Aihearkisto: Avaruustekniikka

Loma onnellisesti takana ja paluu avaruusinsinöörin arkeen.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lomat on nyt lusittu ja paluu arkeen, eli töihin, on tapahtunut. Onneksi loman aikana ei työsähköpostiini ollut tullut kovinkaan montaa kiireellistä viestiä. Sen verran hyvin sain hoidettua hommat ja tiedotettua lomastani ennen lomiani. Ensimmäiseksi katselin MetNetin sivuja ajantasalle ja päivittelin muutamaa dokumenttia. Seuraavana on vuorossa LTSpicen opettelu. Pitäisi nimittäin jatkaa diplomityötä taas uudella innolla.

Tulevana viikonloppuna (13.8.) käyn pistäytymässä geokätköilijöiden megatapahtumassa Tampereella, mutta sitä ennen yritän katsella näkyisikö perjantai-iltana (12.8.) perseidien meteoriparven meteoreja. Joitakin vuosia sitten kuvailin ko. parvea Artjärvellä ja alla oleva kuva on paras otokseni sillä kertaa. Nyt sormet ristiin sen puolesta, että sää olisi kirkas.

Kuinka helpottaa avaruuslaitesuunnittelua?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vaikka kaikki avaruuslaitteet ovat enemmän tai vähemmän uniikkeja ja ne suunnitellaan alusta asti “uudelleen”, niin silti tulee eteen asioita jotka voisi tehdä helpomminkin kuin keksimällä “pyörä” uudelleen. Tässä viimeaikoina olen aloitellut erään projektin instrumenttien mekaanisensuunnittelun ja heti alussa heräsi kysymys “miten voisin nopeiten ja helpoiten mallintaa peruskomponentit joita instrumentissa on?”. Yllättävää kyllä, mutta netistä löytyy erinomaisia komponenttikirjastoja joista voi etsiskellä sopivia komponentteja. Varsinkin http://www.tracepartsonline.net/ ja http://www.3dcontentcentral.com/ sivustot yllättivät positiivisesti. Kannattaakin siis tutustua ko. sivustoihin, jos satutte joskus tarvitsemaan valmiita komponenttien 3D-malleja. Itse ainakin säästän useita tunteja, kun ei tarvitse mallintaa komponentteja.

Mars Science Laboratoryä ja JPL:ää esittelemässä.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kuten joku aika sitten blogimerkinnässäni mainitsin, pidän tulevalla Cygnuksella esitelmän JPL:ään suuntautuneesta Mars-mönkijän testausmatkasta. Unohdin kokonaan mainita, että itä-suomalaiset voivat kuulla saman esitelmän jo 16.7. Härkämäellä pidettävässä Aurinkopäivässä. Aurinkopäivää vietetään Professori V.A.Heiskasen (23.7.1895 – 23.10.1971) kunniaksi. Heiskanenhan vaikutti Varkauden alueella ja ennen kaikkea Kangaslammilla, jossa Härkämäen observatorio sijaitsee. Muutaman kilometrin päässä observatoriolta sijaitsee vuonna 2005 julkistettu muistomerkki vuoden 1945 auringonpimennysretkikunnan kunniaksi. Heiskanen oli kyseisen retkikunnan johtaja. Tervetuloa siis Aurinkopäivään kuuntelemaan esitelmääni seuraavasta Mars-mönkijästä.