Avaruusinsinöörin “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” -diplomityö vihdoin valmis.

Se päivä vihdoin saapui, kun Avaruusinsinööri sai 16 vuoden jälkeen diplomityönsä valmiiksi ja julkaistua. Aiheena oli “Mars-laskeutujan sähköisten järjestelmien mitoitus tieteellisten operaatioiden optimoimiseksi” ja lopullisen hyväksymisleiman työ sai marraskuussa 2021. Työn voi kokonaisuudessaan lukea Aalto-yliopiston nettisivujen kautta, mutta lyhennelmä on ohessa.

Suomenkielinen tiivistelmä

Avaruushankkeissa energian saatavuus ja riittävyys ovat kriittisiä tekijöitä. Kun siirrymme kauemmaksi Auringosta, vähenee säteilyvuontiheys etäisyyden neliöön. Tämän vuoksi säteilyvuo Marsissa on noin 43 prosenttia säteilyvuosta Maassa. Marsin erityispiirteenä on myös kaasukehä, pölymyrskyt sekä kaasukehässä leijaileva hiekka, jotka vaikuttavat pinnalla olevan laskeutujan vastaanottamaan säteilyvuohon.

Yleisimmät menetelmät sähköenergiaa tuottamiseksi mars-laskeutujissa ovat aurinkopaneelit ja radioisotooppinen lämpösähkögeneraattori (RTG). RGT tuottaa energiaa tasaisesti, riippumatta vallitsevasta säteilyvuosta. Pienempien laskeutujien kohdalla yleensä riittää aurinkopaneeleiden ja akuston yhdistelmä. Tässä työssä on kuitenkin huomioitu mahdollisuus käyttää RTG:tä osana energiantuottojärjestelmää.

Hyötykuorma ja palveluelektroniikka asettavat lähtökohdat energian- ja tehontuottojärjestelmän suunnitteluun. Tässä täytyy ottaa huomioon paitsi edellä mainittujen yksityiskohtaiset sähköiset vaatimukset, niin myös laskeutujan mukanaan tuomat massa- ja tilarajoitukset. MetNet-laskeutuja on suhteellisen pieni ja rajoittaa mm. akuston ja käytettävissä olevien aurinkopaneeleiden sekä RTG:n ominaisuuksia. Työssä kehitetty optimointityökalu antaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden muokata energiajärjestelmän osien kokonaisuutta, mutta laskeutujan asettamien rajoituksien vuoksi, emme simuloi epärealistisia vaihtoehtoja.

Optimointityökalu kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensin MS Excelillä, jonka avulla määriteltiin realistiset lähtökohdat mm. aurinkopaneeleiden ja akkujen määräksi sekä tarkasteltiin staattista toimintatilaa eri säteilyvuontiheyksillä ja alijärjestelmien hyötysuhteilla. Toiseksi Pythonilla, joka sisältää kaikki Excel-työkalun ominaisuudet. Tällöin voimme tarkastella järjestelmän toimintaa halutulla ajanjaksolla sekä muuttuvalla säteilyvuontiheydellä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan tahansa.

Marsin pinnalla sijaitsevien laitteiden täytyy toimia täysin autonomisesti. Tällöin energian saatavuus ja sen optimoitu käyttö ovat tärkeitä. Laskeutujan palveluelektroniikan pitää pystyä toimimaan myös ei-optimaalisessa tilanteessa ja tarvittaessa keskeyttää tieteelliset toiminnot. Näitä operaatioita ohjataan ns. syklogrammeilla, eli etukäteen ohjelmoiduilla toimintasuunnitelmilla, joita laskeutujan tietokone toteuttaa tarpeen mukaan. Työssä on simuloitu syklogrammeja eri toimintaolosuhteille hyödyntäen kehitettyä optimointityökalua.

English abstract

For space projects, the availability of energy is a critical factor. The farther we go from the Sun the power of solar irradiance is weaker, at Mars it is 43 percent compared to the Earth. A special feature of Mars is the opacity of the atmosphere, as well as possible dust storms and sand floating in the atmosphere, which affect the solar irradiance received by the lander on the surface.

