Härkämäellä tehtiin taas historiaa

Härkämäen observatoriolla tehtiin taas suomalaista tähtiharrastushistoriaa, kun Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen mittasivat ensimmäisinä tähtiharrastajina supernovan spektrin.

Veli-Pekka ja Markku tekivät historiallisen havaintonsa tuoreesta supernovasta joka kulkee tunnuksella SN 2014J ja sen voi vielä bongata tähtiharrastajille hyvin tuntemassa M82-galaksissa joka sijaitsee Ison Karhun -tähdistössä. Härkämäen spektrihavainnon historiallisuutta korostaa vielä se, että havainto on tehty Härkämäen omalla kalustolla, eikä apuna mittauksessa ole käytetty ns. ammattiobservatorioita. Eli mittaus on 100% tähtiharrastuksen piiriin luettavissa.

On jopa hieman yllättävää, että mittaus (kuva alla) on näinkin selkeä ja onnistunut. Itse olen jo vuosia miettinyt miten Härkämäellä voisi tehdä spektrimittauksia, mutta aina on vastaan tullut sama ongelma eli raha. Kaukoputkeen sijoitettavat spektrometrit ovat olleet liian kalliita harrastuskäyttöön. Härkämäen havainto on tehty StarAnalyser100-suodattimella joka ainakin tämän havainnon perusteella on ihan pätevä harrastuskäyttöön. Saa nähdä mitä kaikkea kivaa ko. suodattimella saadaan tulevaisuudessa aikaan.

Lisää aiheesta löytyy Kassiopeian uutisista ja alla siis ko. spektrimittaus.

kalibroitu_sn2014j_spektri_kokospektri_1_web

Kuinka Rosetta tutkii komeettaa?

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on julkaissut animaation jossa esitellään kuinka Rosetta-luotain kiertää komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa tehden tieteellisiä mittauksia.

Rosetta-hankkeen yhdeydessä puhutaan lähes vain ja ainostaan siitä, että luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja menee komeetan pinnalle tekemään mittauksia ensimmäistä kertaa “in-situ“. Onhan tämä historiallinen tapahtuma, mutta ei silti pidä unohtaa Rosetta-kiertolaistakaan ja sen mittauksia. Rosettahan ei todellakaan ole pelkkä Philaen “taksikyyti” 67P/Churyumov-Gerasimenkolle, vaan sillä on erittäin suuri tieteellinenkin tehtävä.

ESAn:n alla oleva animaatio hieman valaisee Rosetta-luotaimen toimintaa kun se on saavuttanut komeetan ja asettunut sen kiertoradalle. Animaatiossa näkyy hyvin se kuinka luotaimen kaksi eri kuvauslaitetta tekevät kaukokartoitusmittauksia komeetan pinnasta. Mittalaitteet erottaa animaatiossa eri väristen (sininen ja turkoosi) keilojen avulla. Periaatteessa mittaustapa on ihan vastaavanlainen kuin mitä käytetään Maan kaukokartoituksessa. Tällä kertaa vaan kohde on pienempi. Rosettassa on yhteensä 11 eri mittalaitetta jotka tutkivat komeettaa. Mittauksia tehdään eri aallonpituuksilla jotta saadaan mahdollisimman tarkasti määriteltyä komeetan ominaisuudet.

Huom! Video ei ole mittakaavassa.

Video: ESA.

Härkämäen tähtitaivas suorana nettiin

Härkämäen observatoriolle hankittiin viime vuonna taivaskamera (Starlight Express Oculus) jolla on nyt kuvailtu noin puolisen vuotta. Heti alusta saakka yksi päämäärä oli saada kameran kuvaa suoraan nettiin, Kassiopeian sivuille. Valitettavasti toteutus osoittautui aika vaikeaksi, koska mitään valmista ohjelmaa tätä varten ei ole löytynyt. Ainakaan kameran valmistaja ei tälläistä ole tuonut markkinoille.

Pitkällisen etsinnän jälkeen, ja vähän jopa tuurilla, netistä löytyi FitsCast-ohjelma joka automaattisesti muunta taivaskameran FITS-formaatissa olevat kuvat JPG-formaattiin ja lataa uusimman kuvan halutusta kansiosta nettiin palvelimelle. Päätimme testailla tätä ohjelmaa ja Juutilaisen Jari sai viritettyä nettisivun jonne kameran tuorein kuva päivittyy 2.5 minuutin välein. Ainoa huono puoli ohjelmassa on se, että se on laitettava käyntiin manuaalisesti käyttäen hyväksi Härkämäen etäkäyttöä netin yli. Eli joka päivä, kun taivaskameran kuvaa halutaan “suorana” nettiin, pitää jonkun laittaa kamera kuvaamaan ja käynnistää FitsCast-ohjelma. Eli ihan 24 tuntia ja seitsemänä päivänä viikossa suoraa kuvaa ei saada nettiin. Näin alkuvaiheessa yritetään kamera saada kuvailemaan jokaisena selkeänä yönä, havaintoiltapäivinä  ja päivinä jolloin on muuten tärkeää nähdä Härkämäen tähtitaivaan tilanne.

Suora linkki taivaskameraan on http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/ ja tuorein kuva näkyy myös Kassiopeian etusivulla, vasemman puoleisessa palkissa. Kannattaa aina tarkistaa viimeisin päivitysajankohta, koska kuten edellä totesin, kamera ei ole koko aikaa kuvaamassa.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Rosetan Philae-laskeutuja on myös kunnossa

ESA:n Rosetta-luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja on myös lähettänyt “kaikki ok” -viestin.

