In memoriam – Reino Koponen

Pitkäaikainen Warkauden Kassiopeian jäsen Reino Koponen poistui keskuudestamme heinäkuussa. Jaan sen vuoksi oheisen Warkauden Kassiopeian muistokirjoutuksen Reinosta joka summaa yhteen hänen merkittävyyden Varkauden alueen tähtiharrastukselle. Omalta osaltani muistan Reinon yhtenä tärkemmistä “moottorin osista” Kassiopeiasta ja hänen lähtönsä on suuri menetys yhdistykselle.

“Warkauden Kassiopeian heinäkuussa pidettyyn Aurinkopäivä-tapahtumaan saapui suruviesti. Warkauden Kassiopeia ry:n perustajajäsen Reino Koponen oli menehtynyt 77-vuotiaana vaikean sairauden murtamana Varkaudessa 5.7.2022.

Reino Koponen oli Warkauden Kassiopeian toiminnan kantava voima. Hän lähti heti alusta alkaen rohkeasti ideoimaan yhdistyksen toimintaa. Kantavana ajatuksena oli se, että kaikki mikä tehdään ja hankitaan, pitää olla kunnollista aina rakennuksia ja laitteistoa myöten.

Juuri Reinon ajatuksesta Warkauden Kassiopeia päätti rakentaa tähtitornin Kangaslammin Härkämäelle. Reinolle oli myös selvää, että toiminta ei voi perustua vain tähtien katselun varaan, vaan alueelle pitää saada muuta toimintaa. Siksi Härkämäen tähtitornin yhteyteen rakennettiin jo heti alussa laavu syksyllä 2002 ja pian sen jälkeen kota kesällä 2004. Vasta valmistuneessa kodassa Reino vietti 60-vuotissyntymäpäiviään syksyllä 2004. Myös koko Kassiopeian toiminnan keskipisteen eli kerhotalon saaminen Härkämäelle oli hänelle tärkeää. Kerhotalo valmistuikin keväällä 2013.

Reino osallistui rakennushankkeisiin, yhdistyksen rahanhankintatalkoisiin ja yleisötapahtumiin antaumuksella. Reinon talkootyöpanoksen määrää on vaikea laskea. Kyse on kuitenkin tuhansista talkootunneista. Ennen kaikkea Reino muistetaan yleisölle suunnattujen tapahtumien aikana paistamistaan maistuvista letuista. On varmaa, että juuri lettujen myötä Härkämäen vierailuista jäi monille hyvä mieli. Monesti lettuja kutsuttiin ”kuuletuiksi”.

Reinolle myönnettiin vuonna 2003 Kassiopeia-palkinto ja vuonna 2011 yhdistyksen pöytäviiri.

Reinoa jäivät kaipaamaan vaimo Riitta ja pojat Jani ja Jouni.”

Lähde: Warkauden Kassiopeia ry.

Lomille lompsis!

Kesä on tullut ja varsinkin viimeisen reilun viikon aikana se on tuntunut kirjaimellisesti iholla. Lämpotilat ovat yleisesti huidelleet kolmenkymmenen, monin paikoin jopa yli, tuntumassa ja järvet ovat lämminneet vaudilla. Viimeisen työviikon sain nauttia etätyöpisteeltä käsin, Itä-Suomesta, mutta nyt on aika siirtyä etäilystä lomailuun.

Etätyöstä lomille siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita, että hommat seisahtuisivat. Meillä on potentiaalisesti tulossa kesken lomaa Euroopan avaruusjärjestölle esityksen pito eräästä Kuu-aiheisesta navigaatio- ja telekommunikaatioasemasta ja pienen tiimimme pitää tämän mahdollisesti toteutuessa sopia kuka ehtii esityksen pitämään. ESA:n ajatuksena on, että esitykset pidettäisiin Hollannissa ESA:n teknologiapäämajassa ESTECissä, mutta jos esityksen pito tulee eteen, teemme sen etänä jostain päin Suomea.