The most common methods for generating electrical energy in Mars are solar panels and a radioisotope thermoelectric generator (RTG). RGT produces energy all the time, regardless of the prevailing solar irradiance. For smaller landers, a combination of solar panels and batteries is usually sufficient. The possibility of using RTG as part of the energy production system has been considered in this work.

Payload and service electronics set the starting point for the design of the energy and power generation system. In addition to the electrical requirements, the mass and space limitations brought by the lander have to be taken account. The MetNet lander is relatively small and limits e.g. the mass and volume of the batteries and available solar panels as well as the RTG. The optimization tool developed in this work provides virtually limitless possibilities to modify the energy system parameters, but due to the limitations imposed by the lander, we do not simulate unrealistic alternatives.

The optimization tool was developed in two steps. First with MS Excel, which was used to define realistic starting points, e.g. the number of solar panels and batteries and testing the static operating modes at different solar irradiance densities and subsystem efficiencies. Second, we use a Python tool that includes all the features of the Excel tool and we can simulate the operations with variable solar irradiances at any time of the day and season.

Devices on the surface of Mars operate fully autonomously. In this case, the availability of energy and optimized use of it are key factors. The lander service electronics must be able to operate even in non-optimal situations and, if necessary, interrupt scientific operations. These operations are controlled by the so-called cyclograms, i.e. pre-programmed operation plans, implemented by the lander computer when required. In this work, we simulate cyclograms for different operating conditions using the developed optimization tool.

Mars MetNet ja paljon muuta EGUssa tänä vuonna

Allekirjoittanut suuntaa taas perinteiselle EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssimatkalle huhtikuun lopussa. Tällä kertaa “matkassa” on esitykset MetNetistä (http:\\metnet.fmi.fi) ja CITYZERistä (http:\\cityzer.fmi.fi).

Perinteisesti EGU on sijoittunut huhtikuun loppupuolelle tai toukokuun ekalle viikolle ja tämä vuosi ei tee poikkeusta tähän (23.-28.4.). Yhtä perinteistä on sekin, että esittelemme konferenssissa Mars MetNetin viimeisimpiä uutisia ja tapahtumia. Tänä vuonna ei ole ihan niin paljon uutta kerrottavaa kuin joskus männä vuosina, mutta jotain pientä kuitenkin. Ehkäpä merkittävintä on se, että tällä kertaa emme esittele hanketta posterilla tai normaalin esitelmän muodossa, vaan ns. PICOna. Kunhan vaan saan tehtyä PICO-esitelmän valmiiksi, tulen julkaisemaan sen tiivistelmän täällä omassa blogissani, että myös MetNetin twitter-tilillä.

Toinen josta harva varmaan tietääkään on CITYZER-hanke joka on nyt pyörimässä jo toista vuotta. Ehdimme jo viime vuonna esittelemään hanketta pintapuolisesti posterin muodossa, mutta tänä vuonna on tarkoitus tuoda esille enemmän itse projektin tuloksia ja ennen kaikkea tulevaisuuden näkymiä. Hanke on nyt kovassa vauhdissa ja loppu vuodesta 2017 voikin olla jotain ihan isompaakin uutisoitavaa. Ohessa hieman esimakua mistä ko. hankkeessa on kyse.

CITYZER fact sheet. Kuva: FMI / CITYZER.

Marsista uutisia – Beagle-2 löytyi vihdoinkin

Beagle-2 laskeutui vuonna 2003 Marsiin ja odotukset olivat kovat. Olihan laskeutuja ensimmäinen “halpa” marslaskeutuja ja Euroopan avaruusjärjestöllekkin tärkeä merkkipaalu Marsin tutkimuksessa. Valitettavasti Marsin kaasukehään mentyään laskeutujasta ei kuultu mitään. Ei ennen tammikuuta 2015.

Beagle-2:n mukana Marsiin matkasi myös Ilmatieteen laitoksen 14 grammaa painavan BAROBIT-painemittauslaitte jonka tarkoituksena oli tehdä painehavaintoja ja joiden avulla oli tarkoitus tutkia Marsin kaasukehän vuodenaika- ja vuorokausivaihteluita sekä lyhytkestoisempia sääilmiöitä. Valitettavasti mittauksia ei saatu tehtyä, tai ainakaan niitä ei saatu Maahan asti. Vasta NASA Phoenix 2007 -laskeutujalla päästiin tekemään painehavaintoja Marsissa.

