Webbisivut uusiksi. Blogi jatkaa, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti.

Korona-aikana ei oikein ollut blogiin mitään uutta kirjoitettavaa ja muutenkin töiden ja vapaa-ajan takia kirjoittelut ovat jääneet lähinnä uusien hanketarjouksien kirjoitteluun. Tästä johtuen päätin päivittää webbisivuni uuteen uskoon.

Suurin syy päivitykselle oli se, että ainakin itselleni näytti todella ikävältä, kun etusivun alkuun on artikkeli, joka on yli vuoden vanha. Tästä johtuen päätin, että päivitän pääsivuksi staattisen sivun joka esittelee hieman kuka olen ja antaa linkit kaikkiin tärkeimpiin työ- ja sosiaalisenmedian kanaviini. Listan linkeistä löydätte etusivun lopusta.

En kuitenkaan aio kokonaan lopetella blogikirjoitteluani ja tarkoitus olisi, että kirjoittelisin mm. tulevasta EGU-konferensista ja alkukesän FAR2022-työpajasta. Näistä varsinkin jälkimmäinen kiinnostanee avaruusasioihin perehtyneitä. Eli seurailtaa mm. Twitteriäni, jossa heitän linkit tuleviin blogikirjoituksiini. Tämänkin jutun linkki löytyy sieltä.

Marsin säätiedot helposti

NASAn Perseverance -mönkijän mittaukset ovat pääseet käyntiin ja ensimmäinen “sääsivusto” on jo ilmestynyt mm. NASAn sivuille.

Täällä sivustollani oli pitkään NASAn Curiosity -mönkijän säätiedot näkyvillä, mutta valitettavasti sovellus lakkasi syystä tai toisesta toimimasta jo jonkun aikaa sitten. Tämän puutteen korjaa nyt uusimman NASAn mönkijän, Perseverancen, uusi sääsivusto jonka onneksi saa myös upotettua osaksi tätäkin sivustoa. Upotus näkyy alla ja on myös omalla “Marsin sää” -sivullaan.

Muutenkin Perseverancen tiimoilta on alkanut tulemaan materiaalia, niin kuvia kuin ensimmäisiä mittauksiakin, että infotulvan vaara alkaa kohta taas olemaan käsillä. Muun muassa ensimmäiset “selfiet” on tietenkin otettu.

NASA Preseverancen ja Ingenuity-kopterin “selfie”. Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS

Vuoden 2021 EPSC-konferenssi pidetään virtuaalisena. Helsingin EPSC siirtyy vuodelle 2024.

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin eurooppalainen planeettatieteellinen kokous. COVID-19-tilanteen vallitessa alun perin Helsinkiin suunniteltu EPSC 2021 pidetään virtuaalikokouksena verkossa.

EPSC2021 on toinen kerta, kun EPSC pidetään virtuaalikokouksena. Virtuaalikokouksilla on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä tärkeämpi rooli mm. tiedeyhteisön tukemisessa ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisen haasteen ratkaisemisessa. Ensimmäisen vuonna 2020 pidetyn virtuaalikokouksen menestyksen ja oppien pohjalta EPSC2021:n on hybridikokous koostuen suorista ja tallennetuista tieteellistä esityksistä.

Helsingin EPSC siirretty vuoteen 2024

Europlanet Society (EPSC:n järjestäjä) päätti lykätä Helsingin EPSC:n vuoteen 2024 ja paikka tulee olemaan, kuten Helsingin EPSC 2021 kohdalla olisi ollut, Finlandia-talo. Tarkat päivämäärät vuodelle 2024 ovat 15.-20. syyskuuta 2024.

EPSC 2024:n paikallisen järjestelykomitean (LOC) muodostavat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Warkauden Kassiopeia on osa suomalaista harrastajayhteisöä, joka osallistuu EPSC 2024:n järjestelyihin.

Tulevat EPSC-konferenssit

  • EPSC 2022 järjestetään Palacio de Exposiciones y Congresos de Granadassa Espanjassa 18.-23. syyskuuta 2022.
  • EPSC 2023 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa San Antonio Marriott Rivercenterissä, San Antonio, Texas, 1.-6. lokakuuta 2023.
  • EPSC 2024 pidetään Finlandia-talossa Helsingissä 15.-20. syyskuuta 2024.
  • EPSC 2025 järjestetään yhdessä DPS:n kanssa.

Tietoja EPSC:stä

Europlanet Science Congress (EPSC) on merkittävin planeettatieteiden eurooppalainen kokous. EPSC on lisäksi Europlanet-seuran (Europlanet Society) vuosikokous. Ensimmäinen EPSC, alun perin nimellä European Planetary Science Congress, pidettiin Berliinissä vuonna 2006. EPSC-kokoukset kattavat planeettatieteiden koko laajuuden ja niillä on selkeästi interaktiivinen tyyli, ja niissä on laaja yhdistelmä keskusteluja, työpajoja ja julisteita, joiden tarkoituksena on tarjota kannustava ympäristö yhteisön tapaamisille.

