Avainsana-arkisto: rosetta

Tänään laskeudutaan komeetalle

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään 12.11.2014 huipentuu Rosetta-hanke kun sen Philae-laskeutuja päästetään irti kiertolaisesta aamupäivällä ja itse laskeutuminen tapahtuu noin kello 17:35 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella tätä seurataan jännittyneenä ja aktiivisesti.

Tänään siis se tapahtuu. Kymmenen vuoden odotus ja matka saa huipennuksensa, kun Philae laskeutuu 7P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle noin kello 17:35 Suomen aikaa. Itse laskeutumisen onnistumisesta (tai epäonnistumisesta) saamme tietää noin puoli tuntia tämän jälkeen. Matkaa komeetalle on nimittäin noin 500 miljoonaa kilometriä ja vaikka tieto kulkee valonnopeudella, menee siinä kuitenkin se puolisen tuntia ennen kuin saamme kuvat ja muun datan Maapallolle.

Allekirjoittanut seuraa laskeutumista Ilmatieteen laitoksella pidettävässä tilaisuudessa ns. “Landing Partyssä” ja kirjoittelen tapahtumista omaan Twitteriini joka löytyy osoitteesta https://twitter.com/Harri_Haukka. Blogiini en välttämättä ehdi kirjoitella, mutta jos joku sopiva väli tulee, niin yritän ainakin kuvan tai pari laittaa tilaisuudestamme ja sen tunnelmista. Viimeistään huomenna torstaina (13.11.) kirjoittelen sitten hieman tarkemmin tapahtumasta ja mahdollisesti jo ensimmäisistä Philaen mittauksista ja kuvista. Philaen laskeutumista voi seurata ESA:n nettisivuilla. Kannattaa siis suunnata sinne iltapäivällä.

Nyt siis jännittämään kello 18:sta asti, että miten käy….

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Ohessa suora videolähetys laskeutumisesta:

Philaen laskeutuminen lähestyy

Julkaistu , kirjoittanut

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan laskeutumispäivä lähestyy kovaa vauhtia ja kaikki merkit viittaavat siihen, että laskeutuminen tapahtuu etukäteen suunnitellussa aikataulussa. Philaen pitäisi siis koskettaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pintaa keskiviikkona 12.11. vähän iltaviiden jälkeen.

Kuten olen aiemmissa blogikirjoituksissani jo maininnut, Philaen laskeutuminen tapahtuu 12.11. ja on onnistuessaan jälleen yksi merkkipaalu avaruustutkimukselle. Lisäjännitystä tuo myös se, että Ilmatieteen laitoksella on iso rooli Philae-laskeutujan tieteellisten mittalaitteiden ja mm. massamuistin rakentajana. Marraskuun 12. päivän laskeutumista odotetaan luonnollisesti suurella innolla ja odotukset ovat valtavat.

Suurin mielenkiinto näin suomalaisesta ja Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta kohdistuu Philaen SESAME-mittalaitepaketin PP (Permittivity Probe) -mittalaitteeseen jonka anturit koskettavat ensimmäisenä komeetan pintaa. Voidaankin siis käsi sydämmellä todeta, että suomalaiset laskeutuvat ensimmäisenä komeetalle. Oheisessa kuvassa nämä anturit ovat “poran” molemmin puolin olevat ympyränmuotoiset tassut. Tulevissa blogikirjoituksissa selvennän tarkemmin sitten miten ko. mittalaite toimii.

Philaen "jalat" ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen “jalat” ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen-laskeutujan ja Rosetta-kiertolaisen mittaustuloksia tullaan varmuudella käsittelemään myös tässä blogissa aktiivisesti, kun hankkeen tieteellinenvaihe todenteolla pääsee vauhtiin myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi kannattaa seurailla allekirjoittaneen Twitter-tiliä (https://twitter.com/Harri_Haukka) samoin kuin Ilmatieteen laitoksen Twitteriä (https://twitter.com/IlmaTiede) laskeutumispäivänä ja muulloinkin. Eikä pidä tietenkään unohtaa Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-nettisivuja jossa varmasti uutisoidaan kaikki laskeutumisen vaiheet hetki hetkeltä. Ohessa vielä noin neljän minuutin video jossa Minna Palmroth kertoo Rosettasta.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Julkaistu , kirjoittanut

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Härkämäen aurinkopäivillä nähtävillä avaruuslaitteita

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri pitää Härkämäen aurinkopäivillä 27.7. esitelmän Rosetta-komeettaluotaimesta ja boonuksena sain otettua mukaani Ilmatieteen laitoksella kehitetyt ja rakennetut PP-mittalaitteen eletroniikkalevyn ja Philae-laskeutujan massamuistin.

