MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

NASAn Morpheus teki onnistuneen testilennon

NASAn kehitteillä oleva Morpheus-laskeutuja teki onnistuneen testilennon 10. päivä helmikuuta. Kyseessä oli laskeutujan seitsemäs testilento.

Morpheus-projektin tarkoituksena on kehittää ja testata tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävää laskeutujaa joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan automaattisesti. Pitkällä tähtäimellä NASA aikoo hyödyntää projektin tuloksia, ja ehkä jopa itse laskeutujaa, mm. Kuu- ja asteroidihankkeiden yhteydessä. Unohtamatta tietysti tulevaisuuden miehitettyjä lentoja. NASAn strateginen päämäärä on laajentaa ihmisen läsnäoloa aurinkokunanssamme ja Morpheus on yksi kehitysaskel tämän saavuttamiseksi.

Morpheuksen kaltainen alus on konseptina todella mielenkiintoinen koska periaatteessa sama peruspohjaratkaisu voi toimia sekä miehistön että rahdin kuljetuksessa käyttöympäristön vaihdellessa. Saa siis nähdä lähteekö NASA todella kehittämään Morpheuksesta laskeutuja-alustaa jota käytetään perustana tulevaisuuden avaruushankkeissa. Ehkäpä Kuu voisi olla ensimmäinen kohde jonne Morpheus tai sen perillinen suuntaa matkansa. Kuu kun on noussut nyt pitkästä aikaa taas yleisen kiinnostuksen kohteeksi, esimerkkinä mm. kiinalaisten Jade-mönkijä.

Vaikka tämä testilento oli onnistunut, ei Morpheus ole ihan mutkaton hanke ollut. Ensimmäiset testit menivät todella “päin honkia” ja videot näistä kertovat aika karua kieltä siitä, että automaattisesti toimivan laskeujan/nousijan kehitystyö ei ole helppo. On kuitenkin hienoa huomata, että edistystä on tapahtunut ja tämä viimeisin testilento on hyvä osoitus siitä. Avaruusinsinööri odottaakin mielenkiinnolla mitä tämä projekti vielä poikii tulevaisuudessa.

MAVEN laukaistiin onnistuneesti

NASAn tuorein marsalus, MAVEN, laukaistiin onnistuneesti kohden Marsia 18.11.2014 kello 20:28 Suomen aikaa Cape Canaveralin ilmavoimien tukikohdasta, USAsta.

MAVENin laukaisu sujui ilman ongelmia ja aluksen aurinkopaneelit on avattu ja ne tuottavat sähköä alukselle. Lisäksi alus on lähettänyt telemetriatietoja joiden mukaan MAVEN toimii kuten pitääkin ja kommunikaatiolinkki Deep Space Networkin kanssa toimii. Seuraava vaihe on pitkä noin kymmenen kuukauden matka Marsiin jonne MAVEN saapuu ensi syksynä, samoihin aikoihin intialaisen Mangalyaan-luotaimen kanssa.

Avaruusinsinööri-blogi seuraa tiiviisti molempien marslentojen tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. MAVENin myötä on nyt sitten kaikki tämän laukaisuikkunan laukaisut kohden Marsia tehty. Seuraavassa laukaisuikkunassa vuonna 2016 on tarkoitus laukaista ainakin ExoMars 2016 -alus, mutta myös muita laukaisuja saattaa tulla kyseeseen.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

Ohessa vielä YouTube-video laukaisusta, jos se jäi näkemättä.

Syksyn toinen marsluotain kohti Marsia

MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile EvolutioN) on NASAn Scout-luokan hanke jonka tehtävänä on tutkia Marsin kiertoradalta käsin planeetan kaasukehän yläosia, ionosfääriä sekä Auringon ja aurinkotuulen vuorovaikutuksia. Marsiin luotain saapuu syksyllä 2014.

MAVEN-hankkeen tieteellisistä tavoitteista tärkein on Marsin kaasukehän yläosien tutkiminen ja MAVEN onkin ensimmäinen marsluotain joka keskittyy juuri tämän asian tutkimiseen. Pääsyy tähän on se, että tiedemiehet ovat kiinnostuneet erityisesti siitä mitä tapahtui Marsissa muinoin olleelle vedelle ja mihin planeetan paksu kaasukehä on hävinnyt. MAVENin mittalaitteiden on tarkoitus tutkia mm. sitä kuinka aurinkotuuli ja Auringon aktiivisuus vaikuttavat kaasukehän häviämiseen samalla tehden planeetasta (lähes) asuinkelvottoman ja kuolleen.