EPSC 2021 logo. Kuva: Europlanet Society.

Eksoplaneettoja Europlanet-työpajassa

Wappua edeltävä viikonloppu kului siivillä tähtiharrastajien eksoplaneettojen havainnointiin suunnatussa Europlanet-työpajassa.

Oma osuuteni tässä työpajassa oli käytännön järjestelyt sekä yleisesitys Europlanetista heti työpajan alkuun. Muuten annoin osallistujien olla äänessä. Lopullinen osallistujamäärä taisi olla 21 jota pitäisin erinomaisena. Näistä vieläpä 15 oli ulkomailta, eli voin sanoa työpajan olleen erittäin kansainvälinen.

Itse työpaja oli kyllä erittäin positiivinen kokemus. Tunsin etukäteen (suomalaiset poislukien) vain muutaman osallistujan, mutta osallistujat tunsivat toisensa nimeltä mm. TRESCA ETD:n kautta. Tämä olikin monille osallistujille ensimmäinen kerta kun he pääsivät kasvotusten keskustelemaan havainnoista ja havaintotyöstä.

Lopputunnelmaksi jäi se että työpajan seurauksena saimme jälleen hieman syvennettyä tähtiharrastajien yhteydenpitoa. Ainakin oli puhetta mm. on-line kurssi(e)n pitämisestä jossain kohtaa tulevaisuudessa.

Ai niin…. Härkämäki oli hyvin esillä Hentusen Veli-Pekan ja Salmen Tuomon ansiosta. Veli-Pekka kertoi Härkämäellä tehdyistä eksoplaneettahavainnoista ja Tuomo Kepler ja CoRoT hankkeiden annista. Hyvin siis meni “härkämäkeläisillä”.

EGU 2019 Wienissä ja blogin uudelleenlämmittelyä

EGU 2019 järjestettiin jälleen kerran Wienissä 8.-12.4.2019 ja jälleen kerran Avaruusinsinöörikin reissasi paikan päälle, tällä kertaa kahden posteriesityksen kera.

Heti aluksi täytyy kyllä todeta, että ompa aikaa edellisestä päivityksestä blogiini. Täytyykin yrittää nyt kirjoitella useammin, koska kyllähän sitä kerrottavaa olisi vaikka kuinka. Noh jostainhan sitä on taas aloitettava ja tällä kertaa EGU 2019 on aiheena. Tänä vuonna tulee joko yhdeksäs tai kymmenes kerta kun olen Wienissä EGU:n puitteissa (en tähän “hätään” tarkistanut lukua), joten mitään suurempia yllätyksiä konferenssi ei tarjonnut.

Itselläni oli tällä kertaa kaksi esitystä, molemmat postereita. Toinen oli heti tiiistaina (CITYZER – a platform and an ecosystem for services based on environmental data) ja toinen perjantaina (MetNet Mission for Mars – Current Status and Future Prospects). Kumpainenkin aihe ovat esiintyneet EGU:ssa ja muissakin konferenseissa useasti, joten suurempaa painetta ko. postereiden kohdalla ei tällä kertaa ollut. Suurin mielenkiinto EGU:ssa oli NASA:n InSight-laskeutujan ensimmäiset tulokset joita oli kuulemassa täydempääkin täydempi sali. Muuten anti oli aika perinteistä ja suurin uutinen tulikin konferenssin ulkopuolelta, kun ensimmäinen kuva mustasta aukosta julkaistiin.

Seuraavassa blogikirjoituksessani tulen keskittymään tähtiharrastajien eksoplaneettatapaamiseen joka järjestetään huhtikuun lopussa Helsingissä.

Kuva: Harri Haukka.

Osittaista kuunpimennystä havaitsemaan!

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.

Baltian alueen avaruustoimintaa

Riian EPSC2017 (European Planetary Science Congress) lähestyy ja nyt järjestäjät ovat julkaisseet pienen YouTube-video Baltian alueen avaruustoimijoista. Myös Suomi on edustettuja videolla.

Voidaan toki olla montaa mieltä luetaanko Suomi Baltian alueen maihin, mutta ehkä tässä tapauksessa se voidaan lukea. Oheinen reilun viiden minuutin YouTube-video summaa hyvin yhteen alueen tärkeimmät tutkimuspuolen avaruustoimijat. Suomesta mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto joista ainakin IL on mukana myös Riian EPSC-konferenssissa tämän vuoden syyskuussa oman osaston kanssa.