Härkämäen neljäs aurinkopäivä ei voisi olla mielenkiintoisempi. Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen tuo näytille oman 18 meteoriitin kokoelmansa joka pitää sisällään muutamia harvinaisuuksia. Lisäksi allekirjoittanut tuo mukanaan Philae-komeettalaskeutujan mukana olevan PP (Permitivity Probe) -mittalaitteen elektroniikkalevyn sekä koko laskeutujan massamuistin. Molemmat ovat ns. QM (qualification model) -malleja eli yksi pykälä lentomalleista taaksepäin. Eli kaikin puolin samanlaisia kuin tällä hetkellä komeettaa lähestyvässä Rosettassa, poikkeuksena se, että osa komponenteista ei ole avaruuskelpoisia. Nyt onkin oiva tilaisuus tutustua näihin, sillä molemmat ovat harvemmin julkisesti nähtävillä.

Ei pidä myöskään unohtaa esitelmiä joita aurinkopäivillä on. Lisäksi tietysti koko Härkämäen alue on näkemisen arvoinen, varsinkin kun nyt siellä on tehty raivaustöitä ja luontopolku alkaa olemaan hiljalleen valmis. Koko päivän kruunaa tietysti V.A. Heiskasen muistomerkin virallinen julkistaminen.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

Cygnus lähestyy taas

Julkaistu , kirjoittanut

Tähtiharrastajien perinteinen kesätapaminen, Cygnys, lähestyy taas ja on aika hieman kurkistaa etukäteen mitä tällä kertaa on luvassa.

Tänä vuonna Cygnus järjestetään 17.-20.7. kymmenen vuoden tauon jälkeen Keski-Uudellamaalla Järvenpään seurakunnan leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla Mäntsälässä. Paikallisena järjestävänä tahona toimii Keski-Uudenmaan Altair joka järjesti Cygnuksen myös vuosikymmen sitten. Alustava ohjelma alkaa olemaan jo aika hyvin kasassa, ainakin nettisivujen perustella. Kovin suurta muutosta ei tapahtuman formattiin ole tullut, mutta sen voi ainakin huomioida, että luentojen ja esitelmien määrä on aikaisempaa vähäisempi. Tämä ei toki johdu siitä, että luennoitsijoita olisi ollut vaikeampaa saada, vaan kyseessä on ihan harkittu päätös. Itseasiassa jo viime Cygnuksella kävimme pienellä porukalla keskustelua, että olisi hyvä kokeilla josko vähän löysempi aikataulu olisi vaihteeksi hyvä idea. Tämä siksi, koska monet tapahtumakävijät ovat kommentoineet, että esitelmiä on liikaa ja ettei niitä kaikkia jaksa seurata. Tällä kertaa tähän “huutoon” on vastattu ja se on huomioitu ohjelmaa suunniteltaessa.

Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna pieni esitelmän Cygnuksella. Tällä kertaa en kerro Marsista, vaan kohteena on Rosetta-komeettaluotain ja sen Philae-laskeutujan marraskuussa tapahtuva laskeutuminen komeetalle. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä kertoilen, mutta pyrin demoamaan Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaitteen toimintaa jollain tavalla. Ehkäpä saan otettua mukaani prototyypin jolla testailimme jäätyneen hiekan sähkönjohtavuutta. Esitelmäni on tällä hetkellä aikataulutettu lauantaille. Niin ja tiedoksi niille ketkä ovat tulossa myös Härkämäen aurinkopäivään, pidän saman esitelmän molemmissa tapahtumissa.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Komeettarekkailemassa

Julkaistu , kirjoittanut

Pari päivää meni nopeasti Komeettarekan kyydissä Lahdessa ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnilla riitti vilinää ja paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä saapui kyselemään Rosettasta ja sen tekemästä tutkimustyöstä.

