Euroopan ja Yhdysvaltain avaruus- ja planeettatutkijat kokoontuivat 7.–12. syyskuuta Finlandia-talolle Helsinkiin, kun Europlanet Science Congress (EPSC) ja American Astronomical Societyn Division of Planetary Sciences (DPS) järjestivät yhteiskonferenssinsa EPSC-DPS2025. Tapahtuma keräsi yhteensä 1803 osallistujaa 52 eri maasta, joista 1659 oli paikan päällä ja 144 etäyhteyksin. Eniten osallistujia saapui Yhdysvalloista (435), ja Suomesta mukana oli 97 tutkijaa ja asiantuntijaa.
EPSC on Euroopan suurin planeettatiedekonferenssi, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Eurooppaa. Tänä vuonna tapahtuma painotti erityisesti nuorten tutkijoiden osallistumista, tarjosi laajoja verkostoitumismahdollisuuksia ja sisälsi myös yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia. Yksi konferenssin erityispiirteistä oli tähtiharrastajien (pro-am) aktiivinen rooli osana tieteellistä ohjelmaa – suomalaiset harrastajat nousivat esiin erityisesti komeettatutkimuksen saralla.
Kuumia tutkimusaiheita Marsista eksoplaneettoihin
Konferenssissa esiteltiin laaja kirjo ajankohtaisia tutkimuksia, jotka syvensivät ymmärrystä niin aurinkokunnan kohteista kuin eksoplaneetoistakin. Yksi puhutuimmista aiheista oli tutkimus, jonka mukaan teknologisesti kehittynyt elämä saattaa olla harvinaista maailmankaikkeudessa – erityisesti planeetoilla, joilta puuttuu laattatektoniikka tai riittävä määrä hiilidioksidia ilmaston ylläpitämiseksi.
Toinen merkittävä tutkimus käsitteli tähtienvälisiä kappaleita, kuten 3I/Atlas, ja niiden mahdollista roolia planeettojen muodostumisen käynnistäjinä nuorten tähtien ympärillä. Marsin tutkimuksessa esiin nousi Euroopan Rosalind Franklin -kulkija ja sen mahdollisuudet tutkia elämän rakennuspalikoita, joita kivivyöryt ja muinaiset tulvat ovat saattaneet tuoda pinnalle. Lisäksi Marsin revontulten vihreä hohde ja sen mallintaminen herättivät kiinnostusta, sillä ilmiö voi auttaa ymmärtämään planeetan kaasukehää ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.
Saturnuksen kuu Enceladus oli myös esillä: sen höyrypurkauksista löydettyjen orgaanisten yhdisteiden alkuperää kyseenalaistettiin, mikä voi vaikuttaa käsityksiin kuun mahdollisesta elinkelpoisuudesta. Eksoplaneettojen etsinnässä tekoäly osoitti voimansa – koneoppimismenetelmät kykenevät tunnistamaan heikkoja signaaleja, jotka viittaavat aiemmin havaitsemattomiin planeettoihin.
Avaruustilanne ja planeettapuolustus
Myös planeettapuolustus oli agendalla. Asteroidien torjuntaan liittyvässä tutkimuksessa esiteltiin menetelmä, jolla voidaan tunnistaa niin kutsuttuja “avainreikiä” (keyholes) – pieniä avaruuden alueita, joiden kautta kulkeva asteroidi voisi törmätä Maahan tulevilla kiertoradoillaan. Näiden kriittisten kohtien tunnistaminen mahdollistaa torjuntatoimien, kuten radanmuutosten, suunnittelun mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tavoitteena on minimoida riski ja maksimoida onnistumisen todennäköisyys, jos uhkaava kappale havaitaan ajoissa.
Pitkä tie Helsinkiin
EPSC-konferenssi oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä jo vuonna 2021. COVID-19-pandemia kuitenkin siirsi tapahtuman virtuaaliseksi, ja myöhemmin Finlandia-talon peruskorjaus lykkäsi Helsingin vuoroa edelleen. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, konferenssi saatiin vihdoin järjestettyä suunnitellusti Helsingissä. Tapahtuma oli merkittävä hetki suomalaiselle avaruustutkimusyhteisölle ja tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä kotimaista osaamista kansainväliselle yleisölle.
Konferenssin järjestelyistä vastasivat Europlanet Society ja American Astronomical Society yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa.
Lisätietoa
Konferenssi nettisivut: https://www.epsc-dps2025.eu
Europlanet nettisivut: https://www.europlanet.org
Artikkeli julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi SpaceFinland -sivulla sekä lisäksi suomeksi Avaruustilannekeskuksen uutisissa.
