IL:n Curiosityyn toimittama REMS-P -paineenmittauslaite on havainnut 12 ensimmäisen viikon aikana Marsissa peräti 21 tuulipyörettä mönkijän läheisyydessä. Tuulipyöre eroaa paljon tunnetummasta pölypyörteestä siten, että tuulipyörteen yhteydessä ei nouse… yllätys yllätys… pölyä jonka avulla pyörteen voisi visuaalisesti havaita. REMS-P:n datasta nämä pyörteet voi kuitenkin selvästi havaita. Ne ketkä ovat seuranneet tarkemmin IL:n Marsissa tehtyjä painemittauksia, voivat havaita selvästi sen, että Curiosityn mittaukset ovat lähes identtisiä Phoenixin vastaaviin mittauksiin pölypyörteistä. Onkin mielenkiintoista mitä uutta tietoa nämä tuoreimmat, ja myös tulevat, mittaukset kertovat Marsin kaasukehän ominaisuuksista.

Nopea paineenmuutos (alempi käyrä) tuulipyörteen kohdalle sattuessa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/ CAB (CSIC-INTA) .

Toinen (ei ehkä niin “mediaseksikäs”) mittaustulos on se, että kuten Phoenixin mittauksien tapauksessa, niin myös Curiosityn mittauksissa näkyy sekä päivittäinen paineenvaihtelu että kausittainen paineentason muutos. Tämäkin mittaustulos on linjassa Phoenixin tekemien mittauksien kanssa.

Kassukehän paine Curiosityn laskeutumisalueella Sol 31 (sininen käyrä) ja Sol 93 (vihreä käyrä). Mittauksista käy hyvin ilmi kuinka paine muuttuu vuorokauden aikana ja pitemmällä ajanjaksolla. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA)/FMI/Ashima Research.

Nyt vaan kovasti toivotaan, että Curiosityn mukana olevat IL:n mittalaitteet saavat mitattua yhden Marsin vuoden (eli karkeasti kahden Maan vuoden) ajan painetta ja kosteutta jolloin saadaan koko vuodenkierto mitattua. Ensimmäistä kertaa tietysti.

Lisää: IL:n ja NASAn MSL-nettisivuilta.

NASA julkaisi pienen pätkän Ilmatieteen laitoksen Curiosityyn toimittaman REMS-P paineenmittauslaitteen tekemistä mittauksista. Nämä mittaukset on tehty 15.-18.8.2012 eli MSL:n aikalinjalla noin vuorokausina 9.5-13. Kuten mittauskäyrästä näkee, vaihtelee paine laskeutumispaikalla noin 780 Pascalin (7.8 millibaarin) ja noin 690 Pascalin (6.9 millibaarin) välillä. Tähän on varmaan hyvä mainita vertailun vuoksi, että Maassa paine on keskimäärin noin 101300 Pascalia (1013 millibaaria).

Painemittaus on hyvässä linjassa siihen mitä ennakkoon odotettiin. Nyt vain sitten odotellaan mitä jatkomittaukset mönkijän eri paikoilla tuottavat ja josko vaikka saataisiin taas mitattua Marsin pölypyörteitä (dust devils) kuten Phoenix-hankkeen kohdalla. Tästä kuitenkin nyt sitten alkaa se vähintään kaksivuotinen tieteellinen osio. Toivotaan, että jatkossakin saadaan hyvää dataa Curiosityltä.

REMS-P:n paineenmittausdataa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA).

Curiosityn matka Marsissa on alkanut laitteiden testauksella ja muutamien kuvien ottamisella. Vielä menee joku hetki ennen kuin mönkijä pääsee todenteolla työntouhuun ja “mönkimään” Gale-kraaterissa. Innokkaimmat marsfanit varmaan ovat jo hieman tuskastuneet, kun mitään suurta ja ihmeellistä ei ole näin heti laskeutumisen jälkeen tapahtunut. Täytyy kuitenkin muistaa, että Curiosity on ollut yli kahdeksan kuukautta avaruuden armoilla ja sen vuoksi käyttöönotto Marsin pinnalla on tehtävä huolella ja kaikki mahdolliset ongelmat havaittava ja ratkaistava ennen kuin ympäristöä lähdetään tutkimaan. Toistaiseksi mitään suurempia ongelmia ei ole ilmaantunut ja näyttää siltä, että mönkijä voisi piakkoin päästä tositoimiin.

Käyttöönoton yhtenä osana, laitteiden testauksen ohella, Curiosity on kuvannut laskeutumispaikan ympäristöä. Heti laskeutumisen jälkeen Curiosity ottikin muutamia kuvia joita on mm. tässä blogissa näytillä. Nyt on tullut ehkäpä ensimmäinen todella nätti kuva jossa näkyy Gale-kraaterin rinnettä ja tasankoa jonne Curiosity laskeutui. Tulevina päivinä kuvamäärä varmasti moninkertaistuu ja toivottavasti myös ensimmäisiä tieteellisiä mittauksia saadaan Maahan. Luonnollisesti allekirjoittanutta kiinnostaa Ilmatieteen laitoksen laitteiden (REMS-P ja REMS-H) mittaustulokset. Tosin muutama paine- ja kosteusmittaus eivät kerro vielä juurikaan mitään, vaan pitää odotella jonkin aikaa, että nähdään millainen trendi mm. painemittauksilla on. Erityistä mielenkiintoa juuri painemittauksen kohdalla on se, että miten Curiosityn mittaukset vertautuvat Phoenix:n mittauksiin muutaman vuoden takaa. Tätä odotellessa voitte näin aluksi ihailla alla olevaa upeaa kuvaa Marsista.

Gale-kraateria Curiosityn kuvaamana. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

NASA ja JPL ovat julkaisseet ensimmäisen videon Curiosityn laskeutumisesta Marsiin. Video on vielä toistaiseksi hyvin matalaresoluutioinen, mutta varmasti jossain vaiheessa siitä saadaan julkisuuteen myös hieman korkeamman resoluution versio. Lisäksi MSL:n galleriaan tulee koko ajan uusia kuvia, sitä mukaan kuin niitä saadaan siirrettyä laskeutujasta Mrsin ympärillä olevaan satelliittiin ja sieltä tänne Maahan. Kannattaa siis seurailla galleriaa ahkerasti, jos kuvat kiinnostavat. Allekirjoittanut ei nyt jatkossa enää ihan jokaista kuvaa aio tässä blogissa julkaista. Vain ne kuvat jotka ovat mielenkiintoisimpia.

Tällä hetkellä on myös ensimmäiset mittalaitteiden testit menossa ja toivottavasti niistä saadaan positiivisia uutisia lähipäivinä. Myös Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet, REMS-H ja REMS-P, testataan ja niiden tuloksia odotetaan tietysti erityisellä mielenkiinnolla.

Ohessa vielä alussa ja otsikossa mainittu video Curiosityn laskeutumisesta.