Avaruushuumoria… "We're NASA and We Know It".

Avaruustutkimus ei ole aina niin vakavaa… Eteeni sattui netissä oheinen oiva huumorisävytteinen “musiikkivideo” NASA:sta ja Curiositystä. Hyvin tehty video, se täytyy myöntää.

Kannattaa myös tutustua JPL:n sivuilla olevaan Participate-sivuun. Siellä on mm. “Be a Martian”-ohjelma jonka saa asennettua iPhoneen, Androidiin ja myös Windows-puhelimeen. Varsinkin Android-versio tuntuu ihan näppärältä, kun kännykkään tai tabiin saa suoraan ja nopeasti tuoreimmat Curiosityn ottamat kuvat. Kaiken lisäksi ohjelma on kaikille alustoille ilmainen. Ei kun siis testaamaan.

httpv://www.youtube.com/watch?v=QFvNhsWMU0c

Hölynpöly alkoi jo…

Eipä siinä mennyt montaa Marsin vuorokautta, kun ensimmäiset nokkelat löysivät Curiosityn ottamista kuvista “ihmisen” aikaansaannoksia Marsissa. Allekirjoittaneelle sattui ensimmäisenä silmään Gale-kraaterin reunustalla olevasta “tiestä” tehty uutinen joka on levinnyt myös suomalaisessa mediassa jonkin verran. Tämän ns. “uutisen” mukaan rinteessä näyttäisi olevan valkoinen hyvin paljon tietä tai vuoristopolkua muistuttava jälki. Noh täytyy kyllä nyt tuottaa jälleen kerran pettymys kaikille niille jotka innostuivat marsilaisista. Kyseinen jälki ei ole mitenkään erityisen harvinainen Marsissa. Itseasiassa kiertoradalta otetuista korkeanresoluution kuvista on nähty vastaavia “polkuja” eri puolilla Marsia. Hyvin suurella todennäköisyydellä ne ovat syntyneet Marsin ammoisina aikoina sulan ja virtaavan veden seurauksena. Tällä hetkellähän Marsin pinnalla ei ole nestemmäistä vettä, mutta mm. napajäätiköillä sitä on jäänä ja viimeaikaisten tutkimusten (mm. Phoenix-laskeutuja) mukaan myös marsperässä jäätyneenä. On tietysti ymmärrettävää, että monet haluavat nähdä jotain maailmankaikkeutta mullistavaa Curiosityn kuvissa, mutta jos nyt ensin kuitenkin tutkittaisiin ne (kuvat ja muu data) asiantuntijoiden toimesta, eikä heitettäisi villejä arvauksia joita sitten joudutaan urakalla korjailemaan.

Mikä sitten voisi olla se “mullistava” löytö jonka Curiosity voisi tehdä? Noh jos spekuloidaan, niin kyllähän suuri löytö olisi varmasti sellaisten mineraalien löytyminen joiden syntyyn on varmuudella tarvittu sulaa nestemmäistä vettä. Viitteitä tälläisestä ollaan saatu edellisten hankkeiden ja laskeutujien toimesta, mutta varmistus asialle olisi jonkinlainen lottovoitto.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS.

REMS-P ja REMS-H toimivat!

Curiosityn mukana Marsiin laskeutuneet Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet REMS-P (paineenmittauslaite) ja REMS-H (kosteudenmittauslaite) toimivat käyttöönottotestien mukaan. Nyt vain sitten odotetaan innolla hankkeen tieteellisen vaiheen alkamista ja sitä millaista dataa molemmat laitteet oikein tuottavat.

Ihan ongelmitta eivät käyttöönottotestit menneet REMS-sääaseman kohdalla. Ensimmäisen terveystarkastuksen jälkeen REMS:n ja Curiosity-mönkijän välille tuli kommunikaatio-ongelma jonka seurauksena osa testidatasta jäi saamatta. Noh kovin vakava tämä ongelma ei ollut ja se on saatiin korjattua aika nopeasti, mutta hieman se nosti jännitystä. Nyt REMS-sääasema taas toimii täysillä ja uutta dataa virtaa Maahan.

Kuvia on tullut taas ihan järjettömästi ja niitä on ollut mukava netistä katsella. Odotankin itse erityisellä innolla sitä, kun Curiosity lähtee liikkeelle ja ottaa, toivottavasti, paljon lisää mielenkiintoisia kuvia Marsista.

REMS-P paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / IL.

Lisätietoa: IL:n MSL-nettisivut.

Ensimmäiset päivät Marsissa takana.

