Marsmönkijät jo kahdeksan vuotta toiminnassa.

Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä kun NASAn Opportunity-mönkijä aloitti toimintansa Marsin pinnalla (katso Tähdet ja Avaruus-lehden uutinen). Tätä voidaan pitää kyllä huikeana saavutuksena, kun otetaan huomioon se, että mönkijöitä (Opportunity ja Spirit) ei ole mahdollista huoltaa millään tavalla. Mönkijät ovat siis olleet oman onnensa varassa koko mission ajan. Näin avaruusinsinöörinä tämä pitkä toiminta-aika tietysti ilahduttaa siinä mielessä, että se tarkoittaa mönkijöiden suunnittelun onnistumisesta. Jos mietitään, niin harva laite täällä Maan päällä kestää ehjänä (tai noh ainakin toimintakuntoisena) yhtä kauan. Kuinkahan moni uuden auton ostaja ei ole joutunut käyttämään autoaan huollossa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana? Ei varmaan yksikään. Myös nykyaikainen tietotekniikka hajoaa liki vääjäämättä muutamassa vuodessa. Syynä tähän on tietysti se, että laatu ei ole hyvää.

Marsin olosuhteet ovat vaativat. Joten kahdeksan vuotta kestävä mönkijä on kaikilla laatumittareilla mitattuna erittäin laadukas laite. Hieman huvittaakin mönkijöille alunperin annettu kolmen kuukauden “takuuaika”. Mutta todellisuushan avaruushankkeissa on se, ettei mitään voi tietää etukäteen. Sen vuoksi onkin liki mahdotonta antaa mitään realistista arviota siitä kuinka kauan laitteet toimivat Marsin pinnalla. Varsinkin kun kyse on niinkin monimutkaisesta laitteesta kuin Opporunity.

Laatu myös maksaa. Sen tietävät kaikki. “Halvalla ei saa hyvää” -sanonta pätee erityisesti avaruustekniikassa. Hyvä esimerkki tästä on Beagle-2 jota mainostettiin kustannustehokkaana laskeutujana ja kuinkas siinä sitten kävikään. Vieläkään ei tiedetä missä Beagle-2 -sijaitsee. Ilmeisesti se on jossain päin Marsia, mutta kuinka monena palasena, sitä ei tiedä kukaan. Noh loppujen lopuksi Beagle-2 ei edes ollut niin halpa hanke kuin etukäteen mainostettiin. Mikä sitten maksaa? Tätä varmaan moni kyselee. Noh ensimmäiseksi täytyy tietysti sanoa, että lähes jokainen avaruuslaite on uniikkikappale. Massatuotantoa ei juuri harrasteta kuin joidenkin kaupallisten tietoliikennesatelliittien kohdalla. Lisäksi avaruusolosuhteet kestävät komponentit ovat äärimmäisen kalliita verrattuna vastaaviin maanpäällä, normaalissa kulutuselektroniikassa, käytettäviin komponentteihin. Jos Opportunity ja Spirit ovatkin olleet kalliita hankkeita, on niiden avulla tehdyt havainnotkin arvokkaita tiedeyhteisölle. Molemmat mönkijät saavat seuraajan tämän vuoden elokuussa kun MSL laskeutuu Marsiin. Sitä odotellessa voitte katsastaa oheisen koostevideon Opportunityn kahdeksan vuotisesta taipaleesta.

MSL lähti onnistuneesti kohden Marsia!

Jeee jeeee ja vielä kerran jeeeee! Vihdoin ensimmäinen avaruuslaite jonka suunnitteluun ja testaukseen olen osallistunut on päässyt avaruuteen. MSL:n laukaisu onnistui kuten oli odotettavissakin, mutta kyllähän se hieman toi lisäjännitystä, kun tällä kertaa mukana oli jotain jonka parissa on työskennellyt lukemattomia ja vielä lukemattomia tunteja. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee hyvin matkalla Marsiin. Seuraava kriittinen vaihe on itse laskeutuminen. Tällä kertaa NASA käyttää ns. “sky crane” -tekniikkaa jolla laskeutuja lasketaan eräänlaisen lentävän nosturin avulla Marsin pinnalle. Noh tähän on kuitenkin vielä aikaa, koska laskeutuminen olisi tarkoitus tapahtua ensi vuoden elokuussa.

MSL:n mukana menee myös ensimmäistä kertaa kaksi mittalaitetta yhtä aikaa tutkimaan Marsia. Tai siis tietysti oletuksenä tässä on se, että päästään tekemään itse mittauksia. Aiemmin laitos on valmistanut ja toimittanut painemittalaitteita marshankkeisiin ja edellinen painemittalaite toimi täydellisesti Phoenix-laskeutujassa. Phoenix toimi tosin “vain” reilut 150 Marsin päivää ja MSL:n pitäisi toimia vähintään kaksi vuotta Marsissa. Todennäköisesti mönkijä toimii pidempään, kuten nykyiset MER-mönkijät ovat osoittaneet.

Pitääkin tarjota kakkukahvit vaikka Härkämäen observatoriolla, kun seuraavan kerran pistäydyn siellä päin Suomen. Nyt on pienen juhlan paikka.

PS: Tsekatkaa myös Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut osoitteesta space.fmi.fi/msl.

MSL on juuri lähtenyt onnistuneesti kohden Marsia. Kuva: NASA/JPL-Caltech.