Huygensin laskeutumisen 8-vuotispäivä.

Meinasipa jäädä kokonaan huomaamatta se, että tänään 14.1.2013 tuli tasan 8 vuotta siitä kun Huygens-laskeutuja tömähti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle. Tämä hanke oli myös osa suomalaista avaruushistoriaa, sillä laskeutujan mukana pinnalle meni Ilmatieteen laitoksen PPI (Pressure Profile Instrument) -paineenmittauslaite joka mittasi ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran Titan-kuun paineprofiilin.

HASI/PPI mittasi Titanin paineen pystyprofiilin. Lopulta pinnalla arvo jäi puolitoistakertaiseen Maan pintapaineeseen. Kuva: ESA / ASI / UPD /FMI.

HASI/PPI mittasi Titanin paineen pystyprofiilin. Lopulta pinnalla arvo jäi puolitoistakertaiseen Maan pintapaineeseen. Kuva: ESA / ASI / UPD /FMI.

Titaniin oli suunnitteilla uusi laskeutuja vuodella 2016 nimeltään Titan Mare Explorer (TiME), mutta se hävisi NASAn kilpailussa InSight-marslaskeutujalle. Toivottavasti kuitenkin jossain vaiheessa pääsemme taas tutkimaan Titania, sillä ensimmäinen laskeutuja jätti herätti enemmän kysymyksiä kuin toi vastauksia.

Lisätietoa Huygensistä löytyy mm. oheisen linkin takaa http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/The_Huygens_experience

Taiteilijan näkemys Huygens-laskeutujasta Titanin pinnalla. Kuva ESA.

Taiteilijan näkemys Huygens-laskeutujasta Titanin pinnalla. Kuva ESA.

Härkämäen observatorion kerhotalo näyttää jo hyvältä.

Kävin joululomalla Itä-Suomessa ja loman yhteydessä tuli myös poikettua Härkämäen observatoriolla. Tarkoitukseni oli loman aikana edes yhtenä yönä päästä havaitsemaan Härkämäen laitteilla tähtitaivaan ihmeitä, mutta valitettavasti säät eivät antaneet tähän mahdollisuutta. Päätin kuitenkin ajella observatoriolle katsomaan edes sitä miten kerhotalohanke on edennyt. Edellisestä vierailusta kun oli ehtinyt kulumaan jo kuukausia.

Täytyy kyllä sanoa, että hienolta näyttää, vaikka aivan aikataulussa hanke ei ole pysynyt. Jo nykyisellään kerhotaloa voi käyttää kokoontumisiin ja tapahtumiin. Pääoleskelutila on jo oman arvioni mukaan 90% valmis, mutta saunaosasto kaipaa vielä aika paljon töitä. Eli ihan vielä ei pääse ensilöylyihin observatoriolla. Valmistuttuaan kerhotalo tarjoaa Kassiopeian jäsenille erittäin hyvät tilat. Myös mahdollisille “vieraileville tähdille” on nyt kunnon tilat toimia ja oleskella. Vielä kun säät suosisivat havainnointia, niin kaikki olisi täydellistä…. tai ainakin melkein.

Yksi asia mitä Härkämäki vielä mielestäni kaipaa on kakkostorni. Tiedän, että moni ajattelee, että “ei nyt enää yhtään uutta rakennusprojektia”. Kakkostornin rakentamiselle on kuitenkin erittäin hyvät perusteet. Ensinnäkin Härkämäellä on tällä hetkellä vain yksi kaukoputki jolla voi tehdä havaintoja ilman suurempia ennakkoon tehtäviä asennustoimenpiteitä. Tämä putkihan on siis se joka sijaitsee tähtitornissa. Jo vuosia on ollut ongelmana se, että havaintoiltojen/-näytösten jälkeen on mennyt tunti tai enemmänkin putken säätämiseen jotta sillä voisi ottaa CCD-kuvia. Ihan suoraan kameraa ei voi nimittäin laittaa putken perään ja aloittaa kuvaamista. On tehtävä monia säätöjä (mm. tarkennukset, yms.) ja tähän kuluu paljon hyvää kuvausaikaa. Lisäksi tähtitorni on erittäin pieni ja sinne on vaikeaa mennä, varsinkin huonokuntoisimpien.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä 12 tuumainen Meade kaukoputki jalustoineen joka ei ole milläänlailla aktiivikäytössä. Tällä putkella mm. löydettiin ekat supernovat ja tehtiin paljon havaintoja mm. eksoplaneetoista. Nyt tämä putki on käytännössä varastossa, kun sille ei löydy paikkaa. 12″ Meade olisi enemmän kuin hyvä yleisönäytäntöihin, mutta tarvitsisi kiinteän paikan ja siten myös jonkinlaisen suojan. Tätä varten siis pitäisi rakentaa kevytrakenteinen, ehkäpä liukukattoinen, suoja ts. “kakkostorni”. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tälläinen saataisiin aikaiseksi, koska se palvelisi yleisönäytäntöjä erinomaisesti. Kustannukset tälläiselle tornille eivät olisi kovinkaan isot. Puhuttaisiin muutamasta tuhannesta eurosta. Toki sekin on iso raha yhdistykselle, mutta eipä ole järkeä siinäkään, että annetaan hyvien havintolaitteiden pölyttyä, kun niille ei löydy paikkaa eikä siten käyttöä.

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012. Kuva: Harri Haukka.