Curiosityn matka Marsissa on alkanut laitteiden testauksella ja muutamien kuvien ottamisella. Vielä menee joku hetki ennen kuin mönkijä pääsee todenteolla työntouhuun ja “mönkimään” Gale-kraaterissa. Innokkaimmat marsfanit varmaan ovat jo hieman tuskastuneet, kun mitään suurta ja ihmeellistä ei ole näin heti laskeutumisen jälkeen tapahtunut. Täytyy kuitenkin muistaa, että Curiosity on ollut yli kahdeksan kuukautta avaruuden armoilla ja sen vuoksi käyttöönotto Marsin pinnalla on tehtävä huolella ja kaikki mahdolliset ongelmat havaittava ja ratkaistava ennen kuin ympäristöä lähdetään tutkimaan. Toistaiseksi mitään suurempia ongelmia ei ole ilmaantunut ja näyttää siltä, että mönkijä voisi piakkoin päästä tositoimiin.

Käyttöönoton yhtenä osana, laitteiden testauksen ohella, Curiosity on kuvannut laskeutumispaikan ympäristöä. Heti laskeutumisen jälkeen Curiosity ottikin muutamia kuvia joita on mm. tässä blogissa näytillä. Nyt on tullut ehkäpä ensimmäinen todella nätti kuva jossa näkyy Gale-kraaterin rinnettä ja tasankoa jonne Curiosity laskeutui. Tulevina päivinä kuvamäärä varmasti moninkertaistuu ja toivottavasti myös ensimmäisiä tieteellisiä mittauksia saadaan Maahan. Luonnollisesti allekirjoittanutta kiinnostaa Ilmatieteen laitoksen laitteiden (REMS-P ja REMS-H) mittaustulokset. Tosin muutama paine- ja kosteusmittaus eivät kerro vielä juurikaan mitään, vaan pitää odotella jonkin aikaa, että nähdään millainen trendi mm. painemittauksilla on. Erityistä mielenkiintoa juuri painemittauksen kohdalla on se, että miten Curiosityn mittaukset vertautuvat Phoenix:n mittauksiin muutaman vuoden takaa. Tätä odotellessa voitte näin aluksi ihailla alla olevaa upeaa kuvaa Marsista.

Gale-kraateria Curiosityn kuvaamana. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Ensimmäinen video Curiosityn laskeutumisesta Marsiin.

NASA ja JPL ovat julkaisseet ensimmäisen videon Curiosityn laskeutumisesta Marsiin. Video on vielä toistaiseksi hyvin matalaresoluutioinen, mutta varmasti jossain vaiheessa siitä saadaan julkisuuteen myös hieman korkeamman resoluution versio. Lisäksi MSL:n galleriaan tulee koko ajan uusia kuvia, sitä mukaan kuin niitä saadaan siirrettyä laskeutujasta Mrsin ympärillä olevaan satelliittiin ja sieltä tänne Maahan. Kannattaa siis seurailla galleriaa ahkerasti, jos kuvat kiinnostavat. Allekirjoittanut ei nyt jatkossa enää ihan jokaista kuvaa aio tässä blogissa julkaista. Vain ne kuvat jotka ovat mielenkiintoisimpia.

Tällä hetkellä on myös ensimmäiset mittalaitteiden testit menossa ja toivottavasti niistä saadaan positiivisia uutisia lähipäivinä. Myös Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet, REMS-H ja REMS-P, testataan ja niiden tuloksia odotetaan tietysti erityisellä mielenkiinnolla.

Ohessa vielä alussa ja otsikossa mainittu video Curiosityn laskeutumisesta.

httpv://www.youtube.com/watch?v=UcGMDXy-Y1I

Ensimmäiset Curiosityn kuvat julkaistu.

Harvinaista kyllä, tämä on jo toinen blogikirjoitus yhdelle päivälle, mutta onhan tämä päivä hieman normaalia erikoisempi. Curiosity on siis nyt onnellisesti päässyt Marsin pinnalle ja ensimmäisiä kuviakin on päästy jo ihailemaan. Tosin nämä ensimmäiset kuvat ovat hyvin karkealla resoluutiolla, mutta kuitenkin niistä näkee, että pinnalla ollaan. Varsinaista suurempaa kuvavirtaa voinemme odottaa vasta parin päivän päästä tai jopa viikon päästä.

