajassa

Wappua edeltävä viikonloppu kului siivillä tähtiharrastajien eksoplaneettojen havainnointiin suunnatussa Europlanet-työpajassa.

Oma osuuteni tässä työpajassa oli käytännön järjestelyt sekä yleisesitys Europlanetista heti työpajan alkuun. Muuten annoin osallistujien olla äänessä. Lopullinen osallistujamäärä taisi olla 21 jota pitäisin erinomaisena. Näistä vieläpä 15 oli ulkomailta, eli voin sanoa työpajan olleen erittäin kansainvälinen.

Itse työpaja oli kyllä erittäin positiivinen kokemus. Tunsin etukäteen (suomalaiset poislukien) vain muutaman osallistujan, mutta osallistujat tunsivat toisensa nimeltä mm. TRESCA ETD:n kautta. Tämä olikin monille osallistujille ensimmäinen kerta kun he pääsivät kasvotusten keskustelemaan havainnoista ja havaintotyöstä.

Lopputunnelmaksi jäi se että työpajan seurauksena saimme jälleen hieman syvennettyä tähtiharrastajien yhteydenpitoa. Ainakin oli puhetta mm. on-line kurssi(e)n pitämisestä jossain kohtaa tulevaisuudessa.

Ai niin…. Härkämäki oli hyvin esillä Hentusen Veli-Pekan ja Salmen Tuomon ansiosta. Veli-Pekka kertoi Härkämäellä tehdyistä eksoplaneettahavainnoista ja Tuomo Kepler ja CoRoT hankkeiden annista. Hyvin siis meni “härkämäkeläisillä”.

Osittaista kuunpimennystä havaitsemaan!

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.

European Planetary Science Congress 2017 (EPSC), 17.–22.9.2017, Riika, Latvia

EPSC pidetään tänä vuonna Riikassa, Latviassa, syyskuun 17.-22. päivä. Tapahtuman yhtenä osana on myös harrastajat joille on varattu oma aikasslotti.

Tapahtuman sivut löytyvät osoitteesta http://www.epsc2017.eu/ ja lisätietoa tulee nyt kevään ja kesän aikana. Muutamat harrastajat ovatkin jo vuosien aikana (allekirjottanut mukaanlukien) osallistuneet ja kokemukset ovat olleet hyvät. Ohessa ovat aihealueet joihin voi lähettää oman tiivistelmänsä. Jos lähettäminen ei onnistu suoraa sivujen kautta, niin laittakaa viestiä kunkin session järjestäjälle (Convener) tai allekirjoittaneelle (haukkaha@gmail.com). Tapahtumasta lisää mm. tulevissa Ursan tapahtumissa (esim. aurinkokuntatapaaminen ja fotometriatyöpaja).

AM – Amateur Astronomy
AM1
Amateur collaborations in small bodies, terrestrial, giant and exo planets professional studies
Convener: M. Delcroix  | Co-conveners: C. Pellier , R. Hueso , A. A. Christou , P. A. Yanamandra-Fisher , H. Haukka

AM2
Juno Ground-Based Support from Amateurs
Convener: M. Delcroix  | Co-conveners: J. Rogers , C. Pellier , R. Hueso , G. S. Orton , L. Fletcher , P. A. Yanamandra-Fisher

AM3/OEP6
Citizen Science with Big Data: Intersection of Outreach, Crowd-Sourced Data and Scientific Research (co-organized)
Convener: P. A. Yanamandra-Fisher  | Co-conveners: M. Gritsevich , T. Heenatigala , A. Heward

Ohessa vielä lisäksi viesti mikä on lähetetty EPSC:n eri sähköpostilistoille.

Abstract deadline: 3 May 2017, 13:00 CEST.

Dear colleagues,

We invite the world-wide community of planetary scientists to submit an abstract for presentation of their recent work at the EPSC 2017 Meeting, which will take place at Radisson Blu Hotel Latvija, Riga, Latvia, 17–22 September 2017.

The previous meeting joint meeting with DPS in Pasadena, CA, United States, was hugely successful and enjoyable.

The EPSC2017 will revert to the traditional EPSC structure, with sessions for industry and amateurs and this year’s outreach theme will be enlarging our community. We expect a very well attended meeting, with many high quality presentations.

The meeting will consist of oral and poster sessions, as well as workshop-style sessions. The current list of sessions is organized around the following topics:

TP Terrestrial Planets
LSE Lunar Science and Exploration
OPS Outer Planet Systems
MG Magnetospheres and Space Physics
MT Missions, Techniques and Industry
EX Exoplanets and Origins
AB Astrobiology
SB Small Bodies
LF Laboratory and Field Investigations
OEP Outreach, Education, and Policy
AM Amateur Astronomy

The scientific programme and abstract submission are accessible at:

http://meetingorganizer.copernicus.org/EPSC2017/sessionprogramme

Please browse the list of sessions and identify the session that most closely matches your area of interest; your abstract can be submitted directly to that session.

Information on registration and social events will become available soon on the meeting web site.

Please forward this message to colleagues who may be interested.

We look forward to seeing you in Riga.