Philae-laskeutuja ilmoitti tiistaina 21.1.2014, vajaat vuorokausi Rosetan heräämisestä, että kaikki on ok ja laskeutuja toimintavalmis sitten kun sen aika tulee. Rosetan ohjauskeskus (sijaitsee Kölnissä, Saksassa) vastaanotti laskeutujalta odotettuja jännite, virta ja lämpötilatietoja joiden perusteella siis voitiin todeta kaiken olevan kunnossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Rosetta voi jatkaa normaalisti järjestelmien testaamista ja yhteydenpitoa Maahan.

Oheisella videolla tutkimuspäällikkö Walter Schmidt Ilmatieteen laitokselta kertoo hankeesta ja Ilmatieteen laitoksen osuudesta siinä. Äänentaso on valitettavasti videossa alhainen.

http://www.youtube.com/watch?v=UBixfES8xkk

Rosetta heräsi unestaan

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Rosetta-luotaimeen saatiin yhteys 20.1.2014 kello 20:16 Suomen aikaa. Luotain oli “nukkumassa” 31 kuukautta, koska sen etäisyys Auringosta oli niin suuri etteivät aurinkopaneelien tuottama energia olisi riittänyt pitämään yllä luotaimen järjestelmiä.

Koska Rosetta oli poissa päältä yli kaksi vuotta, oli luonnollista että luotaimen herättely aiheutti hieman jännitystä. Luotain aloitti heräämisensä jo noin puolilta päivin Suomen aikaa 20.1.2014, mutta signaalia Rosetalta osattiin odottaa aikaisintaan 19:30. Rosetta lähettikin signaalin vähän kahdeksan jälkeen ja tutkijat sekä insinöörit pystyivät huokaisemaan helpotuksesta. Luotain oli toimintakuntoinen ja missio voi jatkua suunnitellusti. Tosin täytyy muistaa, että tämä on vasta alkua itse tieteelliselle missiolle. Rosetan täytyy vielä saavuttaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetta ja Philae-laskeutujan täytyy saada tehtyä mittaukset komeetan pinnalla. Tämä ei ole ihan läpihuutojuttu. Eli voimme vielä monta kertaa pitää peukkuja Rosetalla, jotta sen tieteelliset tavoitteet saavutettaisiin.

Seuraavien kuukausien aikana Rosetta-luotaimen järjestelmiä testaillaan sekä valmistaudutaan tietysti komeetan kohtaamiseen ja tieteellisten havaintojen tekoon. Näin suomalaisesta näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen siitä syystä, että suomalainen teollisuus ja tutkimuslaitokset, Ilmatieteen laitos etunenässä, ovat ottaneet vahvasti osaa hankkeeseen. Ilmatieteen laitos vastaa Philae-laskeutujan jaloissa olevasta PP-instrumentista (Permitivity Probe) jonka tehtävänä on mitata komeetan pinnassa olevan jään ja veden koostumusta. PP:n lisäksi IL on mukana Philaen massamuistin kehityksessä sekä itse Rosetta-luotaimen mukana olevien COSIMA, LAP (Langmuir Probe), ICA (Ion Composition Analyzer) ja MIP (Multi Impedance Probe) laitteiden kehityksessä. Luonnollisesti myös datankäsittelyä tullaan tekemään IL:ssä.

Avaruusinsinööri luonnollisesti seuraa Rosetan matkaa ja raportoi mielenkiintoisista asioista.

Rosetta-luotain. Taiteilijan näkemys. Kuva: ESA.

Rosetta-luotain. Taiteilijan näkemys. Kuva: ESA.

Lisätietoa: IL:n Rosetta-sivut (englanniksi)

Avaruusinsinööri osti oman marsmönkijän

Avaruusinsinööri on nyt liittynyt siihen joukkoon joka on hankkinut itselleen oman marsmönkijän… Tosin kyseessä on tanskalaisen kaikkien tunteman Lego:n uusin myyntiin tullut erikoistuote “NASA Mars Science Laboratory Curiosity Rover” -legopakkaus.

Tämä MSL-legopakkaus on ensimmäisiä avaruusaiheisia Legon Cuusoo-sarjan tuotteita. Cuusoon ideana on se, että ihmiset voivat äänestämällä päättää mitä Cuusoo-sarjan puitteissa kehitettyjä legosarjoja tulee virallisesti myyntiin Legon nettikaupassa. MSL:n legomallia tuskin tulee koskaan löytymään kauppojen hyllyiltä ja varmaa ei ole tietysti sekään, että sitä saisi kovin kauaa Legon nettikaupastakaan. Eli jos ko. mönkijä kiinnostaa, kannattaa suunnata Legon nettiisivuille ja tilata tuote.

MSL-mönkijä tuli myyntiin vuoden ensimmäinen päivä ja toimitukset on arvioitu alkavan tammikuun lopulla. Hintakaan ei ole paha, vain noin 40 euroa postikuluineen. Ainakin allekirjoittaneelle tämä oli pakko-ostos. Onhan oikeassa Marsissa mönkivässä Curiosityssä jotain minkä suunnitteluun avaruusinsinöörikin on osallistunut.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.

Lego Curiosity-mönkijä. Kuva: Lego.