Avaruusinsinööri osti oman marsmönkijän

Avaruusinsinööri on nyt liittynyt siihen joukkoon joka on hankkinut itselleen oman marsmönkijän… Tosin kyseessä on tanskalaisen kaikkien tunteman Lego:n uusin myyntiin tullut erikoistuote “NASA Mars Science Laboratory Curiosity Rover” -legopakkaus.

Tämä MSL-legopakkaus on ensimmäisiä avaruusaiheisia Legon Cuusoo-sarjan tuotteita. Cuusoon ideana on se, että ihmiset voivat äänestämällä päättää mitä Cuusoo-sarjan puitteissa kehitettyjä legosarjoja tulee virallisesti myyntiin Legon nettikaupassa. MSL:n legomallia tuskin tulee koskaan löytymään kauppojen hyllyiltä ja varmaa ei ole tietysti sekään, että sitä saisi kovin kauaa Legon nettikaupastakaan. Eli jos ko. mönkijä kiinnostaa, kannattaa suunnata Legon nettiisivuille ja tilata tuote.

MSL-mönkijä tuli myyntiin vuoden ensimmäinen päivä ja toimitukset on arvioitu alkavan tammikuun lopulla. Hintakaan ei ole paha, vain noin 40 euroa postikuluineen. Ainakin allekirjoittaneelle tämä oli pakko-ostos. Onhan oikeassa Marsissa mönkivässä Curiosityssä jotain minkä suunnitteluun avaruusinsinöörikin on osallistunut.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.

IL:n REMS-P -paineenmittauslaite havaitsi tuulipyörteitä Marsissa.

IL:n Curiosityyn toimittama REMS-P -paineenmittauslaite on havainnut 12 ensimmäisen viikon aikana Marsissa peräti 21 tuulipyörettä mönkijän läheisyydessä. Tuulipyöre eroaa paljon tunnetummasta pölypyörteestä siten, että tuulipyörteen yhteydessä ei nouse… yllätys yllätys… pölyä jonka avulla pyörteen voisi visuaalisesti havaita. REMS-P:n datasta nämä pyörteet voi kuitenkin selvästi havaita. Ne ketkä ovat seuranneet tarkemmin IL:n Marsissa tehtyjä painemittauksia, voivat havaita selvästi sen, että Curiosityn mittaukset ovat lähes identtisiä Phoenixin vastaaviin mittauksiin pölypyörteistä. Onkin mielenkiintoista mitä uutta tietoa nämä tuoreimmat, ja myös tulevat, mittaukset kertovat Marsin kaasukehän ominaisuuksista.

Nopea paineenmuutos (alempi käyrä) tuulipyörteen kohdalle sattuessa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/ CAB (CSIC-INTA) .

Toinen (ei ehkä niin “mediaseksikäs”) mittaustulos on se, että kuten Phoenixin mittauksien tapauksessa, niin myös Curiosityn mittauksissa näkyy sekä päivittäinen paineenvaihtelu että kausittainen paineentason muutos. Tämäkin mittaustulos on linjassa Phoenixin tekemien mittauksien kanssa.

Kassukehän paine Curiosityn laskeutumisalueella Sol 31 (sininen käyrä) ja Sol 93 (vihreä käyrä). Mittauksista käy hyvin ilmi kuinka paine muuttuu vuorokauden aikana ja pitemmällä ajanjaksolla. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA)/FMI/Ashima Research.

Nyt vaan kovasti toivotaan, että Curiosityn mukana olevat IL:n mittalaitteet saavat mitattua yhden Marsin vuoden (eli karkeasti kahden Maan vuoden) ajan painetta ja kosteutta jolloin saadaan koko vuodenkierto mitattua. Ensimmäistä kertaa tietysti.

Lisää: IL:n ja NASAn MSL-nettisivuilta.

Ensimmäiset REMS-P:n painemittaukset julkaistu.

NASA julkaisi pienen pätkän Ilmatieteen laitoksen Curiosityyn toimittaman REMS-P paineenmittauslaitteen tekemistä mittauksista. Nämä mittaukset on tehty 15.-18.8.2012 eli MSL:n aikalinjalla noin vuorokausina 9.5-13. Kuten mittauskäyrästä näkee, vaihtelee paine laskeutumispaikalla noin 780 Pascalin (7.8 millibaarin) ja noin 690 Pascalin (6.9 millibaarin) välillä. Tähän on varmaan hyvä mainita vertailun vuoksi, että Maassa paine on keskimäärin noin 101300 Pascalia (1013 millibaaria).