With best wishes,
Manuel Grande and Maria Teresa Capria
on behalf of the Scientific Organizing Committee

Mario Ebel
on behalf of Copernicus Meetings

Ad Astraa pukkaa taas pitkästä aikaa

Warkauden Kassiopeian jäsenlehden, Ad Astran, uusin numero 1/2015 alkaa olemaan loppuviilausta vaille valmis ja aivan lähipäivinä lehti toimitetaan painoon painettavaksi. Jäsenistölle lehti toivottavasti kilahtaa postiluukusta vielä tämän kuun aikana.

Olen toiminut Warkauden Kassiopeian jäsenlehden päätoimittajana ja taittajana vuodesta 2004 lähtien ja parhaimmillaan lehti on ilmestynyt kolme kertaa vuodessa (vuonna 2008 “Cygnus-extran” ansiosta). Tänä vuonna lehti saavuttaa 11 vuoden iän. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 2002 yksinkertaisesti vain nimellä “Jäsenlehti”. Vuoden tauon jälkeen, vuonna 2004, lehden julkaisu jatkui ja tällä kertaa nykyisellä nimellään “Ad Astra”.

Viime vuosina lehden ilmestymistahti on hidastunut alkuvuosista ja olemme saaneet julkaistua noin yhden lehden per vuosi. Kauan saimme pidettyä kahden lehden keskiarvoa, mutta lähinnä taloudelliset seikat ovat olleet vaikuttamassa siihen, että emme ole tässä tahdissa enää pysyneet. Jotta lehti voisi ilmestyä kaksi, tai enemmän, kertaa vuodessa, tarvitisi lehti noin 150 euroa per lehti mainostuloja. Nykyään mainostilan myyminen on enemmän kuin vaikeaa, varsinkin pienillä ja harvakseltaan ilmestyvillä lehdillä kuten Ad Astralla.

Valitettavasti Ad Astra ei ole ainoa jolla on ollut viimeiset vuodet hieman vaikeaa. Monet muut suomalaiset tähtiharrastuslehdet ovat siirtyneet historiaan. Kirkkonummen Komeetan “Komeetan pyrstö“-lehti on pitänyt pintansa ja ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Toinen vielä sinnittelevä on Jyväskylän Siriuksen julkaisema “Valkoinen kääpiö“-lehti, joka tosin viime vuosina on ilmestynyt enää kaksi kertaa vuodessa aiemman neljän sijaan. Muut paikallisyhdistyksien julkaisemat jäsenlehdet ovat hiljalleen kadonneet tai niiden julkaisu on syystä tai toisesta lopetettu, viimeisimpänä Etelä-Karjalan Novan vuonna 1979 perustettu “Tähtiharrastustietoa“-lehti. Eikä tässä voilla tietysti mainitsematta myöskään Ursan “Ursa Minor“-lehteä jonka tilalle tuli “Zeniitti“-verkkolehti alkuvuodesta 2014. Näyttääkin vääjämmättä siltä, että harrastusjulkaisut alkavat siirtymään verkkoon mm. kustannuksien takia.

Ad Astra kuitenkin jatkaa toistaiseksi ilmestymistä paperisena versiona, vaikka sitten vain kerran vuodessa. Paperinen lehti on kuitenkin huomattavasti konkreettisempi “yhdistyksen käyntikortti” kuin netissä oleva verkkolehti. Lehden fyysinen olomuoto saa kuitenkin ihmisen helpommin edes selailemaan lehden läpi kuin vain pelkän nettilinkin antaminen lapulla tai sähköpostissa. Paineet siirtymisestä verkkolehteen ovat kuitenkin kovat, se täytyy myöntää.

Ad Astra 1/2015 kansikuva. Kuva: Warkauden Kassiopeia / Harri Haukka.

Ad Astra 1/2015 kansikuva. Kuva: Warkauden Kassiopeia / Harri Haukka.

 

Dokumenttikanavia avaruusharrastajille YouTubessa

Satuin netissä törmäämään SpaceRip ja The Mars Underground YouTube-kanaviin jotka molemmat osoittautuivat aivan erinomaisiksi dokumenttikanaviksi. Kanavien dokumentit ovat pääsääntöisesti vain joitakin minuuttia pitkiä, mutta joukossa on muutama reilun tunnin mittainenkin dokumentti.

Molemmat dokumenttikanavat löytyvät YouTubesta ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa. Varsinkin lyhyitä dokumentteja voi katsella vaikka työn lomassa kahvitauolla ja pidemmät voi jättää kotona katsottavaksi. Lisäksi aihevalikoima on laaja, aina planeettatutkimuksesta kosmologian suurimpiin mysteereihin.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä dokumenttien laatu joka saa arvosanakseen vähintäänkin hyvän. Ainoa miinus tulee siitä, että kuten yleensä, videoissa ei ole suomenkielistä tekstitystä joka tietysti haittaa niitä joilla englanninkieli ei ole hallussa. YouTubesta toki löytyy tähtiharrastajalle myös suomenkielistäkin tarjontaa, mutta se rajoittuu lähinnä harrastustapahtumien esitelmien taltiointeihin (esimerkiksi UrsaSections)  tai kuten monet Warkauden Kassiopeian YouTube-kanavaa seuraavat tietävät, timelapse-videoihin.

Ohessa yksi vähän yli kahdeksan minuuttinen dokumentti Curiosity-marsmönkijästä. Nautinnollisia hetkiä avaruusdokumenttien parissa.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA