LiveCast:n testausta tienpäällä.

Hankin itselleni LiveCast-tilin tossa taannoin pääasiassa testausmielessä. LiveCastin idea on se, että omalla kännykällä voi lähettää suoraa videokuvaa internettiin, esimerkiksi omille kotisivuille, hyvin helposti ilman suurempia ohjelmointitaitoja. Yksi hyvä ominaisuus ohjelmalla on se, että kaikki videot tallentuvat myös palvelimelle josta niitä voi sitten jälkikäteen katsella tai vaikka tallentaa omalle kotikoneelle.

Tälläiselle palvelulle on ainakin minulla ollut monesti tilausta mm. eri tähtiharrastustapahtumien yhteydessä. Olen tehnyt nyt muutamia testejä ja niiden perusteella palvelu on osoittautunut hyvinkin lupaavaksi. Onneksi LiveCast ei rajoitu pelkästään mobiililaitteisiin, vaan se on myös saatavilla normaalille PC-koneelle (Windows:lle). Tosin PC-versio on vielä kehitysvaiheessa ja se ei vielä ehkä ihan vastaa niihin odotuksiin, mitä ainakin minulla on ko. ohjelmistoa kohtaan. Toivotaaan, että kehittelijät jaksavat panostaa PC-versioon jatkossa.

Ensimmäinen todellinen testi LiveCast:lle tuli tänään 27.10.2011, kun ajelin töihin Kehä-1:stä. Vähän ennen Lahden väylää, Kehä-1:n liittymässä länteen päin ajettaessa, oli suurehko kuorma-auto ilmiliekeissä. Siinä hitaasti ohiajaessani laitoin kännykän LiveCast-lähetyksen päälle ja toivoin, että jotain videokuvaa saataisiin tallennettua. Noh oheinen video oli tuloksena. Jos joku nyt sattui juuri samaan aikaan olemaan minun LiveCast-sivulla, niin silloin saattoi nähdä ko. videon suorana.

Hieman herkkuja avaruusfriikeille.

Maailmalla on paljon erinlaista avaruusaiheista krääsää tarjolla. Itse en varsinaisesti keräile mitään erityistä, mutta jos työ- tai muilla matkoilla sattuu jotain mielenkiintoista avaruusaiheista tavaraa eteen, niin monesti tulee tehtyä ostoksia. Meillä Suomessa tilanne on aika huono. Jos haluaa hankkia itselleen jotain erikoisempaa avaruusaiheista tavaraa, niin ainoa tie on katsoa mitä muualta Euroopasta tai USA:sta löytyy. Valitettavasti monesti kaikkein kiinnostavin krääsä löytyy USA:sta ja tällöin saa varautua suhteettoman suuriin postikustannuksiin. Tai mikä ikävintä, monet USA:laiset yritykset eivät edes myy USA:n rajojen ulkopuolelle. Tilanne on kyllä aika turhauttava, varsinkin jos etsii jotain tiettyä tavaraa.

Itse en ole koskaan ostanut itselleni rannekelloa. En ennen kuin sain tietooni, että venäläisillä kelloja valmistavilla yrityksillä on erittäin laajat avaruusaiheiset mallistot. Varsinkin Vostok ja Vostok-Europen valikoimista löytyy suhteellisen huokeita ja upeita kelloja “avaruusfriikeille”. Houkutus tälläiselle avaruusaiheiselle kellolle kasvoi liian suureksi ja niimpä päätin hankkia itselleni Vostok-Europen Energia-kellon. Kyseinen kello on Energia-raketin teemakello (kuva alla) ja sen takapuolelle on kaiverrettu ko. raketin kuva, nimi ja sarjanumero (kyseistä kelloa on muuten tehty vain 1000 kappaletta). Muutenkin kellon design on ottanut erittäin paljon vaikutteita raketista. Mikä parasta, kelloista tietävän kaverini mukaan venäläisten tekemät laatukellot ovat yhtä laadukkaita kuin 10 kertaa kalliimmat eurooppalaiset merkkikellot. Toivottavasti tästä kellosta on iloa vuosiksi eteenpäin.

Tätä kelloa on tarjolla neljällä eri taustavärillä ja jokaista värimallia on tehty vain 1000 kpl.

Sähköpurjeella suotuisat tuulet.

Itse en ole juurikaan ollut mukana sähköpurjeprojektissa (www.electric-sailing.fi), ainakaan vielä, mutta täytyypä välillä hieman sitäkin mainostaa. Sähköpurje on saanut mukavasti “tuulta siipiensä alle” ja medianäkyvyys on ollut hyvää. Ensimmäiset testilennotkin ovat suunnitteilla virolaisen EstCube:n ja suomalaisen Aalto yliopiston Aalto-1 -satelliittien mukana. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa on tarkoitus testata yhden sähköpurjeen liekan kelaamista ulos ja katsoa millaisen voiman tämä varattu lieka oikein aiheuttaa käytännössä. Teoriassahan asia jo tiedetään, mutta pakkohan se on testata avaruudessakin. Nyt bongasin netistä, kiitos Merikallion Sinin, testivideoita sähköpurjeen liekan maanpäällisistä testeistä. Videot ovat alla. Liekat tehdään Helsingin yliopistossa ja kelauslaite DLR:ssä Saksassa. Toivotaan sähköpurjeelle jatkossakin hyviä tuulia.

