Tietoja Harri Haukka

Harri Haukka on avaruustieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Avaruusluotain 3/2012 on "ulos tuutista".

Saimme päätoimittaja Tiera Laitisen kanssa tehtyä Avaruusluotan-lehden numeron 3/2012 todella nopeasti. Ehkäpä tässä on tullut sen verran rutiinia lehden taittoon, että “pipertämisessä” ei mene enää niin kauan kuin alkuaikoina. Positiivista oli lisäksi se, että paino toimitti lehden postiin ja edelleen postilaatikkoon ennätysajassa. Näin nopeasti lehti ei ole varmaan koskaan tullut painosta, joten siitä virtuaalinen hatunnosto heille. Tällä kertaa olin erittäin tyytyväinen lehden kansikuvaan. Kuvavaihtoehtoja oli lopussa kaksi. Toinen oli jo legendaarinen kuva Neil Armstrongista kävelemässä Kuun pinnalla ja toinen Armstrongin jalanjälki Kuussa. Valitsin näistä jälkimmäisen ja se osoittautui nappivalinnaksi. Printattuna kansi näyttää todella tyylikkäältä, vaikka itse sanonkin.

Tässä tuleekin kiire, jos aiomme saada vuoden viimeisen numeron ulos ennen vuodenvaihdetta. Tosin olen varma, että jos juttuja on vaan tarjolla, niin mitään ongelmaa taiton suhteen ei tule. Pitääkin kohta tehdä jo pohja valmiiksi numeroa 4/2012 varten ja alkaa kyselemään juttuja päätoimittajalta.

Niin ja mitä lehti pitää sisällään? Te ketkä ette ole SATS:n jäseniä tai muuten pääse lukemaan lehteä, niin ohessa on lehden sisällysluettelo. Lehtihän tulee kaikille SATS:n jäsenille jäsenetuna, joten kannattaa harkita jäsenyyttä 😉

– Puheenjohtajan palsta
– Päätoimittajalta
– Muista puhua tähdistä
– Neil Armstrong 1930 – 2012
– IAC 2012 Napolissa 1.-5. lokakuuta
– Plasmajarru päättää Aalto-1 -mission
– Pikku-uutisia avaruudesta
– Aurinkokuntatutkimuksen aakkoset
– Sähköpurjeen sovelluksia, osa 9: Miehitetyt Mars-lennot
– SATS tutkimaan yläilmakehää
– Sähköpurjekolumni
– Att nå himlakropparna, del VIII
– Cospar kuljettaa

Avaruusluotaimen kansikuvassa Neil Armstrongin jalanjälki Kuussa. Kuva: NASA.

Avaruusviikko "jatkoineen" pulkassa tältä vuodelta.

Avaruusrekka pysähtyi Kuopioon 16.10. kiertueen viimeisenä päivänä. Vaikka sade piiskasi liki koko päivän Kuopion toria, niin rekassa vieraili satoja savolaisia. Muutama kassiopeialainenkin pistäytyi paikalla. Avaruusrekan siirtyessä “eläkkeelle”, päättyi myös tämän vuoden kansainvälinen avaruusviikko Suomessa. Tosin virallisesti avaruusviikko päättyi jo 10.10., mutta tänä vuonna Avaruusrekan myötavaikutuksella “venytimme” avaruusviikon kaksiviikkoiseksi tapahtumaksi. Tässä onkin hyvä paikka kiittää kaikkia avaruusviikon tapahtumiin osallistujia ja niitä kymmeniä talkoolaisia jotka järjestivät ohjelmaa eri puolilla Suomea. Erityiset kiitokset täytyy antaa Jari Mäkiselle, Tuukka Perhoniemelle, Aalto-1 -tiimille ja Avaruusrekan uutterille kuskeille. Allekirjoittaneelle rekkakiertue oli erityisen mukava kokemus ja toivottavasti vielä jossakin vaiheessa saamme Suomeen jotain vastaavaa. Tuskin kuitenkaan ihan lähivuosina, mutta joskus kuitenkin.

