Kansainvälinen avaruustutkimuksen huipputapahtuma toi yli 1800 tutkijaa Helsinkiin

Euroopan ja Yhdysvaltain avaruus- ja planeettatutkijat kokoontuivat 7.–12. syyskuuta Finlandia-talolle Helsinkiin, kun Europlanet Science Congress (EPSC) ja American Astronomical Societyn Division of Planetary Sciences (DPS) järjestivät yhteiskonferenssinsa EPSC-DPS2025. Tapahtuma keräsi yhteensä 1803 osallistujaa 52 eri maasta, joista 1659 oli paikan päällä ja 144 etäyhteyksin. Eniten osallistujia saapui Yhdysvalloista (435), ja Suomesta mukana oli 97 tutkijaa ja asiantuntijaa.

EPSC on Euroopan suurin planeettatiedekonferenssi, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Eurooppaa. Tänä vuonna tapahtuma painotti erityisesti nuorten tutkijoiden osallistumista, tarjosi laajoja verkostoitumismahdollisuuksia ja sisälsi myös yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia. Yksi konferenssin erityispiirteistä oli tähtiharrastajien (pro-am) aktiivinen rooli osana tieteellistä ohjelmaa – suomalaiset harrastajat nousivat esiin erityisesti komeettatutkimuksen saralla.

Kuumia tutkimusaiheita Marsista eksoplaneettoihin

Konferenssissa esiteltiin laaja kirjo ajankohtaisia tutkimuksia, jotka syvensivät ymmärrystä niin aurinkokunnan kohteista kuin eksoplaneetoistakin. Yksi puhutuimmista aiheista oli tutkimus, jonka mukaan teknologisesti kehittynyt elämä saattaa olla harvinaista maailmankaikkeudessa – erityisesti planeetoilla, joilta puuttuu laattatektoniikka tai riittävä määrä hiilidioksidia ilmaston ylläpitämiseksi.

Toinen merkittävä tutkimus käsitteli tähtienvälisiä kappaleita, kuten 3I/Atlas, ja niiden mahdollista roolia planeettojen muodostumisen käynnistäjinä nuorten tähtien ympärillä. Marsin tutkimuksessa esiin nousi Euroopan Rosalind Franklin -kulkija ja sen mahdollisuudet tutkia elämän rakennuspalikoita, joita kivivyöryt ja muinaiset tulvat ovat saattaneet tuoda pinnalle. Lisäksi Marsin revontulten vihreä hohde ja sen mallintaminen herättivät kiinnostusta, sillä ilmiö voi auttaa ymmärtämään planeetan kaasukehää ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.

Saturnuksen kuu Enceladus oli myös esillä: sen höyrypurkauksista löydettyjen orgaanisten yhdisteiden alkuperää kyseenalaistettiin, mikä voi vaikuttaa käsityksiin kuun mahdollisesta elinkelpoisuudesta. Eksoplaneettojen etsinnässä tekoäly osoitti voimansa – koneoppimismenetelmät kykenevät tunnistamaan heikkoja signaaleja, jotka viittaavat aiemmin havaitsemattomiin planeettoihin.

Avaruustilanne ja planeettapuolustus

Myös planeettapuolustus oli agendalla. Asteroidien torjuntaan liittyvässä tutkimuksessa esiteltiin menetelmä, jolla voidaan tunnistaa niin kutsuttuja “avainreikiä” (keyholes) – pieniä avaruuden alueita, joiden kautta kulkeva asteroidi voisi törmätä Maahan tulevilla kiertoradoillaan. Näiden kriittisten kohtien tunnistaminen mahdollistaa torjuntatoimien, kuten radanmuutosten, suunnittelun mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tavoitteena on minimoida riski ja maksimoida onnistumisen todennäköisyys, jos uhkaava kappale havaitaan ajoissa.

Pitkä tie Helsinkiin

EPSC-konferenssi oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä jo vuonna 2021. COVID-19-pandemia kuitenkin siirsi tapahtuman virtuaaliseksi, ja myöhemmin Finlandia-talon peruskorjaus lykkäsi Helsingin vuoroa edelleen. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, konferenssi saatiin vihdoin järjestettyä suunnitellusti Helsingissä. Tapahtuma oli merkittävä hetki suomalaiselle avaruustutkimusyhteisölle ja tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä kotimaista osaamista kansainväliselle yleisölle.

Konferenssin järjestelyistä vastasivat Europlanet Society ja American Astronomical Society yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa.

Lisätietoa

Konferenssi nettisivut: https://www.epsc-dps2025.eu

Europlanet nettisivut: https://www.europlanet.org

Artikkeli julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi SpaceFinland -sivulla sekä lisäksi suomeksi Avaruustilannekeskuksen uutisissa.

Toinen kutsu osallistua EPSC-DPS 2025 -konferenssiin Finlandia-talossa Helsingissä 7.–12.9.2025.