Allekirjoittaneella ei ole mitään “sisäpiirintietoa” laskeutumisen onnistumisesta, mutta ne viestit mitä olen eri lähteistä saanut, ovat kertoneet, että kaikki meni hyvin. Meidän Kaliforniassa oleva MSL-tiimimme on tätä kirjottaessa siirtynyt jo yöpuulle, onhan Pasadenassa (jossa JPL sijaitsee) kellonaika 10 tuntia Suomen aikaa jäljessä. Kemppisen Osku päivitti ahkerasti IL:n MSL-twitteriä laskeutumisen aikana ja sen jälkeen. Osku jatkaa twitterin päivittämistä tulevinakin päivinä, joten kannattaa kurkistaa aina välillä mitä Osku kertoilee JPL:n matkastaan ja Curiosityn ensiaskeleista. Ohessa siis muutama ensikuva Marsista Curiosityn kuvaamana.

Kuvat: NASA/JPL.

Curiosity on laskeutunut!

NASAn Curiosity-mönkijä on laskeutunut onnistuneesti Marsiin kello 8:31 Suomen aikaa. Mukana mönkijässä on kaksi Ilmatieteen laitoksen mittalaitetta (paine ja kosteus) jotka tulevat mittaamaan Marsin kaasukehää ainakin seuraavat kaksi Maan vuotta (yksi Marsin vuosi). Odotamme mielenkiinnolla mitä tuloksia mittalaitteemme ja koko missio tuo tulleessaan.

MSL:n laskeutuminen lähestyy.

MSL laskeutuu näillä näkymin Marsiin maanantaina elokuun 6 päivä kello 08:31 Suomen aikaa. Toki vielä tarkennuksia ajankohtaan voi tulla, mutta tuskin enää montaa minuuttia. IL:n MSL-tiimistä osa lähtee Kaliforniaan, JPL:ään, seuraamaan laskeutumista ja antamaan tarvittaessa teknistä tukea koskien IL:n paine- ja koskeusmittalaitteita. Allekirjoittanut ei tällä kertaa matkaa Kaliforniaan, vaan seuraan laskeutumista täältä Suomesta käsin päivittäen mm. meidän omia suomenkielisiä MSL-nettisivuja. Olenkin tässä jo hieman päivittänyt mm. infopaketteja ja lisännyt sivuille uutisia ja muuta uutta materiaalia. Vielä pitäisi miettiä uusia lehdistökuvia, mutta saa nähdä löytyykö jostain aikaa ja ennen kaikkea inspiraatiota ottaa uusia kuvia.

Niin ja perustettiinhan me oma Twitter-tili MSL:n Curiosity-mönkijälle. Kemppisen Osku tulee ylläpitämään ja päivittämään ko. tiliä mm. laskeutumisen aikana JPL:stä. Arvelisinkin, että jos haluatte saada mahdollisimman reaaliaikaista tietoa laskeutumisen vaiheista suomenkielellä, niin kannattaa tsekata meidän #CuriosityFMI twitter-tili.

Ohessa on vielä oiva ja uusi video MSL:n laskeutumisesta. Videolla on hyvin näytetty eri laskeutumisen vaiheet ja hieman selitetty (englanniksi) mitä missäkin laskeutumisen vaiheessa oikein tapahtuu.

httpv://www.youtube.com/watch?v=T-ImKz5IKYY

NASAn vuoden 2013 budjetti julki. Miten käy marstutkimuksen?

NASAn budjetti vuodelle 2013 ei ollut näin marstutkijan näkökulmasta kovinkaan positiivinen. Tosin yllätyksenä NASAn rahoituksen vähentyminen juuri marstutkimuksesta ei tullut varmaan kenellekkään alalla työskentelevälle tutkijalle tai insinöörille. Itseasiassa asia on ollut jo selvä jonkin aikaa, kun on seurannut NASAn aktiivisuutta juuri marshankkeiden ympärillä. Julkisuudessakin on ollut esillä se, että Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Venäjän avaruusjärjestö (Rosaviakosmos) ovat neuvotelleet marslaukaisusta vuodelle 2016. Se ettei NASAa ole tässä yhteydessä mainittu juuri sanallakaan on antanut jo hyvää osviittaa siitä, että NASAn aktiivisuus Marsin kohdalla on laskenut. Varmasti NASA tulee olemaan jatkossakin iso peluri marslentojen saralla, mutta sen rooli kieltämättä pienenee “suuruuden vuosista” joksikin aikaa, ainakin seuraaviin (tai sitä seuraaviin) USA:n presidentinvaaleihin asti. Mutta kyllä noin 20% leikkaus NASAn planeettatutkimuksesta tuntuu lähivuosina merkittävällä tavalla. Jos jotain positiivista NASAn vuoden 2013 budjetista hakee, niin se on se, että miehitetyt lennot ja kaupallinen toiminta saavat noin 6% lisää rahoitusta. NASAn tavoitehan on, että tulevaisuudessa lähes kaikki rakettilaukaisut tehdään kaupallisten toimijoiden toimesta. Saa nähdä miten nopeasti ja kustannustehokkaasti tähän tavoitteeseen päästään.