Ensi vuoden avaruusviikon teema ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten on vaikeaa arvioida mitä silloin tapahtuu. Heti kun teema selviää, niin alkaa ensi vuoden suunnittelu. Tuskin mitään yhtä massiivista tapahtumaa kuin Avaruusrekka ensi vuonna tulee, mutta jotain kuitenkin. Ainakin yksi isompi yleisötapahtuma olisi kiikarissa. Tältä vuodelta kuitenkin kuittaan nyt virallisesti avaruusviikon päättyneeksi. “Roger and out”.

Tuukka Perhoniemi esittelee MetNetiä. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusrekka siirtyi maakuntiin.

Pääkaupunkiseudun Avaruusrekka-kiertue on nyt takanapäin ja rekka suuntasi Turkuun josta se jatkaa matkaansa Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja 16.10. Kuopioon jonne kiertue myös päättyy. Ensimmäinen viikonlopputapahtuma on takanapäin ja se oli menestys. Heurekaan saapui kahden päivän aikana satoja avaruudesta kiinnostuneita ja varsinainen vetonaula oli sunnuntaina, kun ESA:n astronautti Paolo Nespoli luennoi ja jakoi nimikirjoituksia. Nespoli käväisi myös avaruusrekassa jossa hän tutustui mm. MetNettiin ja Aalto-1 -satelliittiin. Voi jo tässä vaiheessa sanoa, että avaruusrekka on ollut menestys ja uskon, että maakunnissa se on vieläkin suurempi menestys.

Avaruusviikko alkoi "varaslähdöllä" Otaniemessä.

Avaruusviikkoa vietetään jälleen kerran 4.-10.10., mutta Avaruusrekka sen sijaan otti jo pienoisen “varaslähdön” tänään 3.10. Otaniemessä, Espoossa. Täytyy sanoa, että yllättävän paljon mahtuu näyttelytavaraa rekkaan joka ei kyllä ole ihan normaali rekka. Rekka nimittäin pystyy “levittäytymään” jolloin sisätilaa tulee noin hulppeat 100m2. Näyttelyssä onkin siis ihan mukava käyskennellä kun tilaa on ihan kivasti. Toki kiireisimpinä hetkinä voi tulla ahdasta, mutta silloin rekan sisällä pitää olla kyllä aikamoinen ihmismäärä.

Avaruusrekka kiertää Suomea aina 16.10 asti jolloin viimeisenä paikkakuntana on Kuopion kauppatori. Allekirjoittanut kertoilee Ilmatieteen laitoksen marstutkimuksesta ainakin pääkaupunkiseudun pysähdyspisteissä ja Kuopiossa. Eli te kaikki savolaiset, tulkaa Kuopioon kyselemään kaikkea enemmän tai vähemmän hullua marstutkimuksesta, niin yritän parhaimpani mukaan vastailla teille.

Ohessa vielä yksi kuva rekan sisältä, kun se oli parkissa Otaniemessä. En itse ollut koko aikaa rekassa, mutta kuulemma yleisöä oli ihan mukavasti saapunut paikanpäälle.

PS: Lisäilen avaruusviikon ja Avaruusrekka-kiertueen aikana kuvia omaan galleriaani. Joten jos kiinnostaa miltä rekassa ja muuten avaruusviikolla näyttää, niin kannattaa suunnata tonne galleriaan.

Avaruusrekka Otaniemessä. Kuva: Harri Haukka

EPSC 2012 alkoi kunnon posterisessiolla.

Tämän vuoden EPSC (European Planetary Science Congress) pidetään Madridissa, Espanjassa, tällä viikolla (23.-28.9.). Allekirjoittaneella konferenssiviikko alkoi tiistaina posterisessiolla jossa esittelimme peräti kolmella posterilla Mars MetNet -hanketta. Lisäksi minun piti esitellä RITD-hankkeen posteria aina kun MetNet-postereilta ehdin. Eikä tässä vielä kaikki. Torstaina pitäisi esitellä Härkämäen observatorion “Transit Observations in Taurus Hill Observatory”-posteri kello 18:15-19:45. Joten kyllä tässä ainakin postereita saa ripustaa näytille ja esitellä. Lisäksi pitäisi tietysti yrittää, ajan salliessa, ehtiä kuuntelemaan itse esityksiäkin. Varsinkin Mars ja harrastajapuolen esitelmät kiinnostavat.