MAVEN on ensimmäinen marshanke josta päävastuun kantaan NASAn Goddard Space Flight Center. Itse luotain on rakennettu Lockheed Martinin toimesta ja sen suunnittelussa sekä valmistuksessa on käytetty hyödyksi aikaisempia NASAn marsluotaimia. Pituutta MAVENilla on 11.4 metriä ja kuivamassa on 903 kilogrammaa. MAVENin hyötykuorma koostuu kahdeksasta mittalaitteesta:

  • Magnetometer
  • Neutral Gas and Ion Mass Spectrometer
  • Langmuir Probe and Waves
  • Imaging Ultraviolet Spectrometer
  • Solar Wind Electron Analyzer
  • Solar Wind Ion Analyzer
  • Solar Energetic Particles
  • SupraThermal And Thermal Ion Composition

MAVENin laukaisu tapahtuu (jos sää ja muut olosuhteet sen sallivat) 18.11.2013 kello 13:28 EST (itäinen normaaliaika) eli kello 20:28. Avaruusinsinööri seurailee laukaisua ja raportoi siitä sitten täällä.

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

NASAn vuoden 2013 budjetti julki. Miten käy marstutkimuksen?

NASAn budjetti vuodelle 2013 ei ollut näin marstutkijan näkökulmasta kovinkaan positiivinen. Tosin yllätyksenä NASAn rahoituksen vähentyminen juuri marstutkimuksesta ei tullut varmaan kenellekkään alalla työskentelevälle tutkijalle tai insinöörille. Itseasiassa asia on ollut jo selvä jonkin aikaa, kun on seurannut NASAn aktiivisuutta juuri marshankkeiden ympärillä. Julkisuudessakin on ollut esillä se, että Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Venäjän avaruusjärjestö (Rosaviakosmos) ovat neuvotelleet marslaukaisusta vuodelle 2016. Se ettei NASAa ole tässä yhteydessä mainittu juuri sanallakaan on antanut jo hyvää osviittaa siitä, että NASAn aktiivisuus Marsin kohdalla on laskenut. Varmasti NASA tulee olemaan jatkossakin iso peluri marslentojen saralla, mutta sen rooli kieltämättä pienenee “suuruuden vuosista” joksikin aikaa, ainakin seuraaviin (tai sitä seuraaviin) USA:n presidentinvaaleihin asti. Mutta kyllä noin 20% leikkaus NASAn planeettatutkimuksesta tuntuu lähivuosina merkittävällä tavalla. Jos jotain positiivista NASAn vuoden 2013 budjetista hakee, niin se on se, että miehitetyt lennot ja kaupallinen toiminta saavat noin 6% lisää rahoitusta. NASAn tavoitehan on, että tulevaisuudessa lähes kaikki rakettilaukaisut tehdään kaupallisten toimijoiden toimesta. Saa nähdä miten nopeasti ja kustannustehokkaasti tähän tavoitteeseen päästään.

Mutta summa summarum, vaikka NASAn rahoitus marslentoihin pienenee, ei se tarkoita sitä, että ne loppuisivat kokonaan. Venäjä, Eurooppa (siis ESA) ja ennen kaikkea Kiina ottavat NASAlta “vapautuneen” roolin Marsin tutkimuksessa. Varsinkin Kiina on panostamassa valtavasti resursseja avaruusteknologiaan ja tutkimukseen seuraavien vuosikymmenien aikana. Monet asiantuntijat ovatkin jo sanoneet, että ensimmäinen ihminen Marsissa saattaakin olla kiinalainen. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu, kun seuraa miten Kiinan panostukset avaruustukimuseen ovat kasvaneet vain muutamassa vuodessa.

ExoMars -mönkijä on tarkoitus lähettää Marsiin vuonna 2018. Kuva: ESA/AEOS – Medialab.

MSL lähti onnistuneesti kohden Marsia!