Mutta summa summarum, vaikka NASAn rahoitus marslentoihin pienenee, ei se tarkoita sitä, että ne loppuisivat kokonaan. Venäjä, Eurooppa (siis ESA) ja ennen kaikkea Kiina ottavat NASAlta “vapautuneen” roolin Marsin tutkimuksessa. Varsinkin Kiina on panostamassa valtavasti resursseja avaruusteknologiaan ja tutkimukseen seuraavien vuosikymmenien aikana. Monet asiantuntijat ovatkin jo sanoneet, että ensimmäinen ihminen Marsissa saattaakin olla kiinalainen. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu, kun seuraa miten Kiinan panostukset avaruustukimuseen ovat kasvaneet vain muutamassa vuodessa.

ExoMars -mönkijä on tarkoitus lähettää Marsiin vuonna 2018. Kuva: ESA/AEOS – Medialab.

Marsmönkijät jo kahdeksan vuotta toiminnassa.

Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä kun NASAn Opportunity-mönkijä aloitti toimintansa Marsin pinnalla (katso Tähdet ja Avaruus-lehden uutinen). Tätä voidaan pitää kyllä huikeana saavutuksena, kun otetaan huomioon se, että mönkijöitä (Opportunity ja Spirit) ei ole mahdollista huoltaa millään tavalla. Mönkijät ovat siis olleet oman onnensa varassa koko mission ajan. Näin avaruusinsinöörinä tämä pitkä toiminta-aika tietysti ilahduttaa siinä mielessä, että se tarkoittaa mönkijöiden suunnittelun onnistumisesta. Jos mietitään, niin harva laite täällä Maan päällä kestää ehjänä (tai noh ainakin toimintakuntoisena) yhtä kauan. Kuinkahan moni uuden auton ostaja ei ole joutunut käyttämään autoaan huollossa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana? Ei varmaan yksikään. Myös nykyaikainen tietotekniikka hajoaa liki vääjäämättä muutamassa vuodessa. Syynä tähän on tietysti se, että laatu ei ole hyvää.

Marsin olosuhteet ovat vaativat. Joten kahdeksan vuotta kestävä mönkijä on kaikilla laatumittareilla mitattuna erittäin laadukas laite. Hieman huvittaakin mönkijöille alunperin annettu kolmen kuukauden “takuuaika”. Mutta todellisuushan avaruushankkeissa on se, ettei mitään voi tietää etukäteen. Sen vuoksi onkin liki mahdotonta antaa mitään realistista arviota siitä kuinka kauan laitteet toimivat Marsin pinnalla. Varsinkin kun kyse on niinkin monimutkaisesta laitteesta kuin Opporunity.

Laatu myös maksaa. Sen tietävät kaikki. “Halvalla ei saa hyvää” -sanonta pätee erityisesti avaruustekniikassa. Hyvä esimerkki tästä on Beagle-2 jota mainostettiin kustannustehokkaana laskeutujana ja kuinkas siinä sitten kävikään. Vieläkään ei tiedetä missä Beagle-2 -sijaitsee. Ilmeisesti se on jossain päin Marsia, mutta kuinka monena palasena, sitä ei tiedä kukaan. Noh loppujen lopuksi Beagle-2 ei edes ollut niin halpa hanke kuin etukäteen mainostettiin. Mikä sitten maksaa? Tätä varmaan moni kyselee. Noh ensimmäiseksi täytyy tietysti sanoa, että lähes jokainen avaruuslaite on uniikkikappale. Massatuotantoa ei juuri harrasteta kuin joidenkin kaupallisten tietoliikennesatelliittien kohdalla. Lisäksi avaruusolosuhteet kestävät komponentit ovat äärimmäisen kalliita verrattuna vastaaviin maanpäällä, normaalissa kulutuselektroniikassa, käytettäviin komponentteihin. Jos Opportunity ja Spirit ovatkin olleet kalliita hankkeita, on niiden avulla tehdyt havainnotkin arvokkaita tiedeyhteisölle. Molemmat mönkijät saavat seuraajan tämän vuoden elokuussa kun MSL laskeutuu Marsiin. Sitä odotellessa voitte katsastaa oheisen koostevideon Opportunityn kahdeksan vuotisesta taipaleesta.