Itse konferenssipaikka on lievästi sanottuna iso. EPSC on sijoitettu IFEMA-konferenssikeskuksessa sen pohjoispäätyyn. Keskuksen kokoa kuvaa ehkä parhaiten se, että metroasemalta (joka sijaitsee keskuksen eteläpäässä) kestää päästä EPSC-alueelle on noin 12 minuuttia ja tällöinkin pitää kävellä ihan reipasta tahtia. Ehkäpä “hieman” pienempikin kokouspaikka olisi tällä kertaa välttänyt.

Mars MetNet -hankkeen postereita EPSC 2012:ssa.

Avaruusviikko lähestyy jälleen.

Jotta tämä blogi ei olisi pelkästään Curiosity-mönkijää, niin välillä voisi muistuttaa tulevasta kansainvälisestä avaruusviikosta (4.-10.10.). Tämän vuoden avaruusviikko tulee olemaan aivan mahtava. Se tiedetään jo tässä vaiheessa, vaikka avaruusviikkoon on aikaa reilut kolme viikkoa. Tänä vuonna avaruusviikolla Suomeen saapuu peräti kaksi astronauttia. Heurekaan (6.-7.10.) saapuu ESAn astronautti Paolo Nespoli ja Oulun Tietomaassa (12.–14.10.) taas vierailee ESAn astronautti Andreas Mogensen. Joten tänä vuonna myös pohjoisessa Suomessa asuville on todella mielenkiintoista ohjelmaa avaruusviikolla.

Edellä mainitut astronautit vierailevat Suomessa ns. Avaruusrekka-kiertueen puitteissa. Avaruusrekasta iso kiitos kuuluu kaikkien tuntemalle Jari Mäkiselle joka on jälleen kerran saanut kasaan upean “avaruuselämyspaketin” suurelle yleisölle. Allekirjoittanut on myös vahvasti läsnä Avaruusrekassa. Esillä rekassa on nimittäin IL:n kehitteillä oleva Mars MetNet-laskeutuja jota allekirjoittanut esittelee yleisölle ainakin pk-seudun ja Kuopion tapahtumissa. Jos Avaruusrekka ei ole vielä tullut tutuksi, niin kannattaa ehdottomasti suunnata seuraavaksi rekan nettisivuille.

Ei tietysti pidä unohtaa paikallisten tähtiharrastusyhdistyksien järjestämää ohjelmaa. Tähtitornit ovat varmasti auki monilla paikkakunnilla avaruusviikon aikana. Myös muuta ohjelmaa varmasti on luvassa, kunhan yhdistyksien aikataulut selkeytyvät.

Nähdään siis jossain pk-seudun tai Kuopion Avaruusrekka-tapahtumissa!

PS: Kannattaa myös vierailla avaruusviikon suomenkielisillä nettisivuilla osoitteessa www.avaruusviikko.net.

Avaruusrekka kiertää Suomea 3.-17.10.

Ensimmäiset REMS-P:n painemittaukset julkaistu.

NASA julkaisi pienen pätkän Ilmatieteen laitoksen Curiosityyn toimittaman REMS-P paineenmittauslaitteen tekemistä mittauksista. Nämä mittaukset on tehty 15.-18.8.2012 eli MSL:n aikalinjalla noin vuorokausina 9.5-13. Kuten mittauskäyrästä näkee, vaihtelee paine laskeutumispaikalla noin 780 Pascalin (7.8 millibaarin) ja noin 690 Pascalin (6.9 millibaarin) välillä. Tähän on varmaan hyvä mainita vertailun vuoksi, että Maassa paine on keskimäärin noin 101300 Pascalia (1013 millibaaria).

Painemittaus on hyvässä linjassa siihen mitä ennakkoon odotettiin. Nyt vain sitten odotellaan mitä jatkomittaukset mönkijän eri paikoilla tuottavat ja josko vaikka saataisiin taas mitattua Marsin pölypyörteitä (dust devils) kuten Phoenix-hankkeen kohdalla. Tästä kuitenkin nyt sitten alkaa se vähintään kaksivuotinen tieteellinen osio. Toivotaan, että jatkossakin saadaan hyvää dataa Curiosityltä.

REMS-P:n paineenmittausdataa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA).

Avaruushuumoria… "We're NASA and We Know It".

Avaruustutkimus ei ole aina niin vakavaa… Eteeni sattui netissä oheinen oiva huumorisävytteinen “musiikkivideo” NASA:sta ja Curiositystä. Hyvin tehty video, se täytyy myöntää.