Hei kaikki avaruusalan ammattilaiset ja yritykset! Tämä on toinen osallistumiskutsu liittyen EPSC-DPS 2025 -konferenssiin, joka järjestetään Finlandia-talossa Helsingissä 7.–12.9.2025. Lähestymme Teitä nyt tämän konferenssin näyttely- ja messualueen osallistumisen puitteissa sekä halukkuudesta tapahtuman sponsorointiin.

Tarjoamme teille mahdollisuutta räätälöidä omiin tarpeisiinne sopivan näyttelyosaston, joka sijoittuu keskeiselle paikalle Finlandia-talossa, kaikkien tapahtumien ytimeen. Teillä on mahdollisuus näyttelyosastoon, jonka koko voi olla muutamasta neliöstä jopa kymmeniin neliöihin. Finlandia-talon tilat tarjoavat Teille mutkattomat ja sujuvat mahdollisuudet tuoda osaamistanne esille. Meillä on käytössämme koko Finlandia-talo tapahtuman ajaksi.

Konferenssin sponsorointi on myös yksi erittäin tervetullut tapa tuoda Teitä esille. Voitte mm. tukea konferenssin posterisessioita sekä muita oheistapahtumia, joita järjestämme Finlandia-talolla. Tukenne näkyy mm. tapahtuman nettisivuilla ja muussa mainos- ja informaatiomateriaalissamme.

Voitte olla suoraan yhteydessä minuun asian tiimoilta ja autan Teitä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä tapahtumaan liittyen. Vastaan paikallisessa järjestelykomiteassa näyttelystä ja tapahtumapaikan toiminnoista Finlandia-talolla.

Toivon henkilökohtaisesti näkeväni Teidät tapahtumassamme Finlandia-talolla syyskuussa.

Näyttely ja sponsorointi: https://www.europlanet.org/epsc/exhibitionsponsorship/

EPSC-DPS 2025 nettisivut: https://www.epsc-dps2025.eu/

EPSC-DPS Nantes, päivä 4.

Torstai oli EPSC-DPS:n ensimmäinen “Härkämäkipäivä”. Pidimme pitkän yhteenveto- ja suunnittelupalaverin iltapäivällä yhdessä konferenssikeskuksen pienistä luentosaleista. Tuomo piti myös lyhyen yhteenvedon Härkämäen observatorion havainnoista joita on tehty tammikuun Grazin tapaamisen jälkeen. Lisäksi palaverissa käsiteltiin mm. ensi vuoden Venuksen ylikulkua ja GAIA-hankkeen mahdollisia tukihavaintoja. Edellinen, vuoden 2004, Venuksen ylikulkuhan on Härkämäen historiassa tärkeä etappi, koska sen myötä observatorio käytännössä aloitti kansainvälisen toimintansa. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi suurimman roolin kokouksessa sai havaintokampanja jossa havaittiin EV Lacertae tähteä. Kyseinen havaintokampanja järjestettiin jonkin aikaa sitten, mutta Suomessa siihen ei voitu osallistua, koska säät olivat surkeat kaikkialla, myös Härkämäellä. Kampanjan tarkoituksena oli havaita tähden roihupurkauksia, samanlaisia jotka aiheuttavat mm. revontulet Maassa. Alustavien tuloksien perusteella kampanja oli ihan hyvä menestys ja jatkossa on tarkoitus järjestää uusi kampanja. Toivottavasti silloin myös Härkämäellä voitaisiin tehdä havaintoja.

Perjantaina on sitten vuorossa koko matkan “pihvi”, kun Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnosta. Tämä on yksi uusi luku Härkämäen observatorion historiassa, koska koskaan aikaisemmin ei Härkämäen havainnoista ole pidetty puhetta tieteellisessä konferenssissa. Postereita on ollut jo useita, mutta puheita ei siis aiemmin ole ollut.

Tuomon puheen jälkeen meidän pitääkin sitten jo kiirehtiä juna-asemalle ja ottaa suunta kohden Pariisin lentokenttää ja lopulta Suomea. Lauantaina onkin sitten jo tiedossa Avaruusviikon tapahtuma Heurekassa, jossa allekirjoittaneen pitää esitellä MetNet-laskeutujaa. Kiirettä siis pitää. Perjantaista kertova blogimerkintä onkin sitten viimeinen EPSC-DPS:n osalta ja kirjoittelen sen sitten kun olen saapunut takaisin Suomeen.

EPSC-DPS:n sisäänkäynti.

EPSC-DPS Nantes, päivä 3.

Keskiviikko oli jälleen kiireinen kokouspäivä. En ehtinyt käymään kuuntelemassa yhtäkään luentoa. Aamupäivällä piti tehdä rästihommia pois ja päivitellä Europlanet NA2:n nettisivuja iltapäivän kokousta varten. Nämä rästihommat sitten veivätkin koko aamupäivän ja lounaskin piti syödä kiireellä, ettei myöhästy iltapäivän kokouksesta. Onneksi ilta sentään oli vaihteeksi hieman rennompin, kun menimme Oskun ja Tuomon kanssa EPSC-DPS:n gaalaillalliselle Nautilius-laivalle joka sijaitsee aika lähellä hotelliamme. Ennen illallista saimme nauttia paikallisen mekaanisen museon antimista. Museon vetonaula oli noin kymmen metriä korkea norsu joka saatteli gaalavieraat laivalle illallista syömään. Siinäpä se sitten ilta kuluikin rupatellessa ja hyvää ruokaa syödessä.