Edellisen lisäksi, kun katsoo kalenteria, voi huomata että heti lomien jälkeen on taas monen tarjouksen jättö lähellä. Näiden kimppuun siis pitää suunnata katseet heti elokuun alkupuolella. Syyskuun alussa on jo yhden ESA-hankkeen aloituskokousta laitettu kalenteriin ja erittäin vahva aavistus on, että toiinen ESA-hankekokous on myös samoilla hujakoilla.

Nyt kuitenkin on aika edes vähän siirtää katseet ja tekeminen mökkihommiin. Avaruusinsinööri palaa takaisin “sorvin äärelle” siis elokuussa.

Niin ja ei pidä unohtaa tähtitieteellinen yhdistys Ursan kesätapahtumaa, eli Cygnusta, jota päästään vietämään ensimmäistä kertaa ihan kasvotusten sitten vuoden 2019. Kaikki avaruusasioista kiinnostuneiden harrastajien pitäisi mielestäni ainakin kerran käydä kyseisessä tapahtumassa ja tavata muita avaruusalan harrastajia.

Mökkirantaa. Kuva: Harri Haukka.

Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkin suunnittelija Lauri Anttila menehtynyt

Kuvataiteilija Lauri Anttila on kuollut. Anttila muistetaan käsitetaiteen uranuurtajana. Hän käsitteli teoksissaan luontoa ja avaruutta. Anttilan yksi töistä on Kangaslammin auringonpimennystutkimusten muistomerkki, joka sijaitsee lähellä Härkämäen observatoriota.

Anttila kuoli torstaina 9. kesäkuuta nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Lauri Anttila oli kuvanveistäjä, käsitetaiteilija ja maataiteilija. Hän liikkui teoksissaan tieteen ja taiteen rajamailla. Tilataideteoksissaan Anttila hyödynsi omia tähtitieteeseen perustuvia havaintojaan. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018, että Anttilan taiteen aihepiirejä ovat usein luonto ja avaruus. 2000-luvun alussa Anttila toteutti useita aurinkokelloja.

Professori Lauri Anttila suunnitteli auringonpimennystutkimusten muistomerkin Kangaslammin Kurenlahteen ja muistomerkki julkistettiin 9.7.2005. Muistomerkki on kunnianosoitus suomalaista tutkimustyötä ja ennen kaikkea kangaslampilaislähtöistä tiedemiestä Veikko Heiskasta kohtaan.

Anttila teki myös pitkän ja merkittävän uran taideopetuksen parissa. Hän toimi Kuvataideakatemian rehtorina vuosina 1988–1994 ja oli perustamansa tila-aikataiteen osaston emeritusprofessori. Anttilalle myönnettiin kunniatohtorin arvo Kuvataideakatemiassa sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Hän oli tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen.

Lauri Anttilan suunnittelema muistomerkki julkaistiin vuonna 2005 Kangaslammilla.

Lähteet: YLE.fi ja Warkauden Kassiopeia ry.

Ilmatieteen laitoksen uusi Sää-sovellus julkaistu

Ilmatieteen laitoksen erittäin laajasti käytössä oleva sääsovellus mobiililaitteille on päivittynyt 10. toukokuuta ja on nyt saatavilla sovelluskaupoissa ilmaiseksi. Muutokset ja päivitykset ovat vieneet sovellusta taas useita askeleita eteenpäin parantaen käyttäjäkokemusta.

Sovellus löytyy siis mobiililaitteiden sovelluskaupoista ja suorat linkit löytyvät Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Kannattaa siis suunnata sivuille ja päivittää uusin versio. Ohessa on lyhyesti listattu suurimmat muutokset ja päivitykset mitä tämä uusin versio sääsovelluksesta tuo tullessaan.

Jo aiemmasta versiosta tuttujen ominaisuuksien rinnalle sovellukseen on lisätty uusi karttaosio sekä mahdollisuus valita näkyville juuri käyttäjää kiinnostavat ja tärkeät säätiedot. Uutta on myös mahdollisuus katsoa ennusteita ja säähavaintoja graafeina taulukkomuotoisen esityksen lisäksi. Lisäksi myös visuaalinen ilme on uudistettu mahdollistaen sovelluksen sujuvan käytön eri päätelaitteilla.