Painemittaus on hyvässä linjassa siihen mitä ennakkoon odotettiin. Nyt vain sitten odotellaan mitä jatkomittaukset mönkijän eri paikoilla tuottavat ja josko vaikka saataisiin taas mitattua Marsin pölypyörteitä (dust devils) kuten Phoenix-hankkeen kohdalla. Tästä kuitenkin nyt sitten alkaa se vähintään kaksivuotinen tieteellinen osio. Toivotaan, että jatkossakin saadaan hyvää dataa Curiosityltä.

REMS-P:n paineenmittausdataa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA).

Hölynpöly alkoi jo…

Eipä siinä mennyt montaa Marsin vuorokautta, kun ensimmäiset nokkelat löysivät Curiosityn ottamista kuvista “ihmisen” aikaansaannoksia Marsissa. Allekirjoittaneelle sattui ensimmäisenä silmään Gale-kraaterin reunustalla olevasta “tiestä” tehty uutinen joka on levinnyt myös suomalaisessa mediassa jonkin verran. Tämän ns. “uutisen” mukaan rinteessä näyttäisi olevan valkoinen hyvin paljon tietä tai vuoristopolkua muistuttava jälki. Noh täytyy kyllä nyt tuottaa jälleen kerran pettymys kaikille niille jotka innostuivat marsilaisista. Kyseinen jälki ei ole mitenkään erityisen harvinainen Marsissa. Itseasiassa kiertoradalta otetuista korkeanresoluution kuvista on nähty vastaavia “polkuja” eri puolilla Marsia. Hyvin suurella todennäköisyydellä ne ovat syntyneet Marsin ammoisina aikoina sulan ja virtaavan veden seurauksena. Tällä hetkellähän Marsin pinnalla ei ole nestemmäistä vettä, mutta mm. napajäätiköillä sitä on jäänä ja viimeaikaisten tutkimusten (mm. Phoenix-laskeutuja) mukaan myös marsperässä jäätyneenä. On tietysti ymmärrettävää, että monet haluavat nähdä jotain maailmankaikkeutta mullistavaa Curiosityn kuvissa, mutta jos nyt ensin kuitenkin tutkittaisiin ne (kuvat ja muu data) asiantuntijoiden toimesta, eikä heitettäisi villejä arvauksia joita sitten joudutaan urakalla korjailemaan.

Mikä sitten voisi olla se “mullistava” löytö jonka Curiosity voisi tehdä? Noh jos spekuloidaan, niin kyllähän suuri löytö olisi varmasti sellaisten mineraalien löytyminen joiden syntyyn on varmuudella tarvittu sulaa nestemmäistä vettä. Viitteitä tälläisestä ollaan saatu edellisten hankkeiden ja laskeutujien toimesta, mutta varmistus asialle olisi jonkinlainen lottovoitto.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS.

REMS-P ja REMS-H toimivat!

Curiosityn mukana Marsiin laskeutuneet Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet REMS-P (paineenmittauslaite) ja REMS-H (kosteudenmittauslaite) toimivat käyttöönottotestien mukaan. Nyt vain sitten odotetaan innolla hankkeen tieteellisen vaiheen alkamista ja sitä millaista dataa molemmat laitteet oikein tuottavat.

Ihan ongelmitta eivät käyttöönottotestit menneet REMS-sääaseman kohdalla. Ensimmäisen terveystarkastuksen jälkeen REMS:n ja Curiosity-mönkijän välille tuli kommunikaatio-ongelma jonka seurauksena osa testidatasta jäi saamatta. Noh kovin vakava tämä ongelma ei ollut ja se on saatiin korjattua aika nopeasti, mutta hieman se nosti jännitystä. Nyt REMS-sääasema taas toimii täysillä ja uutta dataa virtaa Maahan.

Kuvia on tullut taas ihan järjettömästi ja niitä on ollut mukava netistä katsella. Odotankin itse erityisellä innolla sitä, kun Curiosity lähtee liikkeelle ja ottaa, toivottavasti, paljon lisää mielenkiintoisia kuvia Marsista.

REMS-P paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / IL.

Lisätietoa: IL:n MSL-nettisivut.

Ensimmäiset päivät Marsissa takana.