Laitoin muuten jo jonkin verran kuvia Nantesin matkasta galleriaani. Laitan lisää kuvia sitten kun kotiudun takaisin Suomeen. Lisäksi alla on kuva tiistain posterisessiosta jossa Osku esittelee omaa Viking-posteriaan mm. Tuomolle.

Osku Kemppinen esittelee Viking-posteriaan EPSC-DPS:ssä.

EPSC-DPS Nantes, päivä 2.

Konferenssin toinen päivä alkoi omalta osaltani rennosti. Otin vähän vapaata aamupäiväksi ja kiersin Nantesin keskustan tuntumassa etsimässä geokätköjä. Kolme tuli löydettyä ja samalla näki paikallisia nähtävyyksiä. Päivällä suuntasin konferenssikeskukseen jossa tapasin sänköpurjeen keksijän Pekka Janhusen. Päätimme kiirehtiä porukalla lounaalle heti puolenpäivän jälkeen, koska tuntuu että Ranskassa lounas on nautittava kello 12-15 tai muuten jää ilman. Tai ainakin ravintolat myyvät “ei-oota” ko. ajan ulkopuolella.

Härkämäen havaintotiimin toinen jäsen, Tuomo Salmi, saapui iltapäivällä Nantesiin. Suuntasimme Tuomon kanssa ensitöiksemme konferenssikeskukseen ilmoittautumaan ja katsomaan posterisessiossa olevaa Oskua ja hänen posteriaan. Kauan emme tosin voineet postereihin tutustua, kun piti Oskun kanssa kiirehtiä tärkeään palaveriin. Kyseinen palaveri kestikin reilusti yli ilta kahdeksaan. Siinä se päivä sitten olikin.

Ohessa on vielä lupaamani kuva konferenssin näyttelystä jossa on esillä NASAn marsmönkijöitä.

EPSC-DPS Nantes näyttelyaluetta

EPSC-DPS Nantesin näyttelyaluetta. Kuvassa oleva iso mönkijä on MSL.

EPSC-DPS Nantes, päivä 1.

Huh. Tavoitteeni oli, että kirjoittaisin Nantesin matkan aikana joka päivä jotain blogiini. Saavuimme tänne Nantesiin Kemppisen Oskun kanssa sunnuntai-iltana ja noin 8 tunnin matkustamisen jälkeen oli “mehut” hieman vähissä. Toisaalta eipä matkapäivästä oikein muuta kerrottavaa olisikaan ollut kuin se, että Ranskan maaseutu on junasta katsoen aika tylsä.

Varsinainen EPSC-DPS -konferenssi alkoi maanantaina 3.10. Suuntasimme Oskun kanssa konferenssikeskukseen heti aamulla laittamaan paikoilleen matkassani olleita postereita. Alkuviikosta (ma-ke) esillä on Oskun Viking-dataa käsittelevä posteri ja MetNet-hankkeen posteri. Loppuviikosta (ke-pe) ripustamme näytteille lisää postereita. Itselläni tai Härkämäen observatoriolla ei ole tällä kertaa posteria esillä, koska Salmen Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnoista perjantaina 7.10. Minun osuuteni täällä on ottaa osaa amatööritutkimustyöpajaan yhdessä Tuomon kanssa ja hoitaa Ilmatieteen laitoksen puolelta Europlanet NA2:n asioita. Lisäksi on muutamia hankekokouksia joihin minun pitää osallistua.

Ensimmäisenä päivänä en juuri ehtinyt osallistua luennoilla. Allekirjoittanut kävi kuuntelemassa päivällä vinkkejä siitä miten kirjoitetaan hyvä lehdistötiedote. Lisäksi kävimme Oskun kanssa vähän aikaa kuuntelemassa Titan-sessiota. Ilta taas meni Europlanet NA2 -kokouksessa. Luentojen lisäksi täällä on todella upea näyttely jossa on esillä mm. 1:1 malli seuraavasta NASAn marsmönkijästä, MSL:stä. Kyseinen laite on radio-ohjattava ja NASAn kaverit näyttivätkin välillä kuinka mönkijä oikein toimii. Oli aika mukavaa nähdä mönkijä toiminnassa, onhan siinä mukava myös Ilmatieteen laitoksen instrumentteja. Alla on kuva konferenssikeskuksen ala-aulasta jossa osa postereista sijaitsee. Laitan myöhemissä blogimerkinnöissä lisää kuvia mm. näyttelystä.

EPSC-DPS 2011 Nantes

EPSC-DPS Nantes. Alakerran posterialuetta.