EPSC 2013 Lontoossa lähestyy ja muita kuulumisia…

Eipä ole vähään aikaan tullut kirjoiteltua blogiin kuin Twitterin välityksellä. Eipä toisaalta ole avaruusrintamalla paljoa tapahtunutkaan ja Twitter-viestit ovat ainoa mitä on tullut naputeltua. Nyt kuitenkin alkaa olemaan se aika vuodesta taas jolloin jo perinteeksi muodostunut EPSC (European Planetary Science Congress) lähestyy ja on aika valmistella ja tulostella posterit konferenssia varten. Tänä vuonna EPSC järjestetään muuten (9.-14.9.) Lontoossa, UCL:ssä  jossa olen pikaisesti kertaalleen vieraillut. Mukavaa päästä nyt vähän paremmin tutustumaan paikkaan ja muutenkin Lontooseen.

Tänä vuonna allekirjoittaneella on “vain” kaksi posteria esiteltävänä, mutta nekin harmittavasti samaan aikaa, joten joudun juoksemaan kahden posteripaikan väliä. Toinen näistä postereista on RITD-projektin posteri (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration, http://ritd.fmi.fi), joka on MetNetin “spin-off” -projekti. Toinen on jälleen kerran Härkämäen observatorion posteri joka on tänä vuonna nimetty “Pro-Amateur Observatories as a Significant Resource for Professional Astronomers – Taurus Hill Observatory“. Härkämäen posteri esittelee tututtuun tapaan observatoriolla tehtyä tieteellistä havaintotyötä. Molemmat posterit pitäisi esitellä yleisölle torstaina 12.9. 17:45 – 19:15 välisenä aikana. RITD-posteri löytyy posteripaikasta P84 ja Härkämäen taas paikasta P187.

PS: Härkämäen posterin PDF-versio löytyy muuten jo Kassiopeian julkaisuarkistosta josta sen voi käydä katsastamassa.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.

Härkämäen observatorion kerhotalo näyttää jo hyvältä.

Kävin joululomalla Itä-Suomessa ja loman yhteydessä tuli myös poikettua Härkämäen observatoriolla. Tarkoitukseni oli loman aikana edes yhtenä yönä päästä havaitsemaan Härkämäen laitteilla tähtitaivaan ihmeitä, mutta valitettavasti säät eivät antaneet tähän mahdollisuutta. Päätin kuitenkin ajella observatoriolle katsomaan edes sitä miten kerhotalohanke on edennyt. Edellisestä vierailusta kun oli ehtinyt kulumaan jo kuukausia.

Täytyy kyllä sanoa, että hienolta näyttää, vaikka aivan aikataulussa hanke ei ole pysynyt. Jo nykyisellään kerhotaloa voi käyttää kokoontumisiin ja tapahtumiin. Pääoleskelutila on jo oman arvioni mukaan 90% valmis, mutta saunaosasto kaipaa vielä aika paljon töitä. Eli ihan vielä ei pääse ensilöylyihin observatoriolla. Valmistuttuaan kerhotalo tarjoaa Kassiopeian jäsenille erittäin hyvät tilat. Myös mahdollisille “vieraileville tähdille” on nyt kunnon tilat toimia ja oleskella. Vielä kun säät suosisivat havainnointia, niin kaikki olisi täydellistä…. tai ainakin melkein.