Curiosityn matka Marsissa on alkanut laitteiden testauksella ja muutamien kuvien ottamisella. Vielä menee joku hetki ennen kuin mönkijä pääsee todenteolla työntouhuun ja “mönkimään” Gale-kraaterissa. Innokkaimmat marsfanit varmaan ovat jo hieman tuskastuneet, kun mitään suurta ja ihmeellistä ei ole näin heti laskeutumisen jälkeen tapahtunut. Täytyy kuitenkin muistaa, että Curiosity on ollut yli kahdeksan kuukautta avaruuden armoilla ja sen vuoksi käyttöönotto Marsin pinnalla on tehtävä huolella ja kaikki mahdolliset ongelmat havaittava ja ratkaistava ennen kuin ympäristöä lähdetään tutkimaan. Toistaiseksi mitään suurempia ongelmia ei ole ilmaantunut ja näyttää siltä, että mönkijä voisi piakkoin päästä tositoimiin.

Käyttöönoton yhtenä osana, laitteiden testauksen ohella, Curiosity on kuvannut laskeutumispaikan ympäristöä. Heti laskeutumisen jälkeen Curiosity ottikin muutamia kuvia joita on mm. tässä blogissa näytillä. Nyt on tullut ehkäpä ensimmäinen todella nätti kuva jossa näkyy Gale-kraaterin rinnettä ja tasankoa jonne Curiosity laskeutui. Tulevina päivinä kuvamäärä varmasti moninkertaistuu ja toivottavasti myös ensimmäisiä tieteellisiä mittauksia saadaan Maahan. Luonnollisesti allekirjoittanutta kiinnostaa Ilmatieteen laitoksen laitteiden (REMS-P ja REMS-H) mittaustulokset. Tosin muutama paine- ja kosteusmittaus eivät kerro vielä juurikaan mitään, vaan pitää odotella jonkin aikaa, että nähdään millainen trendi mm. painemittauksilla on. Erityistä mielenkiintoa juuri painemittauksen kohdalla on se, että miten Curiosityn mittaukset vertautuvat Phoenix:n mittauksiin muutaman vuoden takaa. Tätä odotellessa voitte näin aluksi ihailla alla olevaa upeaa kuvaa Marsista.

Gale-kraateria Curiosityn kuvaamana. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Ensimmäinen video Curiosityn laskeutumisesta Marsiin.

NASA ja JPL ovat julkaisseet ensimmäisen videon Curiosityn laskeutumisesta Marsiin. Video on vielä toistaiseksi hyvin matalaresoluutioinen, mutta varmasti jossain vaiheessa siitä saadaan julkisuuteen myös hieman korkeamman resoluution versio. Lisäksi MSL:n galleriaan tulee koko ajan uusia kuvia, sitä mukaan kuin niitä saadaan siirrettyä laskeutujasta Mrsin ympärillä olevaan satelliittiin ja sieltä tänne Maahan. Kannattaa siis seurailla galleriaa ahkerasti, jos kuvat kiinnostavat. Allekirjoittanut ei nyt jatkossa enää ihan jokaista kuvaa aio tässä blogissa julkaista. Vain ne kuvat jotka ovat mielenkiintoisimpia.

Tällä hetkellä on myös ensimmäiset mittalaitteiden testit menossa ja toivottavasti niistä saadaan positiivisia uutisia lähipäivinä. Myös Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet, REMS-H ja REMS-P, testataan ja niiden tuloksia odotetaan tietysti erityisellä mielenkiinnolla.

Ohessa vielä alussa ja otsikossa mainittu video Curiosityn laskeutumisesta.

Ensimmäiset Curiosityn kuvat julkaistu.

Harvinaista kyllä, tämä on jo toinen blogikirjoitus yhdelle päivälle, mutta onhan tämä päivä hieman normaalia erikoisempi. Curiosity on siis nyt onnellisesti päässyt Marsin pinnalle ja ensimmäisiä kuviakin on päästy jo ihailemaan. Tosin nämä ensimmäiset kuvat ovat hyvin karkealla resoluutiolla, mutta kuitenkin niistä näkee, että pinnalla ollaan. Varsinaista suurempaa kuvavirtaa voinemme odottaa vasta parin päivän päästä tai jopa viikon päästä.