Avaruusinsinööri siis hyppäsi Komeettarekan matkaan Lahdessa (21.5.) hieman sateisen sään siivittämänä. Aluksi näytti siltä ettei juuri sään takia tulisi mitään suurempaa yleisöryntäystä, mutta puolenpäivän aikaan paikalle tupsahti hieman yllättäenkin iso joukko oppilaita Lahden eri yläasteilta. En tarkkaan laskenut kuinka monta luokkaa rekassa vieraili, mutta arvaus ei mene pahasti pieleen, jos sanon noin kymmenen luokan käyneen rekassa. Välillä rekassa oli parikin luokkaa yhtäaikaa ja ulkona odottamassa vielä yksi sisäänpääsyä. Tätä tungosta sitten riittikin monta tuntia.

Toinen päivä (22.5.) menikin sitten Tampereella, Laukontorilla. Sään suhteen tapahtui täyskäännös. Lahden sateinen sää vaihtui helteeseen, lämpömittarin kivutessa “parhaimmillaan” jopa noin 27 asteen tuntumaan. Varsinkin iltapäivällä rekassa alkoi olemaan kuuma jo pelkän sään takia, puhumattakaan ihmistungoksen aiheuttamasta lämpötilannoususta. Tampere erosi myös täysin Lahdesta kävijöiden suhteen. Toisin kuin Lahdessa, Tampereella ei käynyt yhtään koululuokkaa rekassa. Lämmin sää ja keskellä toria seisova rekka tosin takasivat sen, että torilla muutenkin vierailevat näkivät rekan ja tulivat sisälle katselemaan mistä hommassa on kyse. Myös Patrialta kävi porukkaa ihmettelemässä sankoin joukoin rekkaa. Patriahan on rakentanut mm. Rosetta-luotaimen rungon ja tehonjakoyksikön. Kaiken kaikkiaan arvioisin, että molemmilla paikkakunnilla kävi suurin piirtein saman verran porukkaa rekassa, huolimatta siitä että kävijäkunnat olivat täysin erillaisia luonteeltaan.

Mikä oli sitten Komeettarekan suurin vetonaula? Noh rekassa käyneet varmasti ovat samaa mieltä, että se oli komeettakeittiö. Täytyy itsekkin sanoa, että ko. keittiön toteutustapa ei ole mitenkään vaikea, itseasiassa lähes kuka tahansa voisi suhteellisen pienellä vaivalla toteuttaa sen. Oikeastaan ainoa asia mitä voi joutua vähän etsimään on kuivajää jota ei nyt ihan joka kaupasta saa. Komeettakeittiön ideana on sekoittaa komeetoissa olevista aineksista, joista suurinosa löytyy kotoa, eräänlainen litku josta sitten kuivajään avulla tehdä jääkimpale joka näyttää aikalailla siltä miltä komeetat oikeasti näyttävät. Täytyykin tutkailla voisiko komeettakeittiön laittaa pystyyn vaikka Härkämäen aurinkopäivän ajaksi.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri Komeettarekassa Lahdessa ja Tampereella

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri hyppää kahdeksi päiväksi Pohjoismaita kiertävään Komeettarekkaan esittelemään Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita ja toimintaa Rosetta-hankkeessa. 

Avaruusinsinööri hyppää Komeettarekan matkaan Lahden (21.5.) ja Tampereen (22.5.) pysähdyksille. Lahdessa rekka parkkeeraa Kirjastonaukiolla ja Tampereella vastaavasti Laukontorille. Kumpaisenakin päivänä rekkaan ja sen näyttelyyn pääsee tutustumaan kello 9-18, eli myös työssäkävijöillä on riittävästi aikaa poiketa rekalla töiden jälkeen.

Mitä sitten avaruusinsinööri tekee rekassa? Tarkoitukseni olisi esitellä ja kertoa vierailijoille siitä mitä Ilmatieteen laitos tekee Rosetta-hankkeessa ja näin insinöörinä ennen kaikkea esitellä mittalaitteita joita olemme toimittaneet mm. Philae-laskeutujaan. Pääosassa lienee Philaen PP (Permitivity Probe) -instrumentti joka mittaa laskeutumisen jälkeen komeetan vesijään koostumusta ja muutoksia, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. PP-instrumentti on osa SESAME (Surface Electric Sounding and Acoustic Monitoring Experiment) -mittalaitepakettia. Molemmista kertoilen blogissani sitten myöhemmin, kun on komeetalle laskeutumisen aika.

Molempien päivien aikana olisi siis nyt mahdollista kysellä avaruusinsinööriltä tiukkoja kysymyksiä Rosettasta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista. Myös muistakin aiheista voi kysellä tai sitten voitte tulla muuten vaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tervetuloa moikkaamaan joko Lahteen tai Tampereelle (tai sitten molempiin…).

