NASAn budjetti vuodelle 2013 ei ollut näin marstutkijan näkökulmasta kovinkaan positiivinen. Tosin yllätyksenä NASAn rahoituksen vähentyminen juuri marstutkimuksesta ei tullut varmaan kenellekkään alalla työskentelevälle tutkijalle tai insinöörille. Itseasiassa asia on ollut jo selvä jonkin aikaa, kun on seurannut NASAn aktiivisuutta juuri marshankkeiden ympärillä. Julkisuudessakin on ollut esillä se, että Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Venäjän avaruusjärjestö (Rosaviakosmos) ovat neuvotelleet marslaukaisusta vuodelle 2016. Se ettei NASAa ole tässä yhteydessä mainittu juuri sanallakaan on antanut jo hyvää osviittaa siitä, että NASAn aktiivisuus Marsin kohdalla on laskenut. Varmasti NASA tulee olemaan jatkossakin iso peluri marslentojen saralla, mutta sen rooli kieltämättä pienenee “suuruuden vuosista” joksikin aikaa, ainakin seuraaviin (tai sitä seuraaviin) USA:n presidentinvaaleihin asti. Mutta kyllä noin 20% leikkaus NASAn planeettatutkimuksesta tuntuu lähivuosina merkittävällä tavalla. Jos jotain positiivista NASAn vuoden 2013 budjetista hakee, niin se on se, että miehitetyt lennot ja kaupallinen toiminta saavat noin 6% lisää rahoitusta. NASAn tavoitehan on, että tulevaisuudessa lähes kaikki rakettilaukaisut tehdään kaupallisten toimijoiden toimesta. Saa nähdä miten nopeasti ja kustannustehokkaasti tähän tavoitteeseen päästään.

Mutta summa summarum, vaikka NASAn rahoitus marslentoihin pienenee, ei se tarkoita sitä, että ne loppuisivat kokonaan. Venäjä, Eurooppa (siis ESA) ja ennen kaikkea Kiina ottavat NASAlta “vapautuneen” roolin Marsin tutkimuksessa. Varsinkin Kiina on panostamassa valtavasti resursseja avaruusteknologiaan ja tutkimukseen seuraavien vuosikymmenien aikana. Monet asiantuntijat ovatkin jo sanoneet, että ensimmäinen ihminen Marsissa saattaakin olla kiinalainen. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu, kun seuraa miten Kiinan panostukset avaruustukimuseen ovat kasvaneet vain muutamassa vuodessa.

ExoMars -mönkijä on tarkoitus lähettää Marsiin vuonna 2018. Kuva: ESA/AEOS – Medialab.