#egu2013 takana päin ja sateisesta Wienistä kotiuduttu sateiseen Suomeen. Posterisessiot vedettiin kunnialla läpi ja tuttuja tavattiin.
Kirjoittajan arkistot:Harri Haukka
Twitter viesti: Tänään olisi #egu2013 vuorossa @MarsMetNet esittel…
Tilapäivitys
Tänään olisi #egu2013 vuorossa @MarsMetNet esittelyä. Ajattelin näyttää mm. tuoreita kuvia EQM-mallista. via.me/-b9l45sc
Twitter viesti: Vihdoin paikalla #egu2013. Tänä iltana @CuriosityF…
Tilapäivitys
Vihdoin paikalla #egu2013. Tänä iltana @CuriosityFMI posterisessiossa esittelemässä marsmönkijän ensimmäisiä tuloksia.
Avaruusinsinöörin Twitteri.
Jotkut ovat jo ehkä huomanneet, että tänne blogiini on tupsahtanut pari “Tilapäivitystä”. Nämä tilapäivitykset ovat allekirjoittaneen twitter-viestejä. Perustin itselleni twitter-tilin jossa ajattelin viestiä mm. konferenseissa yms. tapahtumissa mahdollisimman ajankohtaisista asioista ja twitterin tyyliin erittäin lyhyesti.
Jos olette Twitterin käyttäjiä, niin minut löytää sieltä vaikka hakusanalla Harri_Haukka. Lisäksi kannattaa laittaa seurantaan @MarsMetNet-tili jota myös hallinnoin ja jonne aina välillä laitan tilapäivityksiä, varsinkin konferenssien alla ja aikana.
Tweet: #egu2013 minut löytää keskiviikkona 10.4. posterip…
Tilapäivitys
#egu2013 minut löytää keskiviikkona 10.4. posteripaikoilta R56 ja R57 (@CuriosityFMI) ja torstaina 11.4. posteripaikalta R143 (@MarsMetNet).
Tweet: Keskiviikkona ja torstaina #egu2013 esittelemässä…
Tilapäivitys
Keskiviikkona ja torstaina #egu2013 esittelemässä @MarsMetNet -hankkeen nykyistä tilannetta (mm. EQM:ää) ja @CuriosityFMI tuoreita tuloksia.
Huygensin laskeutumisen 8-vuotispäivä.
Meinasipa jäädä kokonaan huomaamatta se, että tänään 14.1.2013 tuli tasan 8 vuotta siitä kun Huygens-laskeutuja tömähti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle. Tämä hanke oli myös osa suomalaista avaruushistoriaa, sillä laskeutujan mukana pinnalle meni Ilmatieteen laitoksen PPI (Pressure Profile Instrument) -paineenmittauslaite joka mittasi ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran Titan-kuun paineprofiilin.