Sääharrastajille ehkä yksi näkyvistä muutoksista on Omat havainnot -toiminnon poistuminen. Kyseiselle ominaisuudelle ei ole ollut riittävää kysyntää ja täten se poistuu tässä kohtaa. Sovelluksen Omat havainnot -toiminnon kautta Ilmatieteen laitokselle tähän mennessä lähetettyjä havaintoja ei toistaiseksi poisteta, vaan ne arkistoidaan mahdollista myöhempää tutkimuskäyttöä varten.

Sovellusta luonnollisesti kehitetään jatkossakin ja täten kaikki palaute sovelluksesta on tervetullutta.

Avaruusinsinööri Teknologia 22 -messuilla

Lähityö lisääntyy ja samalla kanssakäyminen “face-to-face” lisääntyy. Yksi ensimmäisistä suuremmista tapahtumista mihin allekirjoittanut osallistuu on Messukeskuksessa 3.-5.5.2022 järjestettävä Teknologia 22 -messut.

Tarkkaan ottaen en ehdi ihan kaikkia kolmea päivää messuilla viihtyä, mutta torstaina 5.5. sattuu ohjelmassa olemaan avaruusaiheita ja täten on hyödyllistä pistäytyä messuilla hieman verkoittautumassa ja tapamaassa vanhoja tuttuja. Mitään suuria avaruusteknoogisia yllätyksiä ei ohjelman perusteella ole luvassa, mutta koska Messukeskus sijaitsee kohtuu lyhyen matkan päässä Ilmatieteen laitoksella, on pikainen visiitti paikallaan.

Toki täytyy kierrellä messuilla eri osastoilla kurkistamassa olisiko heillä mitään uutta tarjottavaa meidän yksikön käyttöön mm. lähisää- ja tutkahankkeiden näkökulmista. Varsinkin lähisääennusteiden yhdistäminen mm. navigointiin ja yleensä erilaisiin karttaratkaisuihin kiinnostaa ja edellisen kerran (noin kolme vuotta sitten) vastaavilla messuilla vieraillessani näitä ratkaisuja oli tarjolla, muttei kovin montaa. Odotan siis edes jonkinlaisia teknologisia ratkaisuja joista voisi olla meille hyötyä tulevissa tarjouksissa ja hankkeissa.

Jos olette messuilla 5.5. ja näette allekirjoittaneen, nykäiskää hihasta ja rupatellaan.

Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinöörin “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” -diplomityö vihdoin valmis.

Se päivä vihdoin saapui, kun Avaruusinsinööri sai 16 vuoden jälkeen diplomityönsä valmiiksi ja julkaistua. Aiheena oli “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” ja lopullisen hyväksymisleiman työ sai marraskuussa 2021. Työn voi kokonaisuudessaan lukea Aalto-yliopiston nettisivujen kautta, mutta lyhennelmä on ohessa.

Suomenkielinen tiivistelmä

Avaruushankkeissa energian saatavuus ja riittävyys ovat kriittisiä tekijöitä. Kun siirrymme kauemmaksi Auringosta, vähenee säteilyvuontiheys etäisyyden neliöön. Tämän vuoksi säteilyvuo Marsissa on noin 43 prosenttia säteilyvuosta Maassa. Marsin erityispiirteenä on myös kaasukehä, pölymyrskyt sekä kaasukehässä leijaileva hiekka, jotka vaikuttavat pinnalla olevan laskeutujan vastaanottamaan säteilyvuohon.

Yleisimmät menetelmät sähköenergiaa tuottamiseksi mars-laskeutujissa ovat aurinkopaneelit ja radioisotooppinen lämpösähkögeneraattori (RTG). RGT tuottaa energiaa tasaisesti, riippumatta vallitsevasta säteilyvuosta. Pienempien laskeutujien kohdalla yleensä riittää aurinkopaneeleiden ja akuston yhdistelmä. Tässä työssä on kuitenkin huomioitu mahdollisuus käyttää RTG:tä osana energiantuottojärjestelmää.