Ensimmäisessä videossa näytetään kuinka liekan kelaus toimii ja toisessa videossa taasen esitellään “liekatehtaan” prototyyppiä.

httpv://www.youtube.com/watch?v=dOjhKMkhjeU

httpv://www.youtube.com/watch?v=w_j6OokXlrY

Avaruusviikon koordinointia.

Kansainvälinen avaruusviikko (4.-10.10.) alkaa taas uhkaavasti lähestyä ja koska olen sen virallinen Suomen koordinaattori, niin pitää minunkin viimeistään nyt aktivoitua. Noh olen kyllä Ursan kanssa palveroinut ja suunnitellut viikon päätapahtumaa jo kuukausien ajan, mutta varsinainen laajempi koordinointi alkoi tällä viikolla. Tärkein tehtäväni koordinaattorina on “potkia” suomalaisia tähtiharrastusyhdistyksiä mukaan viikolle sekä haalia mahdollisia yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna, kiitos Ursan aktiivisuuden, pääyhteistyökumppani avaruusviikolla on tiedekeskus Heureka jossa järjestetään viikon päätapahtuma “Avaruusmatka 2011” 8./9.10. Lisätietoa tästä löydätte tapahtuman omilta sivuilta.

Yksi iso osa koordinointia on avaruusviikon omien nettisivujen päivittäminen viime vuodesta tähän vuoteen. Hankin reilu vuosi sitten omistukseeni osoitteen www.avaruusviikko.net ja tässä osoitteessa sijaitsee avaruusviikon viralliset suomenkieliset kotisivut. Vielä on hieman viilattavaa sivujen suhteen (mm. kalenteri), mutta aikalailla loppusuoralla ollaan. Yksi isoin juttu minkä sain tehtyä on ns. “Suomi-julisteen” (kuva alla) tekeminen. Kansainvälinen juliste on monella kielellä, mutta pienenä kielialueena se ei sisälllä suomenkielistä tekstiä, joten oli pakko väsätä oma mainosjuliste [PDF].

Niin ja mikä siis on tämän vuoden teemana? Noh sen jo toki huomaa heti alla olevasta julisteesta, mutta mainittakoon tässäkin, että se on “50 vuotta miehitettyjä avaruuslentoja”. Teemahan vaihtelee vuosittain, mutta tämän vuoden teema ei tuskin ollut yllätys kenellekkään. Tosin hieman mielenkiintoisen sävyn tähän teemaan tekee se seikka, että juuri tänä vuonna NASA päätti lopettaa sukkulaohjelmansa. Olemmekin nyt tilanteessa jossa miehitettyjä lentoja tekee käytännössä vain yksi valtio eli Venäjä.

Hieman meteorologiaa ja uusia avaruusprojekteja

Monet kyselevät minulta säähän liittyvistä asioista ja häpeäkseni joudun aina toteamaan, etten omaa normaalia “kanduntallaajaa” parempia tietoja aiheesta vaikka työskentelenkin Ilmatieteen laitoksella. Nyt hieman paikkaan tätä puutetta osallistumalla laitoksemme työntekijöille järjestettävään “Jokamiehen meteorologiaa”-kurssille. Ensimmäinen luento on takanapäin ja neljä olisi vielä edessä. Luento ei opettanut juurikaan mitään uutta ja ihmeellistä minulle, mutta kyseessä olikin eräänlainen aloitusluento jossa kertoiltiin millainen sää Suomessa yleensä on. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavat luennot tuovat tullessaan.

Muutama uusi avaruusalan projektikin on alkanut pyörimään nyt kesälomien jälkeen. MetNet tietysti pyörii koko ajan, mutta sen lisäksi yhtenä uutena projektina alkoi RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -projekti jonka ns. kick-off -kokous oli syyskuun alussa. RITD on yksi EU FP7:n hankkeista jonka puitteissa MetNetissä käytettävää kaasutäytteistä laskeutumisjärjestelmää kehitettään Maan ilmakehään sopivaksi. Toteutuessaan tämän kaltaisella sovelluksella voitaisiin tuoda mm. näytteitä avaruudesta takaisin maahan jonkun avaruusmission yhteydessä tai vaikka kansainväliseltä avaruusasemalta. RITD:stä ja muista EU FP7:n projekteista oli taannoin Ilmatieteen laitoksen lehdistötiedote. RITD-projekti on myös saanut omat nettisivut, mutta tällä hetkellä siellä ei ole juurikaan sisältöä, mutta ajan myötä sisältöä tulee varmasti runsaasti.

Ilmatieteen laitoksen "Jokamiehen meteorologiaa"-kurssi