Ennusteiden mukaan Reaktor Hello World -satelliitin odotettiin tulevan Maan ilmakehään joskus lokakuun lopussa. Aikaikkuna vaihteli 20.-26. päivien aikaskaalalla ja lopullisesti satelliitti lakkasi toimimasta 22./23.10. hujakoilla.
Tarkkaa ilmakehään saapumisaikaa, ts. tippumista, ei voida määritellä ilman tutkahavaintoja, mutta viimeiset telemeteriatiedot satelliitti lähetti 21.10. ja parinkin ennustelaskelman mukaan satelliitti olisi lopullisesti palanut Maan ilmakehässä 22./23.10. Voidaan kuitenkin sanoa varmuudella, että tämän artikkelin kirjoitushetkellä satelliitti on palanut ilmakehässä. Koska kyseessä oli hyvin pieni satelliitti, ei siitä ole iskeytynyt Maan pinnalle mitään palasia, mutta hieno “tähdenlento” siitä kuitenkin on voitu havaita onnekkaimpien toimesta. Tarkempi tippumisajankohta voi varmistua, jos satelliitista saadaan aivan loppuajan havaintoja (tutka yms.)
Ilmatieteen laitoksella seurattiin myös ahkerasti Reaktor Hello Worldin Maahan palaamista. Meillä tehtiin jopa omia ennusteita, jotka olivat aika hyvin linjassa kansainvälisten ennusteiden ja lopullisen ilmakehään palaamisen ajankohdan kanssa. Tämä olikin hyvää valmistautumista kansallisen avaruustilannekuvakeskuksen toimintojen aloittamiseen.
Virallisesti Reaktor Hello World oli ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka tippui Maan ilmakehään. Joissakin yhteyksissä jo alas tullut Aalto-2 mainitaan suomalaisena satelliittina, mutta kuten asiantuntijat netissä huomauttivat, oli kyseinen satelliitti Belgian avaruusesinerekisterissä. Täten sitä ei virallisesti lueta suomalaiseksi, vaikka toki sen kaikki operointi ja valmistus tehtiin Suomessa.
Reaktor Hello World ei tosin ollut ensimmäinen avaruusesine (jolla tarkoitetaan kaikkia avaruuteen lähetettyjä laitteita, ei pelkästään satelliitteja), joka paloi Maan ilmakehässä. Arkistoista löytyy mm. Mars-96:n mukana matalalle kiertoradalle päässeet suomalaista alkuperää olevat mittalaitteet ja avaruusteknologia. Kuten historiasta tietävät tietää, ei Mars-96 koskaan päässyt lähellekään Marsia, vaan epäonnistuneen laukaisun seurauksena se paloi Maan ilmakehässä. Tästäkin huolimatta, mukana ollut suomalainen teknologia saavutti virallisen avaruuden rajan, joten voidaan sanoa, että laitteet käväisivät avaruudessa. Toki on muitakin epäonnistuneita laukaisuja yms., joiden mukana on ollut suomalaista avaruustekniikkaa, mutta ei niistä sen enempää tässä kohtaa.