NASAn Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) sai pitkien etsintöjen jälkeen napattua kuvasarjan jossa näyttää aika selvästi olevan kauan kadoksissa ollut Beagle-2, tai ainakaan muuta selitystä kuvissa näkyville kohteille ei ole löydetty. Kuvista näkee suhteellisen selkeästi, että itse laskeutuja näyttäisi laskeutuneen jokseenkin ehjänä. Ainakin pari aurinkopaneelia on auki ja aluksen “keskusosa” näyttää ehjältä. Sitä ei kuvista tietenkään voida sanoa, että onko laite toiminut, mutta mahdollisuudet siihen ovat olleet.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/NASA/JPL/Parker/Leicester.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/ NASA/ JPL/ Parker/ Leicester.

Yksi alustava arvio miksi Beagle-2:sta ei kuultu mitään laskeutumisen jälkeen voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, että sen antenni/radiojärjestelmä ei toiminut oikein tai ollenkaan. On siis täysin mahdollista, että laskeutujan mittalaiteet ovat toimineet ja tehneet mittauksia, ainakin jonkin aikaa. Lopullista vastausta tuskin saadaan koska, ellei sitten mennä paikanpäälle katsomaan. Tämä tuskin tulee toteutumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Beagle-2:n lämpökilpi, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Beagle-2:n suojakuor, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Lopuksi vielä kuva miltä Marsiin matkanneen Beagle-2:n mallikappale näytti vuonna 2008. Laskeutujan mallikappale on näytteillä mm. Lontoon tiedemuseossa, avaruusosastolla, jossa myös oheinen kuva on otettu. Myös Avaruus 2003 -tapahtumassa Kaapelitehtaalla oli näytteillä laskeutujan mallikappale.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

Pieniä päivityksiä Avaruusinsinöörin sivuilla

Avaruusinsinööri-sivulla on tehty pieniä kosmeettisia päivityksiä luomalla pari uuttaa sääaiheista sivua ja siirtämällä niille kaikki sääasiat mm. sivupalkista.

Sivuston oikeassa reunassa oleva sivupalkkiosio on alkanut täyttymään vähän liiaksikin ja sen vuoksi päätin hieman siivota sitä ottamalla pois mm. Marsin säätiedot siirtämällä ne omalle “Marsin sää“-sivulle. Nyt ko. sivulla kyseinen soveullus on hieman isompana, helpottaen näin säätietojen lukemista. Lisäksi oma Marsin sääsivu antaa jatkossa mahdollisuuden lisätä sinne muitakin sääjuttuja kuin pelkästään Curiosityn REMS-mittalaitepaketin mittaustuloksia.

Samalla kun siirsin Marsin sääasiat omalle sivulleen, perustin myös “Suomen sää“-sivun jonne keräilen Suomen säähän liittyviä linkkejä ym. joka vähänkin liittyy säähän ja siitä voisi olla hyötyä jolle kulle. Näin aluksi “mainostan” hieman Ilmatieteen laitoksen vähän aikaa sitten julkaisemaa FMI TV:tä joka löytyy YouTubesta ja nyt myös siis tämän sivuston “Suomen sää”-sivulta. Kyseinen videokokoelma päivittyy päivittäin uusilla lähipäivien sääennusteilla. Eli nyt on mahdollista katsoa tulevaa säätä ihan milloin tahansa, kohan on vaan nettiyhteys tarjolla. Tämä uusi palvelu onkin loistava lisä Ilmatieteen laitoksen sääennustepalveluihin.

Myös muita pieniä päivityksiä on tehty. Esimerkiksi MetNetin uutisten RSS-syöte on poistettu, ainakin toistaiseksi, koska MetNet-sivuston uutisosio ei ole toiminnassa ja päivittäminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. MetNetin uutisioinnissa onkin siirrytty väliaikaisesti Twitteriin ja nyt MetNetin tuoreimpana uutisena näkyykin viimeisin Twitter-viesti.