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Ursan aurinkokuntatapaamisessa Artjärvella

Julkaistu , kirjoittanut

Ursan “aurinkokunta” -jaostot kokoontuivat jälleen Ursan Artjärven havaintokeskukseen kertaamaan mitä mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuus tuo tulleessaan.

Allekirjoittaneen kontribuutio oli ajankohtaisen Rosetta-hankkeen esitely suomalaisesta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta. Rosettahan heräteltiin jokunen aika sitten pitkästä horroksesta ja komeetalle laskeudutaan myöhemmin tänä vuonna. Ehkäpä se mielenkiintoisia asia IL:n näkökulmasta on Philae-laskeutujan mukana oleva PP (Permitivity Probe) -mittalaite. PP:n tehtävä on lyhyesti sanottuna mitata komeetan pinnan permittivisyyttä sähkövirran avulla. PP:stä kirjoittelen tarkemmin myöhemmin, kun Philaen laskeutuminen on ajankohtainen.

Aurinkokuntatapaaminen oli menestys. Ottaen huomioon se, että vielä kuukautta ennen ei ollut edes varmuutta toteutuuko koko tapahtuma. Paikalle saapui reilusti toistakymmentä ihmistä ja mikä parasta, myös havaitsemaan päästiin. Tosin lauantaiaamuun herättiin sakean räntäsateen saattelemana, mutta sää selkeytyi päivän mittaan. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis ja toivottavasti myös tulevaisuudessa ko. tapaaminen saadaan järjestettyä.

image

Kuinka Rosetta tutkii komeettaa?

Julkaistu , kirjoittanut

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on julkaissut animaation jossa esitellään kuinka Rosetta-luotain kiertää komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa tehden tieteellisiä mittauksia.

Rosetta-hankkeen yhdeydessä puhutaan lähes vain ja ainostaan siitä, että luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja menee komeetan pinnalle tekemään mittauksia ensimmäistä kertaa “in-situ“. Onhan tämä historiallinen tapahtuma, mutta ei silti pidä unohtaa Rosetta-kiertolaistakaan ja sen mittauksia. Rosettahan ei todellakaan ole pelkkä Philaen “taksikyyti” 67P/Churyumov-Gerasimenkolle, vaan sillä on erittäin suuri tieteellinenkin tehtävä.

ESAn:n alla oleva animaatio hieman valaisee Rosetta-luotaimen toimintaa kun se on saavuttanut komeetan ja asettunut sen kiertoradalle. Animaatiossa näkyy hyvin se kuinka luotaimen kaksi eri kuvauslaitetta tekevät kaukokartoitusmittauksia komeetan pinnasta. Mittalaitteet erottaa animaatiossa eri väristen (sininen ja turkoosi) keilojen avulla. Periaatteessa mittaustapa on ihan vastaavanlainen kuin mitä käytetään Maan kaukokartoituksessa. Tällä kertaa vaan kohde on pienempi. Rosettassa on yhteensä 11 eri mittalaitetta jotka tutkivat komeettaa. Mittauksia tehdään eri aallonpituuksilla jotta saadaan mahdollisimman tarkasti määriteltyä komeetan ominaisuudet.

Huom! Video ei ole mittakaavassa.

Video: ESA.

Rosetan Philae-laskeutuja on myös kunnossa

Julkaistu , kirjoittanut

ESA:n Rosetta-luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja on myös lähettänyt “kaikki ok” -viestin.

Philae-laskeutuja ilmoitti tiistaina 21.1.2014, vajaat vuorokausi Rosetan heräämisestä, että kaikki on ok ja laskeutuja toimintavalmis sitten kun sen aika tulee. Rosetan ohjauskeskus (sijaitsee Kölnissä, Saksassa) vastaanotti laskeutujalta odotettuja jännite, virta ja lämpötilatietoja joiden perusteella siis voitiin todeta kaiken olevan kunnossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Rosetta voi jatkaa normaalisti järjestelmien testaamista ja yhteydenpitoa Maahan.

Oheisella videolla tutkimuspäällikkö Walter Schmidt Ilmatieteen laitokselta kertoo hankeesta ja Ilmatieteen laitoksen osuudesta siinä. Äänentaso on valitettavasti videossa alhainen.