Suomi liittyi EU:n SST-yhteenliittymään

Vuoden loppupuoli on ollut suomalaisessa avaruustoiminnassa vilkas ja jatkuu sellaisena myös vuoden vaihteen yli. Suomi liittyi pitkän prosessin päätteeksi osaksi EU:n SST-yhteenliittymä (lyhenne tulee sanoista Space Surveillance and Tracking). Kyseinen sopimuksen myötä Suomi ja suomalaiset toimijat, Ilmatieteen laitos etunenässä, pääsevät osallistumaan EU:n lähiavaruuden tilannekuvaa käsitteleviin hankkeisiin. EU SST onkin yksi viimevuosien suurimmista avaruusalan sopimuksista mitä Suomi on tehnyt.

EU SST:hen liittymistä on valmisteltu jo vuosia Ilmatieteen laitoksella ja IL toimiikin yhteenliittymässä Suomen kansallisena keskusorganisaationa. Toisin sanoen, me Ilmatieteen laitoksella koordinoimme  Suomen virallisia toimia ja tehtäviä EU SST:ssä. Muita merkittäviä suomalaisia toimijoita alkuvaiheessa ovat Maanmittauslaitos ja eri ministeriöt, jotka ovat olleet mukana valmistelutyössä. Heti tässä kohtaa pitää toppuutella hätäisempiä ja todeta, ettei tämä hanke luo Suomeen omaa “avaruusjärjestöä”, vaan uuden suomalaisen EU SST:n toiminta tulee olemaan hyvin samankaltaista kuin jo muutaman vuoden käynnissä ollut globaali avaruussääkeskus PECASUS joka toimittaa ICAOlle avaruussääennusteita ilmailuviranomaisille. Joka tapauksessa uusi SST-yhteistyö nostaa Suomen profiilia entisestään kansainvälisellä alan “pelikentällä” ja avaa uusia hankemahdollisuuksia suomalisille toimijoille.

No miksi tämä EU SST on niin iso juttu? No ensiksi, avaruuden merkitys on äärettömän suuri nykyään. Harva meistä taitaa edes muistaa, että käytännössä kaikki sähköinen navigaatio hyödyntää satelliittien tuottamaa paikka- ja aikatietoa paikannuksessa. Oli kyseessä sitten autonavigaattorit tai metsissä geokätköjä etsivät ihmiset. Pienetkin häiriö satelliittijärjestelmiin aiheuttavat valtavia häiriöitä maanpäällä. Esimerkiksi rajut avaruussääilmiöt voivat ajaa alas navigointipalvelut tai pahimmassa tapauksessa jopa kaataa sähköverkkoja. Näin on käynytkin historian saatossa. Myös kasvava satelliittien määrä aiheuttaa kiertoradalla omat ongelmansa ja kohta olemme tilanteessa, jossa ruuhkaa ei ole vain maanteillä, vaan myös avaruudessa. Tällöin on myös elintärkeää tietää ja seurata mitä avaruudessa tapahtuu.

Avaruuden merkitys siis vain kasvaa tulevaisuudessa ja onkin erinomainen asia, että Suomikin on vihdoin liittynyt EU SST-yhteenliittymään ja on nyt osa 15:sta maata (Espanja, Itävalta, Tšekki, Saksa, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi), jotka muodostavat eurooppalaisen avaruudentilannekuvaa valvovan ytimen.

For Mars!

Avaruusinsinööri on ollut viimeisen kuukauden niin kiireinen, ettei ole juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan blogiin. Syy on kuitenkin hyvä, koska maaliskuun aikana piti lähettää tutkimustarjous EU:lle koskien Marsin tutkimustuloksien hyödyntämistä.

Maaliskuu oli todella kiireinen töiden suhteen. Kuukauden aikana tuli oltua reissun päällä lähes kaksi viikkoa kahden eri hankkeen tiimoilta. RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -hanke työllisti alkukuun, kun pidimme kolmannen edistymiskokouksen (eng. Progress Meeting). Kokouksessa suunnittelimme hankkeen loppuvaiheen aikataulua sekä tarvittavia toimenpiteitä jotta saamme vedettyä hankkeen kunnialla ja onnistuneesti loppuun. Hanke päättyy vuoden 2015 tammikuun lopulla ja tähän mennessä kaikki on mennyt odotetusti ja aikataulussa.

Heti RITD-kokouksen jälkeen piti sitten suunnata Amsterdamiin EU:n Horizon 2020 -marshankkeen kokoukseen. Amsterdamissa viimeistelimme tutkimustarjousta yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kova oli rutistus, mutta onneksi saimme kaiken valmiiksi ennen takarajaa joka oli 26.3. kello 18:00 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella on iso rooli tässä tutkimustarjouksessa, koska olemme koko hankkeen päävetovastuussa. Jos ja kun tarjous menee läpi EU:ssa, niin taas on paljon hommia tiedossa Marsin tiimoilta. Lisäksi kansaiväliset hankkeet ovat aina mielenkiintoisia, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja paikkoihin.

Seuraava suurempi rutistus odottaa loppukesästä, kun alamme rustaamaan seuraavaa suurempaa hakemusta EU:lle. Tällä kertaa kyseessä on tutka-alan hakemus, mutta siitä sitten tarkemmin, kun asia on ajankohtainen. Nyt huokaistaan hetki.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.