Hyötykuorma ja palveluelektroniikka asettavat lähtökohdat energian- ja tehontuottojärjestelmän suunnitteluun. Tässä täytyy ottaa huomioon paitsi edellä mainittujen yksityiskohtaiset sähköiset vaatimukset, niin myös laskeutujan mukanaan tuomat massa- ja tilarajoitukset. MetNet-laskeutuja on suhteellisen pieni ja rajoittaa mm. akuston ja käytettävissä olevien aurinkopaneeleiden sekä RTG:n ominaisuuksia. Työssä kehitetty optimointityökalu antaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden muokata energiajärjestelmän osien kokonaisuutta, mutta laskeutujan asettamien rajoituksien vuoksi, emme simuloi epärealistisia vaihtoehtoja.

Optimointityökalu kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensin MS Excelillä, jonka avulla määriteltiin realistiset lähtökohdat mm. aurinkopaneeleiden ja akkujen määräksi sekä tarkasteltiin staattista toimintatilaa eri säteilyvuontiheyksillä ja alijärjestelmien hyötysuhteilla. Toiseksi Pythonilla, joka sisältää kaikki Excel-työkalun ominaisuudet. Tällöin voimme tarkastella järjestelmän toimintaa halutulla ajanjaksolla sekä muuttuvalla säteilyvuontiheydellä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan tahansa.

Marsin pinnalla sijaitsevien laitteiden täytyy toimia täysin autonomisesti. Tällöin energian saatavuus ja sen optimoitu käyttö ovat tärkeitä. Laskeutujan palveluelektroniikan pitää pystyä toimimaan myös ei-optimaalisessa tilanteessa ja tarvittaessa keskeyttää tieteelliset toiminnot. Näitä operaatioita ohjataan ns. syklogrammeilla, eli etukäteen ohjelmoiduilla toimintasuunnitelmilla, joita laskeutujan tietokone toteuttaa tarpeen mukaan. Työssä on simuloitu syklogrammeja eri toimintaolosuhteille hyödyntäen kehitettyä optimointityökalua.

English abstract

For space projects, the availability of energy is a critical factor. The farther we go from the Sun the power of solar irradiance is weaker, at Mars it is 43 percent compared to the Earth. A special feature of Mars is the opacity of the atmosphere, as well as possible dust storms and sand floating in the atmosphere, which affect the solar irradiance received by the lander on the surface.

The most common methods for generating electrical energy in Mars are solar panels and a radioisotope thermoelectric generator (RTG). RGT produces energy all the time, regardless of the prevailing solar irradiance. For smaller landers, a combination of solar panels and batteries is usually sufficient. The possibility of using RTG as part of the energy production system has been considered in this work.

Payload and service electronics set the starting point for the design of the energy and power generation system. In addition to the electrical requirements, the mass and space limitations brought by the lander have to be taken account. The MetNet lander is relatively small and limits e.g. the mass and volume of the batteries and available solar panels as well as the RTG. The optimization tool developed in this work provides virtually limitless possibilities to modify the energy system parameters, but due to the limitations imposed by the lander, we do not simulate unrealistic alternatives.

The optimization tool was developed in two steps. First with MS Excel, which was used to define realistic starting points, e.g. the number of solar panels and batteries and testing the static operating modes at different solar irradiance densities and subsystem efficiencies. Second, we use a Python tool that includes all the features of the Excel tool and we can simulate the operations with variable solar irradiances at any time of the day and season.

Devices on the surface of Mars operate fully autonomously. In this case, the availability of energy and optimized use of it are key factors. The lander service electronics must be able to operate even in non-optimal situations and, if necessary, interrupt scientific operations. These operations are controlled by the so-called cyclograms, i.e. pre-programmed operation plans, implemented by the lander computer when required. In this work, we simulate cyclograms for different operating conditions using the developed optimization tool.

Webbisivut uusiksi. Blogi jatkaa, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti.

Korona-aikana ei oikein ollut blogiin mitään uutta kirjoitettavaa ja muutenkin töiden ja vapaa-ajan takia kirjoittelut ovat jääneet lähinnä uusien hanketarjouksien kirjoitteluun. Tästä johtuen päätin päivittää webbisivuni uuteen uskoon.