Elämää Marsissa – ainakin photoshoppaamalla

Silloin tällöin tulee netissä vastaan mielenkiintoisia photoshoppaamisvideoita joissa näytetään kuinka tavallisesta kuvasta saadaan ihan toisenlainen käyttämällä hyväksi modernia kuvankäsittelyä. Tällä kertaa netin syövereistä löytyi Mars-aiheinen Photohop-video.

Photoshoppaamisesta on tullut jo arkipäivän termi jolla tarkoitetaan kuvan muokkaamista niin, että alkuperäisen kuvan “virheet” poistetaan ja tarvittaessa kuvaan tuodaan keinotekoisesti jotain mitä se ei oikeasti sisällä. Varsinkin muodin parissa photoshoppaaminen on todella yleistä ja välillä ylilyöntejäkin tulee, mutta joskus sentään eteen tulee jotain joka on oikeasti hienosti photoshopattu ja ansaitsee huomiota. Tällä kertaa kyseessä onkin Mars-aiheinen kuva jonka valmistuminen näytetään nopeutetusti alla olevassa videossa. Onkin mielenkiintoista huomata kuinka muokkaamalla ja kuvia yhdistämällä saadaan todella aidonoloinen lopputulos joka todellisuudessa onkin aivan täysin mielikuvituksen tuotetta.

Niin… ja sitä elämää ei siis löytynyt vieläkään Marsista, vaikka lopputuloksena syntyvä kuva ehkä niin indikoi. Kannattaakin siis olla tarkkana ja miettiä, että voiko enää omiin silmiinsä luottaa (kuten vanha sananlasku sanoo).

Mangalyaan 100 päivää matkalla Marsiin

Intian ensimmäinen marsluotain, Mangalyaan, on taivaltanut avaruudessa jo yli 100 päivää. Tähän mennessä luotain on matkannut 190 miljoonaa kilometriä kokonaismatkan ollessa 680 miljoonaa kilometriä.

Luotain irtaantui Maan vetovoimakentästä 1. päivä joulukuuta tehtyään ensin kuusi radannostoa Maan kiertoradalla. Tällä hetkellä luotain on siis niin sanotulla heliosentrisellä radalla, eli suomennettuna aurinkokeskeisellä radalla. Perillä Marsissa Mangalyaan on ennakkosuunnitelmien mukaan 24 syyskuuta.

Mangalyaanin matka on sujunut toistaiseksi ilman suurempia ongelmia. ISRO (Intian avaruustutkimus organisaatio) tiedotti 11.2.2014, että luotaimen “terveydentila” on normaali. Luotaimen kuntoa ja tilaa voidaan seurata lähes koko ajan Intiassa, Byalalussa sijaitsevalla ISRO Telemetry, Tracking and Command Network (ISTRAC) -maa-asemalla. Toistaiseksi telemetriatietojen saannissa on ollut vain 40 minuutin katkos koko 100 päivän matkan aikana. Eli voidaan sanoa, että luotain on jatkuvassa seurannassa ja jos jotain tulee ilmi, niin tieto siitä saadaan nopeasti maa-asemalle. Tällä hetkellä radioviive, joka johtuu luotaimen etäisyydestä, on noin 55 sekuntia.

Luotaimen mittalaitteita testattiin helmikuun 6. päivä kytkemällä niihin virrat päälle ja ainakin toistaiseksi kaikki laitteet toimivat odotetusti. Vastaavanlaisia testejä tehdään lennon aikana vielä muutamia ennen kuin luotain saavuttaa Marsin kiertoradan.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta redoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta resoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

MAVEN laukaistiin onnistuneesti

NASAn tuorein marsalus, MAVEN, laukaistiin onnistuneesti kohden Marsia 18.11.2014 kello 20:28 Suomen aikaa Cape Canaveralin ilmavoimien tukikohdasta, USAsta.

MAVENin laukaisu sujui ilman ongelmia ja aluksen aurinkopaneelit on avattu ja ne tuottavat sähköä alukselle. Lisäksi alus on lähettänyt telemetriatietoja joiden mukaan MAVEN toimii kuten pitääkin ja kommunikaatiolinkki Deep Space Networkin kanssa toimii. Seuraava vaihe on pitkä noin kymmenen kuukauden matka Marsiin jonne MAVEN saapuu ensi syksynä, samoihin aikoihin intialaisen Mangalyaan-luotaimen kanssa.