HASI/PPI mittasi Titanin paineen pystyprofiilin. Lopulta pinnalla arvo jäi puolitoistakertaiseen Maan pintapaineeseen. Kuva: ESA / ASI / UPD /FMI.
Titaniin oli suunnitteilla uusi laskeutuja vuodella 2016 nimeltään Titan Mare Explorer (TiME), mutta se hävisi NASAn kilpailussa InSight-marslaskeutujalle. Toivottavasti kuitenkin jossain vaiheessa pääsemme taas tutkimaan Titania, sillä ensimmäinen laskeutuja jätti herätti enemmän kysymyksiä kuin toi vastauksia.
Lisätietoa Huygensistä löytyy mm. oheisen linkin takaa http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/The_Huygens_experience
Härkämäen observatorion kerhotalo näyttää jo hyvältä.
Kävin joululomalla Itä-Suomessa ja loman yhteydessä tuli myös poikettua Härkämäen observatoriolla. Tarkoitukseni oli loman aikana edes yhtenä yönä päästä havaitsemaan Härkämäen laitteilla tähtitaivaan ihmeitä, mutta valitettavasti säät eivät antaneet tähän mahdollisuutta. Päätin kuitenkin ajella observatoriolle katsomaan edes sitä miten kerhotalohanke on edennyt. Edellisestä vierailusta kun oli ehtinyt kulumaan jo kuukausia.
Täytyy kyllä sanoa, että hienolta näyttää, vaikka aivan aikataulussa hanke ei ole pysynyt. Jo nykyisellään kerhotaloa voi käyttää kokoontumisiin ja tapahtumiin. Pääoleskelutila on jo oman arvioni mukaan 90% valmis, mutta saunaosasto kaipaa vielä aika paljon töitä. Eli ihan vielä ei pääse ensilöylyihin observatoriolla. Valmistuttuaan kerhotalo tarjoaa Kassiopeian jäsenille erittäin hyvät tilat. Myös mahdollisille “vieraileville tähdille” on nyt kunnon tilat toimia ja oleskella. Vielä kun säät suosisivat havainnointia, niin kaikki olisi täydellistä…. tai ainakin melkein.
Yksi asia mitä Härkämäki vielä mielestäni kaipaa on kakkostorni. Tiedän, että moni ajattelee, että “ei nyt enää yhtään uutta rakennusprojektia”. Kakkostornin rakentamiselle on kuitenkin erittäin hyvät perusteet. Ensinnäkin Härkämäellä on tällä hetkellä vain yksi kaukoputki jolla voi tehdä havaintoja ilman suurempia ennakkoon tehtäviä asennustoimenpiteitä. Tämä putkihan on siis se joka sijaitsee tähtitornissa. Jo vuosia on ollut ongelmana se, että havaintoiltojen/-näytösten jälkeen on mennyt tunti tai enemmänkin putken säätämiseen jotta sillä voisi ottaa CCD-kuvia. Ihan suoraan kameraa ei voi nimittäin laittaa putken perään ja aloittaa kuvaamista. On tehtävä monia säätöjä (mm. tarkennukset, yms.) ja tähän kuluu paljon hyvää kuvausaikaa. Lisäksi tähtitorni on erittäin pieni ja sinne on vaikeaa mennä, varsinkin huonokuntoisimpien.
Yhdistyksellä on tällä hetkellä 12 tuumainen Meade kaukoputki jalustoineen joka ei ole milläänlailla aktiivikäytössä. Tällä putkella mm. löydettiin ekat supernovat ja tehtiin paljon havaintoja mm. eksoplaneetoista. Nyt tämä putki on käytännössä varastossa, kun sille ei löydy paikkaa. 12″ Meade olisi enemmän kuin hyvä yleisönäytäntöihin, mutta tarvitsisi kiinteän paikan ja siten myös jonkinlaisen suojan. Tätä varten siis pitäisi rakentaa kevytrakenteinen, ehkäpä liukukattoinen, suoja ts. “kakkostorni”. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tälläinen saataisiin aikaiseksi, koska se palvelisi yleisönäytäntöjä erinomaisesti. Kustannukset tälläiselle tornille eivät olisi kovinkaan isot. Puhuttaisiin muutamasta tuhannesta eurosta. Toki sekin on iso raha yhdistykselle, mutta eipä ole järkeä siinäkään, että annetaan hyvien havintolaitteiden pölyttyä, kun niille ei löydy paikkaa eikä siten käyttöä.
Luennoimassa Varkaudessa ja hieman avaruushuumoria myös.
Olimme Kemppisen Oskun kanssa luennoimassa Varkauden Kuoppakankaan yläkoululla maanantaina 17.12. seitsemäs- ja kahdeksas-luokkalaisille. Täytyy varmaan sanoa, että oli toistaiseksi vaikein luento jota olen valmistellut. Normaalisti, kun on tullut luennoitua “aikuisille” ja olen voinut liittää luentoon myös hieman tieteellisempää ja ehkäpä jonkun mielestä myös tylsempää asiaa. Tällä kertaa piti kuitenkin miettiä miten saisi pidettyä vaativan yleisön mielenkiinnon koko 45 minuuttia ilman, että kukaan kyllästyy. Noh mielestäni onnistuimme Oskun kanssa ihan hyvin. Yleisö jaksoi seurata luentoamme ja jopa kysymyksiä uskallettiin tehdä muutama. Näihin Osku sitten vastaili asiantuntemuksellaan.
Sain jälleen oivan vinkin YouTube-videoon tällä kertaa Marjiksen kautta :-). Alla suora videolinkki. Täytyy kyllä sanoa, että nykyään tälläiset parodiat ovat aivan toista laatua kuin muutama vuosi sitten. Tämäkin video on ihan oikeasti hyvin käsikirjoitettu ja kuvattu.
httpv://www.youtube.com/watch?v=2Sar5WT76kE
PS: Huomaattehan myös, että blogini osoite on muuttunut. Jatkossa blogi löytyy osoitteesta https://avaruusinsinoori.kassiopeia.net/.
IL:n REMS-P -paineenmittauslaite havaitsi tuulipyörteitä Marsissa.
IL:n Curiosityyn toimittama REMS-P -paineenmittauslaite on havainnut 12 ensimmäisen viikon aikana Marsissa peräti 21 tuulipyörettä mönkijän läheisyydessä. Tuulipyöre eroaa paljon tunnetummasta pölypyörteestä siten, että tuulipyörteen yhteydessä ei nouse… yllätys yllätys… pölyä jonka avulla pyörteen voisi visuaalisesti havaita. REMS-P:n datasta nämä pyörteet voi kuitenkin selvästi havaita. Ne ketkä ovat seuranneet tarkemmin IL:n Marsissa tehtyjä painemittauksia, voivat havaita selvästi sen, että Curiosityn mittaukset ovat lähes identtisiä Phoenixin vastaaviin mittauksiin pölypyörteistä. Onkin mielenkiintoista mitä uutta tietoa nämä tuoreimmat, ja myös tulevat, mittaukset kertovat Marsin kaasukehän ominaisuuksista.

Nopea paineenmuutos (alempi käyrä) tuulipyörteen kohdalle sattuessa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/ CAB (CSIC-INTA) .
Toinen (ei ehkä niin “mediaseksikäs”) mittaustulos on se, että kuten Phoenixin mittauksien tapauksessa, niin myös Curiosityn mittauksissa näkyy sekä päivittäinen paineenvaihtelu että kausittainen paineentason muutos. Tämäkin mittaustulos on linjassa Phoenixin tekemien mittauksien kanssa.

Kassukehän paine Curiosityn laskeutumisalueella Sol 31 (sininen käyrä) ja Sol 93 (vihreä käyrä). Mittauksista käy hyvin ilmi kuinka paine muuttuu vuorokauden aikana ja pitemmällä ajanjaksolla. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA)/FMI/Ashima Research.
Nyt vaan kovasti toivotaan, että Curiosityn mukana olevat IL:n mittalaitteet saavat mitattua yhden Marsin vuoden (eli karkeasti kahden Maan vuoden) ajan painetta ja kosteutta jolloin saadaan koko vuodenkierto mitattua. Ensimmäistä kertaa tietysti.

