Komeettarekkailemassa

Pari päivää meni nopeasti Komeettarekan kyydissä Lahdessa ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnilla riitti vilinää ja paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä saapui kyselemään Rosettasta ja sen tekemästä tutkimustyöstä.

Avaruusinsinööri siis hyppäsi Komeettarekan matkaan Lahdessa (21.5.) hieman sateisen sään siivittämänä. Aluksi näytti siltä ettei juuri sään takia tulisi mitään suurempaa yleisöryntäystä, mutta puolenpäivän aikaan paikalle tupsahti hieman yllättäenkin iso joukko oppilaita Lahden eri yläasteilta. En tarkkaan laskenut kuinka monta luokkaa rekassa vieraili, mutta arvaus ei mene pahasti pieleen, jos sanon noin kymmenen luokan käyneen rekassa. Välillä rekassa oli parikin luokkaa yhtäaikaa ja ulkona odottamassa vielä yksi sisäänpääsyä. Tätä tungosta sitten riittikin monta tuntia.

Toinen päivä (22.5.) menikin sitten Tampereella, Laukontorilla. Sään suhteen tapahtui täyskäännös. Lahden sateinen sää vaihtui helteeseen, lämpömittarin kivutessa “parhaimmillaan” jopa noin 27 asteen tuntumaan. Varsinkin iltapäivällä rekassa alkoi olemaan kuuma jo pelkän sään takia, puhumattakaan ihmistungoksen aiheuttamasta lämpötilannoususta. Tampere erosi myös täysin Lahdesta kävijöiden suhteen. Toisin kuin Lahdessa, Tampereella ei käynyt yhtään koululuokkaa rekassa. Lämmin sää ja keskellä toria seisova rekka tosin takasivat sen, että torilla muutenkin vierailevat näkivät rekan ja tulivat sisälle katselemaan mistä hommassa on kyse. Myös Patrialta kävi porukkaa ihmettelemässä sankoin joukoin rekkaa. Patriahan on rakentanut mm. Rosetta-luotaimen rungon ja tehonjakoyksikön. Kaiken kaikkiaan arvioisin, että molemmilla paikkakunnilla kävi suurin piirtein saman verran porukkaa rekassa, huolimatta siitä että kävijäkunnat olivat täysin erillaisia luonteeltaan.

Mikä oli sitten Komeettarekan suurin vetonaula? Noh rekassa käyneet varmasti ovat samaa mieltä, että se oli komeettakeittiö. Täytyy itsekkin sanoa, että ko. keittiön toteutustapa ei ole mitenkään vaikea, itseasiassa lähes kuka tahansa voisi suhteellisen pienellä vaivalla toteuttaa sen. Oikeastaan ainoa asia mitä voi joutua vähän etsimään on kuivajää jota ei nyt ihan joka kaupasta saa. Komeettakeittiön ideana on sekoittaa komeetoissa olevista aineksista, joista suurinosa löytyy kotoa, eräänlainen litku josta sitten kuivajään avulla tehdä jääkimpale joka näyttää aikalailla siltä miltä komeetat oikeasti näyttävät. Täytyykin tutkailla voisiko komeettakeittiön laittaa pystyyn vaikka Härkämäen aurinkopäivän ajaksi.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri Komeettarekassa Lahdessa ja Tampereella

Avaruusinsinööri hyppää kahdeksi päiväksi Pohjoismaita kiertävään Komeettarekkaan esittelemään Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita ja toimintaa Rosetta-hankkeessa. 

Avaruusinsinööri hyppää Komeettarekan matkaan Lahden (21.5.) ja Tampereen (22.5.) pysähdyksille. Lahdessa rekka parkkeeraa Kirjastonaukiolla ja Tampereella vastaavasti Laukontorille. Kumpaisenakin päivänä rekkaan ja sen näyttelyyn pääsee tutustumaan kello 9-18, eli myös työssäkävijöillä on riittävästi aikaa poiketa rekalla töiden jälkeen.

Mitä sitten avaruusinsinööri tekee rekassa? Tarkoitukseni olisi esitellä ja kertoa vierailijoille siitä mitä Ilmatieteen laitos tekee Rosetta-hankkeessa ja näin insinöörinä ennen kaikkea esitellä mittalaitteita joita olemme toimittaneet mm. Philae-laskeutujaan. Pääosassa lienee Philaen PP (Permitivity Probe) -instrumentti joka mittaa laskeutumisen jälkeen komeetan vesijään koostumusta ja muutoksia, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. PP-instrumentti on osa SESAME (Surface Electric Sounding and Acoustic Monitoring Experiment) -mittalaitepakettia. Molemmista kertoilen blogissani sitten myöhemmin, kun on komeetalle laskeutumisen aika.

Molempien päivien aikana olisi siis nyt mahdollista kysellä avaruusinsinööriltä tiukkoja kysymyksiä Rosettasta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista. Myös muistakin aiheista voi kysellä tai sitten voitte tulla muuten vaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tervetuloa moikkaamaan joko Lahteen tai Tampereelle (tai sitten molempiin…).

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

EGU ohitse tältä erää

Avaruusinsinööri kotiutui EGU:sta myöhään keskiviikkoiltana. Ihan kommelluksitta ei kotimatka kuitenkaan sujunut.

Tänä vuonna avaruusinsinöörin osalta kolmipäiväinen EGU päättyi kirjaimellisesti juosten. Olin varannut hyvin aikaa lentokentälle menoon, jotta ehtii vähän ostoksille ja rauhassa siirtyä koneeseen. Toisin kuitenkin kävi. Lentokenttäbussi ei saapunut, vaikka porukalla odottelimmekin sitä 40 minuuttia yli odotetun saapumisajan. Minä ja muut odottelijat yksi toisensa jälkeen päätimme suunnata takseille ja niillä kohden lentokenttää. Tämä oli kyllä virhe. Normaalisti noin 20 minuutin matka lentokentälle venähti yli puolentoistatunnin ruuhkassa istumiseksi. Alkoi jo näyttää pahalta lennolle ehtiminen, kunnes taksikuskilla välähti ja hän muisti oikoreitin joka vältteli pääteitä. Ehdin juuri ja juuri koneeseen. Jos olisi mennyt vielä kymmenenkin minuuttia kauemmin, niin avaruusinsinööri odottelisi tätä kirjottaessa tämän päivän kello kolmen lentoa. Mitä tästä siis opimme? Ainakin sen, että vappuaatto on Itävallassa liikenteen suhteen samanlainen kuin Suomessa juhannusaatto. Ei siis kannata suunnitellakkaan liikkumista muilla kuin raiteilla.

Noh itse viimeinen EGU-päivä oli vähän rennompi. Kävin aamupäivällä kuuntelemassa luentoja Kuusta ja suuntasin sitten vähäksi aikaa Wienin keskustaan, ennen kuin piti palata takaisin konferenssikeskukseen laukkua ja posteriputkea hakemaan. Tästä eteenpäin alkoikin sitten edellä mainittu reissu lentokentälle.

EGU:ssa oli tänä vuonna “Bring your own rock” -nurkkaus jonne osallistujilta pyydettiin kiveä omalta kotiseudultaan. Itse päätin viedä pienen kiven muiden joukkoon ja taskuun valikoitui pieni pala suomalaista punagraniittia. Saa nähdä kuinka paljon kiviä kerääntyy loppuviikon aikana. Maanantaina oli jo ihan kohtuullisesti kiviä kertynyt kuten oheisesta kuvasta käy ilmi.

EGU 2014 "Bring your own rock" -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.

EGU 2014 “Bring your own rock” -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.