Allekirjoittaneella ei ole mitään “sisäpiirintietoa” laskeutumisen onnistumisesta, mutta ne viestit mitä olen eri lähteistä saanut, ovat kertoneet, että kaikki meni hyvin. Meidän Kaliforniassa oleva MSL-tiimimme on tätä kirjottaessa siirtynyt jo yöpuulle, onhan Pasadenassa (jossa JPL sijaitsee) kellonaika 10 tuntia Suomen aikaa jäljessä. Kemppisen Osku päivitti ahkerasti IL:n MSL-twitteriä laskeutumisen aikana ja sen jälkeen. Osku jatkaa twitterin päivittämistä tulevinakin päivinä, joten kannattaa kurkistaa aina välillä mitä Osku kertoilee JPL:n matkastaan ja Curiosityn ensiaskeleista. Ohessa siis muutama ensikuva Marsista Curiosityn kuvaamana.

Kuvat: NASA/JPL.

Curiosity laskeutuu maanantaina 6.8. kello 8:31.

Jännitys tiivistyy, kun Curiosityn laskeutuminen Marsiin lähestyy päivä päivältä. Enää ei ole montaa päivää h-hetkeen ja kaikki alkaa olemaan valmiina laskeutumista varten. Lehdistö on ihan mukavasti jo ennakkoon kirjoitellut aiheesta ja toivottavasti vauhti kiihtyy onnistuneen laskeutumisen jälkeen. Allekirjoittanutkin on jo “joutunut” antamaan haastattelun Warkauden Lehteen. Haastatteluni on tulevan sunnuntain lehdessä kesävieras-palstalla. Saa nähdä joutuuko sitä vielä ensi viikollakin antamaan haastatteluja. Harmittavasti vaan mediassa kiersi virheellinen uutinen siitä, että Curiosity olisi laskeutunut jo maanantaina 30.7., mutta tämä tietohan on siis väärä. Harmi, että tälläinen virhe pääsi kopioitumaan niin moneen uutiseen. En tiedä mistä virhe oli tullut, mutta onneksi se korjattiin kohtuu nopeasti.

Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen MSL-tiimi on jakautunut kahteen paikkaan. Yksi osa on Kaliforniassa JPL:ssä seuraamassa laskeutumista ja tarvittaessa antamassa tukea laskeutumisen jälkeisen käynnistämisvaiheen aikana. Toinen osa on täällä Suomessa mm. vastaamassa median haastettelupyyntöihin ja päivittämässä meidän omia MSL-hankkeen nettisivuja.

Allekirjoittaneella loppuu tämän kertainen kesäloma juuri maanantaina, joten tiedossa on kiireinen eka työpäivä parin viikon loman jälkeen. Tiedossa on siis aikainen herätys maanantaina. Ohessa vielä yksi animaation Curiosityn laskeutumisesta. Kannattaa myös suunnata maanantaiaamuna IL:n MSL-nettisivuille. Siellä voi seurata suoraa NASA-TV:n lähetystä.

MSL:n laskeutuminen lähestyy.

MSL laskeutuu näillä näkymin Marsiin maanantaina elokuun 6 päivä kello 08:31 Suomen aikaa. Toki vielä tarkennuksia ajankohtaan voi tulla, mutta tuskin enää montaa minuuttia. IL:n MSL-tiimistä osa lähtee Kaliforniaan, JPL:ään, seuraamaan laskeutumista ja antamaan tarvittaessa teknistä tukea koskien IL:n paine- ja koskeusmittalaitteita. Allekirjoittanut ei tällä kertaa matkaa Kaliforniaan, vaan seuraan laskeutumista täältä Suomesta käsin päivittäen mm. meidän omia suomenkielisiä MSL-nettisivuja. Olenkin tässä jo hieman päivittänyt mm. infopaketteja ja lisännyt sivuille uutisia ja muuta uutta materiaalia. Vielä pitäisi miettiä uusia lehdistökuvia, mutta saa nähdä löytyykö jostain aikaa ja ennen kaikkea inspiraatiota ottaa uusia kuvia.

Niin ja perustettiinhan me oma Twitter-tili MSL:n Curiosity-mönkijälle. Kemppisen Osku tulee ylläpitämään ja päivittämään ko. tiliä mm. laskeutumisen aikana JPL:stä. Arvelisinkin, että jos haluatte saada mahdollisimman reaaliaikaista tietoa laskeutumisen vaiheista suomenkielellä, niin kannattaa tsekata meidän #CuriosityFMI twitter-tili.

Ohessa on vielä oiva ja uusi video MSL:n laskeutumisesta. Videolla on hyvin näytetty eri laskeutumisen vaiheet ja hieman selitetty (englanniksi) mitä missäkin laskeutumisen vaiheessa oikein tapahtuu.