Jeee jeeee ja vielä kerran jeeeee! Vihdoin ensimmäinen avaruuslaite jonka suunnitteluun ja testaukseen olen osallistunut on päässyt avaruuteen. MSL:n laukaisu onnistui kuten oli odotettavissakin, mutta kyllähän se hieman toi lisäjännitystä, kun tällä kertaa mukana oli jotain jonka parissa on työskennellyt lukemattomia ja vielä lukemattomia tunteja. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee hyvin matkalla Marsiin. Seuraava kriittinen vaihe on itse laskeutuminen. Tällä kertaa NASA käyttää ns. “sky crane” -tekniikkaa jolla laskeutuja lasketaan eräänlaisen lentävän nosturin avulla Marsin pinnalle. Noh tähän on kuitenkin vielä aikaa, koska laskeutuminen olisi tarkoitus tapahtua ensi vuoden elokuussa.

MSL:n mukana menee myös ensimmäistä kertaa kaksi mittalaitetta yhtä aikaa tutkimaan Marsia. Tai siis tietysti oletuksenä tässä on se, että päästään tekemään itse mittauksia. Aiemmin laitos on valmistanut ja toimittanut painemittalaitteita marshankkeisiin ja edellinen painemittalaite toimi täydellisesti Phoenix-laskeutujassa. Phoenix toimi tosin “vain” reilut 150 Marsin päivää ja MSL:n pitäisi toimia vähintään kaksi vuotta Marsissa. Todennäköisesti mönkijä toimii pidempään, kuten nykyiset MER-mönkijät ovat osoittaneet.

Pitääkin tarjota kakkukahvit vaikka Härkämäen observatoriolla, kun seuraavan kerran pistäydyn siellä päin Suomen. Nyt on pienen juhlan paikka.

PS: Tsekatkaa myös Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut osoitteesta space.fmi.fi/msl.

MSL on juuri lähtenyt onnistuneesti kohden Marsia. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

EPSC-DPS Nantes, päivä 1.

Huh. Tavoitteeni oli, että kirjoittaisin Nantesin matkan aikana joka päivä jotain blogiini. Saavuimme tänne Nantesiin Kemppisen Oskun kanssa sunnuntai-iltana ja noin 8 tunnin matkustamisen jälkeen oli “mehut” hieman vähissä. Toisaalta eipä matkapäivästä oikein muuta kerrottavaa olisikaan ollut kuin se, että Ranskan maaseutu on junasta katsoen aika tylsä.

Varsinainen EPSC-DPS -konferenssi alkoi maanantaina 3.10. Suuntasimme Oskun kanssa konferenssikeskukseen heti aamulla laittamaan paikoilleen matkassani olleita postereita. Alkuviikosta (ma-ke) esillä on Oskun Viking-dataa käsittelevä posteri ja MetNet-hankkeen posteri. Loppuviikosta (ke-pe) ripustamme näytteille lisää postereita. Itselläni tai Härkämäen observatoriolla ei ole tällä kertaa posteria esillä, koska Salmen Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnoista perjantaina 7.10. Minun osuuteni täällä on ottaa osaa amatööritutkimustyöpajaan yhdessä Tuomon kanssa ja hoitaa Ilmatieteen laitoksen puolelta Europlanet NA2:n asioita. Lisäksi on muutamia hankekokouksia joihin minun pitää osallistua.

Ensimmäisenä päivänä en juuri ehtinyt osallistua luennoilla. Allekirjoittanut kävi kuuntelemassa päivällä vinkkejä siitä miten kirjoitetaan hyvä lehdistötiedote. Lisäksi kävimme Oskun kanssa vähän aikaa kuuntelemassa Titan-sessiota. Ilta taas meni Europlanet NA2 -kokouksessa. Luentojen lisäksi täällä on todella upea näyttely jossa on esillä mm. 1:1 malli seuraavasta NASAn marsmönkijästä, MSL:stä. Kyseinen laite on radio-ohjattava ja NASAn kaverit näyttivätkin välillä kuinka mönkijä oikein toimii. Oli aika mukavaa nähdä mönkijä toiminnassa, onhan siinä mukava myös Ilmatieteen laitoksen instrumentteja. Alla on kuva konferenssikeskuksen ala-aulasta jossa osa postereista sijaitsee. Laitan myöhemissä blogimerkinnöissä lisää kuvia mm. näyttelystä.

EPSC-DPS 2011 Nantes

EPSC-DPS Nantes. Alakerran posterialuetta.