MetNettiä EGUssa

Mars MetNet -hanketta esiteltiin allekirjoittaneen toimesta EGUssa ns. PICO-esityksenä.

PICO on suhteellisen uusi esitysmuoto konfferensseissa joa toistaiseksi sitä ei ole Euroopassa käytetty kuin EGUssa. Ideana PICOssa on se että aluksi on lyhyt, vain kaksi minuuttia kestävä, pikaesitys omasta aiheesta ja kun kaikki ovat pitäneet omat esitelmänsä, siirrytään videotauluille joissa pyörii PowerPoint tms. -esitys. Toisin sanoen kyseessä on eräänlainen perinteisen puheen ja posterin välimuoto joka ainakin näin ensikertalaiselle sopi aivan mainiosti. Kahden minuutin puhe pakottaa vähän panostamaan esitykseen ja näyttöruudut sekä tietotekniikka mahdollistavat mm. videoiden käytön joka on luonnollisesti mahdotonta peruspaperiposterin yhteydessä. Aiemmin olen kyllä pitänyt läppäriä posterin vieressä ja pyörittänyt siinä videoita, mutta se on todella kankea tapa eikä palvele tarkoitustaan kovinkaan hyvin. Pisteet siis PICOlle ideana ja toivottavasti tapa leviää muihinkin konfferesseihin. Ohessa vielä kuva allekirjoittaneesta pitämässä omaa kahden minuutin esitystäni.

Avaruusinsinööri kertoilemassa Mars MetNet-hankkeesta.

EGUn CITYZER-posteri

Tänäkin vuonna esittelen EGUssa CITYZER-hanketta posterin muodossa. Nyt kun posteri on valmis ja tulostettu, niin sen voi myös julkaista sähköisesti.

Tällä kertaa posteri päivittyi vain hieman edellisen vuoden posteriin verrattuna. Hankkeen varsinaisia tuloksia voinemme odotella noin vuoden päästä ja silloin taatusti on myös huomattavasti enemmän konkreettista kerrottavaa hankkeesta. Posterin on esillä EGUssa keskiviikkona 26.4. ja itse olen posterilla ko. iltana 17:30-19:00 (halli X5) vastailemassa ihmisten kysymyksiin. Joten jos joku sattuu olemaan EGUssa ko. päivänä, niin tervetuloa juttelemaan.

CITYZER-hankkeen EGU2017-posteri. Kuva: Harri Haukka / FMI / CITYZER-konsortio.

 

Lyhyesti Aalto-2 -satelliitista

Aalto-satelliittiperheen ensimmäinen avaruuteen päässyt jäsen ei ollut Aalto-1, vaan QB50-hankkeen Aalto-2 satelliitti. Avaruusinsinöörikin on hieman sotkeutunut asiaan, mutta vain hieman…

Muistan itse vielä hyvin sen kun istuin vuonna 2013 Aalto-yliopistolla Aalto-2 -tiimin kanssa lukemassa ja kommentoimassa hankkeen dokumentaatiota ja suunnitelmia. Minut oli kutsuttu arvioimaan Aalto-satelliitin edistymistä ns. “Preliminary Design Review” (lyhemmin PDR) -katsaukseen (suomennettuna ehkäpä alustava suunnittelutarkistus tjsp.). Tuolloin kyllä punakynä heilui, mutta 18.4. vihdoin onnistuneen laukaisun myötä uskoisin, että ainakin suurin osa niistä huomioista joita minä ja muut arvioivat tekivät, menivät itse suunnitelmiin ja lopulliseen toteutukseen.

Aalto-2 ja etenkin Aalto-1 ovat oivia esimerkkejä siitä kuinka pitkiä avaruushankkeet ovat suunnitteluvaiheesta aina laukaisuvaiheeseen asti. Kun olin 2013 arvioimassa hankkeen edistymistä, oli työtä takana jo aika paljon. Nyt noin neljä vuotta myöhemmin satelliitti on saatu laukaistua avaruuteen ja toivottavasti piakkoin saamme nähdä myös jotain satelliitin tekemiä mittauksia. On kuitenkin selvää, että Aalto-2:n myötä Suomi on ottanut yhden askeleen eteenpäin avaruuden valloituksessa. Tulevaisuus näyttää onko Aalto-satelliittiperheen (Aalto-1 ja Aalto-2) CubeSateista uutta potkua suomalaiseen avaruusteollisuuteen ja -tutkimukseen, mutta ainakin toiveet ovat nyt korkeammalla kuin pitkään aikaan.

Niin ja mitä sitten kuuluu Aalto-1:lle? Noh se odottelee edelleenkin laukaisua tiukasti maankamaralla. Ehkäpä jossain kohtaa…