Suurin syy päivitykselle oli se, että ainakin itselleni näytti todella ikävältä, kun etusivun alkuun on artikkeli, joka on yli vuoden vanha. Tästä johtuen päätin, että päivitän pääsivuksi staattisen sivun joka esittelee hieman kuka olen ja antaa linkit kaikkiin tärkeimpiin työ- ja sosiaalisenmedian kanaviini. Listan linkeistä löydätte etusivun lopusta.

En kuitenkaan aio kokonaan lopetella blogikirjoitteluani ja tarkoitus olisi, että kirjoittelisin mm. tulevasta EGU-konferensista ja alkukesän FAR2022-työpajasta. Näistä varsinkin jälkimmäinen kiinnostanee avaruusasioihin perehtyneitä. Eli seurailtaa mm. Twitteriäni, jossa heitän linkit tuleviin blogikirjoituksiini. Tämänkin jutun linkki löytyy sieltä.

Mediakoulutusta avaruusinsinöörille

Ilmatieteen laitoksella järjestettiin intensiivikurssi kuinka toimia median kanssa. Avaruusinsinöörikin sai jotain hyviä vinkkejä uutisointiin.

Median kanssa toimiminen ei ole aina niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Se kävi ainakin selväksi, kun kuunteli luentoja aiheesta. Huvittaneisuutta yleisössä sai aikaiseksi mm. myrskybongareiden keskuudessa legendaksi noussut otsikko “Seksihelteet”. Tosiasia on kuitenkin, että sääotsikot myyvät ja onneksi Ilmatieteen laitos on hyvässä ja luotettavassa maineessa, varsinkin toimittajien keskuudessa. Ilmatieteen laitos arvostettiin ykköseksi.

Hieman yllättävää oli huomata Twitterin suuri merkitys tiedotuksessa. Ilmatieteen laitoksen uutisista valtaosa lyö läpi juuri Twitterin kautta. Varmaan pitää avaruusinsinöörinkin jatkossa “twiittailla” enemmän. Ensiviikon EGU-konferenssi Wienissä on varmaan hyvä paikka ryhdistäytyä twiittailun saralla.

Avaruusinsinööri sai logon

Avaruusinsinöörille vihdoinkin oma logo. Kiitokset siitä kuuluvat Pimennysmatkaaja-blogin ylläpitäjälle Jari Juutilaiselle.

Avaruusinsinööri-blogi sai vihdoin oman logon jota tullaan “viljelemään” jatkossa blogiin liittyvissä asioissa. Logon suunnittelusta vastasi Pimennysmatkaaja-blogin ylläpitäjä ja Warkauden Kassiopeian aktiivijäsen, Jari Juutilainen. Jarille suuret kiitokset todella upeasta logosta! Saa nähdä missä kaikkialla logoa tullaan näkemään. Ainakin oma kahvimuki logolla voisi olla kiva.

Logo tulee näkymään ainakin näin aluksi sivuston yläpalkissa jossa se korvaa aikaisemman tekstin “Avaruusinsinööri – avaruustekniikkaa ja -tutkimusta” ja samalla myös madaltaen yläpalkkia. Näin ollen myös sivuston visuaalinen ilme hieman parantuu, kun tuorein blogikirjoitus on aiempaa ylempänä.

Avaruusinsinööri-blogin uusi logo. Suunnittelu: Jari Juutilainen (Pimennysmatkaaja.fi)..

Avaruusinsinööri-blogin uusi logo. Suunnittelu: Jari Juutilainen (Pimennysmatkaaja.fi).

Ananasakäämä, osa 2

Jos joku vielä muistaa, niin laitoin ananaksen kasvamaan toukokuussa. Noh mitään elon merkkejä se ei ole ennen tätä päivää juurikaan näyttänyt. Ajattelin, että antaa olla mullissa niin kauan kuin yksikin lehti on vihreä.

Tänään satuin huomaamaan, että ananaksen keskelle ja muutamaan muuhunkin kohtaan on ilmestynyt uusia lehtiä. Tällä menolla pääsen nauttimaan itsekasvattamastani ananaksesta joskus vuosikymmenen päästä…sen verran hidasta tuntuu kasvu olemaan. Pääasia on kuitenkin se, että kasvi on hengissä :-).