Avaruusinsinööri-blogi seuraa tiiviisti molempien marslentojen tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. MAVENin myötä on nyt sitten kaikki tämän laukaisuikkunan laukaisut kohden Marsia tehty. Seuraavassa laukaisuikkunassa vuonna 2016 on tarkoitus laukaista ainakin ExoMars 2016 -alus, mutta myös muita laukaisuja saattaa tulla kyseeseen.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

Ohessa vielä YouTube-video laukaisusta, jos se jäi näkemättä.

Syksyn toinen marsluotain kohti Marsia

MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile EvolutioN) on NASAn Scout-luokan hanke jonka tehtävänä on tutkia Marsin kiertoradalta käsin planeetan kaasukehän yläosia, ionosfääriä sekä Auringon ja aurinkotuulen vuorovaikutuksia. Marsiin luotain saapuu syksyllä 2014.

MAVEN-hankkeen tieteellisistä tavoitteista tärkein on Marsin kaasukehän yläosien tutkiminen ja MAVEN onkin ensimmäinen marsluotain joka keskittyy juuri tämän asian tutkimiseen. Pääsyy tähän on se, että tiedemiehet ovat kiinnostuneet erityisesti siitä mitä tapahtui Marsissa muinoin olleelle vedelle ja mihin planeetan paksu kaasukehä on hävinnyt. MAVENin mittalaitteiden on tarkoitus tutkia mm. sitä kuinka aurinkotuuli ja Auringon aktiivisuus vaikuttavat kaasukehän häviämiseen samalla tehden planeetasta (lähes) asuinkelvottoman ja kuolleen.

MAVEN on ensimmäinen marshanke josta päävastuun kantaan NASAn Goddard Space Flight Center. Itse luotain on rakennettu Lockheed Martinin toimesta ja sen suunnittelussa sekä valmistuksessa on käytetty hyödyksi aikaisempia NASAn marsluotaimia. Pituutta MAVENilla on 11.4 metriä ja kuivamassa on 903 kilogrammaa. MAVENin hyötykuorma koostuu kahdeksasta mittalaitteesta:

  • Magnetometer
  • Neutral Gas and Ion Mass Spectrometer
  • Langmuir Probe and Waves
  • Imaging Ultraviolet Spectrometer
  • Solar Wind Electron Analyzer
  • Solar Wind Ion Analyzer
  • Solar Energetic Particles
  • SupraThermal And Thermal Ion Composition

MAVENin laukaisu tapahtuu (jos sää ja muut olosuhteet sen sallivat) 18.11.2013 kello 13:28 EST (itäinen normaaliaika) eli kello 20:28. Avaruusinsinööri seurailee laukaisua ja raportoi siitä sitten täällä.

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

Mangalyaan -marsluotain nosti rataansa toistamiseen

Intian alkuviikolla (5.11.) laukaisema marsluotain Mangalyaan on jo toistamiseen nostanut rataansa suunnitelmien mukaan. Marsia kohden luotain lähtee joulukuun 1. päivä.

Ensimmäisen kerran Mangalyaan rataa nostettiin 7. päivä ja toistamiseen heti seuraavana päivänä (8.11) kello 02:18:51 (IST) Intian aikaa. Toisella radannostamiskerralla luotaimen apogee (suomennettuna radan etäisin piste) nostettiin 28814 kilometristä 40186 kilometriin. Radannoston aikana aluksen rakettimoottoreita käytettiin 570.6 sekunnin ajan ilman ongelmia ja ISROn mukaan kaikki laitteet toimivat edelleen moitteettomasti.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Seuraava kriittinen vaihe on radan muuttaminen niin, että suuntana on Mars. Tämä tapahtuu siis joulukuun 1. päivä ja perillä Marsissa luotaimen pitäisi olla syyskuussa 2014. noin 300 päivän lennon jälkeen. Itse lennon aikana luotaimeen otetaan yhteyksiä tasaisin välein mm. laitteiden kunnon tarkistamiseksi. Varsinainen operatiivinen vaihe alkaa Marsin kiertoradalle saapumisen jälkeen, kun mittalaitteet aloittavat toimintansa.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.