Kannattaa myös tutustua JPL:n sivuilla olevaan Participate-sivuun. Siellä on mm. “Be a Martian”-ohjelma jonka saa asennettua iPhoneen, Androidiin ja myös Windows-puhelimeen. Varsinkin Android-versio tuntuu ihan näppärältä, kun kännykkään tai tabiin saa suoraan ja nopeasti tuoreimmat Curiosityn ottamat kuvat. Kaiken lisäksi ohjelma on kaikille alustoille ilmainen. Ei kun siis testaamaan.

httpv://www.youtube.com/watch?v=QFvNhsWMU0c

Hölynpöly alkoi jo…

Eipä siinä mennyt montaa Marsin vuorokautta, kun ensimmäiset nokkelat löysivät Curiosityn ottamista kuvista “ihmisen” aikaansaannoksia Marsissa. Allekirjoittaneelle sattui ensimmäisenä silmään Gale-kraaterin reunustalla olevasta “tiestä” tehty uutinen joka on levinnyt myös suomalaisessa mediassa jonkin verran. Tämän ns. “uutisen” mukaan rinteessä näyttäisi olevan valkoinen hyvin paljon tietä tai vuoristopolkua muistuttava jälki. Noh täytyy kyllä nyt tuottaa jälleen kerran pettymys kaikille niille jotka innostuivat marsilaisista. Kyseinen jälki ei ole mitenkään erityisen harvinainen Marsissa. Itseasiassa kiertoradalta otetuista korkeanresoluution kuvista on nähty vastaavia “polkuja” eri puolilla Marsia. Hyvin suurella todennäköisyydellä ne ovat syntyneet Marsin ammoisina aikoina sulan ja virtaavan veden seurauksena. Tällä hetkellähän Marsin pinnalla ei ole nestemmäistä vettä, mutta mm. napajäätiköillä sitä on jäänä ja viimeaikaisten tutkimusten (mm. Phoenix-laskeutuja) mukaan myös marsperässä jäätyneenä. On tietysti ymmärrettävää, että monet haluavat nähdä jotain maailmankaikkeutta mullistavaa Curiosityn kuvissa, mutta jos nyt ensin kuitenkin tutkittaisiin ne (kuvat ja muu data) asiantuntijoiden toimesta, eikä heitettäisi villejä arvauksia joita sitten joudutaan urakalla korjailemaan.

Mikä sitten voisi olla se “mullistava” löytö jonka Curiosity voisi tehdä? Noh jos spekuloidaan, niin kyllähän suuri löytö olisi varmasti sellaisten mineraalien löytyminen joiden syntyyn on varmuudella tarvittu sulaa nestemmäistä vettä. Viitteitä tälläisestä ollaan saatu edellisten hankkeiden ja laskeutujien toimesta, mutta varmistus asialle olisi jonkinlainen lottovoitto.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/MSSS.

REMS-P ja REMS-H toimivat!

Curiosityn mukana Marsiin laskeutuneet Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet REMS-P (paineenmittauslaite) ja REMS-H (kosteudenmittauslaite) toimivat käyttöönottotestien mukaan. Nyt vain sitten odotetaan innolla hankkeen tieteellisen vaiheen alkamista ja sitä millaista dataa molemmat laitteet oikein tuottavat.

Ihan ongelmitta eivät käyttöönottotestit menneet REMS-sääaseman kohdalla. Ensimmäisen terveystarkastuksen jälkeen REMS:n ja Curiosity-mönkijän välille tuli kommunikaatio-ongelma jonka seurauksena osa testidatasta jäi saamatta. Noh kovin vakava tämä ongelma ei ollut ja se on saatiin korjattua aika nopeasti, mutta hieman se nosti jännitystä. Nyt REMS-sääasema taas toimii täysillä ja uutta dataa virtaa Maahan.

Kuvia on tullut taas ihan järjettömästi ja niitä on ollut mukava netistä katsella. Odotankin itse erityisellä innolla sitä, kun Curiosity lähtee liikkeelle ja ottaa, toivottavasti, paljon lisää mielenkiintoisia kuvia Marsista.

REMS-P paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / IL.

Lisätietoa: IL:n MSL-nettisivut.