Yksi asia mitä Härkämäki vielä mielestäni kaipaa on kakkostorni. Tiedän, että moni ajattelee, että “ei nyt enää yhtään uutta rakennusprojektia”. Kakkostornin rakentamiselle on kuitenkin erittäin hyvät perusteet. Ensinnäkin Härkämäellä on tällä hetkellä vain yksi kaukoputki jolla voi tehdä havaintoja ilman suurempia ennakkoon tehtäviä asennustoimenpiteitä. Tämä putkihan on siis se joka sijaitsee tähtitornissa. Jo vuosia on ollut ongelmana se, että havaintoiltojen/-näytösten jälkeen on mennyt tunti tai enemmänkin putken säätämiseen jotta sillä voisi ottaa CCD-kuvia. Ihan suoraan kameraa ei voi nimittäin laittaa putken perään ja aloittaa kuvaamista. On tehtävä monia säätöjä (mm. tarkennukset, yms.) ja tähän kuluu paljon hyvää kuvausaikaa. Lisäksi tähtitorni on erittäin pieni ja sinne on vaikeaa mennä, varsinkin huonokuntoisimpien.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä 12 tuumainen Meade kaukoputki jalustoineen joka ei ole milläänlailla aktiivikäytössä. Tällä putkella mm. löydettiin ekat supernovat ja tehtiin paljon havaintoja mm. eksoplaneetoista. Nyt tämä putki on käytännössä varastossa, kun sille ei löydy paikkaa. 12″ Meade olisi enemmän kuin hyvä yleisönäytäntöihin, mutta tarvitsisi kiinteän paikan ja siten myös jonkinlaisen suojan. Tätä varten siis pitäisi rakentaa kevytrakenteinen, ehkäpä liukukattoinen, suoja ts. “kakkostorni”. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tälläinen saataisiin aikaiseksi, koska se palvelisi yleisönäytäntöjä erinomaisesti. Kustannukset tälläiselle tornille eivät olisi kovinkaan isot. Puhuttaisiin muutamasta tuhannesta eurosta. Toki sekin on iso raha yhdistykselle, mutta eipä ole järkeä siinäkään, että annetaan hyvien havintolaitteiden pölyttyä, kun niille ei löydy paikkaa eikä siten käyttöä.

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012. Kuva: Harri Haukka.

Kuvankäsittelyä…ja lisää kuvankäsittelyä.

Norjan matkan jälkeen meni pari päivää aikalailla levätessä ja telkkua kattoessa. Nyt kuitenkin piti ottaa itseään niskasta kiinni ja käsitellä muutama Venuksen ylikulkukuva nettiin ja Kassiopeian galleriaan. Vaikeaa puuhaa kyllä täytyy sanoa. Pitäisi varmaan olla huomattavasti enemmän kokemusta kuvankäsittelystä, jotta saisi edes siedettäviä lopputuloksia aikaan. Noh onneksi muutama ylikulkukuva jotka käsittelin onnistui ihan kohtuullisesti. Lisäilin muutamat käsittelemäni kuvat Kassiopeian galleriaan Heikkisen Esan Varkaudessa ottamien kuvien kera. Nyt galleriassa on, ainakin näin alkuun, jokunen kuva ylikulusta. Pitää tässä vielä yrittää käsitellä lisää kuvia, kohan saa hyviä vinkkejä ja apua hommaan.

Ohessa on yksi käsittelemistäni kuvista. Ihan hieno tosta tuli, ainakin omasta mielestäni.

Venus Transit 2012 "Nordkapp Expedition" on kotiutunut.

Noin puolentoista viikon reissu pohjoiseen Norjaan on ohitse ja kaikki retkikuntalalaiset ovat kotiutuneet ehjinä. Reissu oli mukava ja sen kruunasi onnistunut Venuksen ylikulun kuvauskampanja. Sääennusteet nimittäin eivät olleet kovinkaan mairittelevat ylikulkupäivälle Nordkappin alueelle ja sen vuoksi jouduimmekin siirtymään hieman etelämpään. Onneksi sää havaintopaikallamme oli vähintäänkin kohtuullinen. Tosin hieman jäi harmittamaan se, että viimeisiä kahta kontaktia emme saaneet kuvattua, mutta minkäs sille säälle voi. Vaikka nämä kaksi jälkimmäistä kontaktia jäivätkin pilvien taakse, oli ryhmämme tyytyväinen kuvasaldoon, noin 700 kuvaan. Pieni osa kuvista on jo julkaistu Juutilaisen Jarin Pimennysmatkaaja-blogissa ja kohan tässä hieman levätään pois matkan rasituksia, niin uusia kuvia tulennee mm. Jarin blogiin ja Kassiopeian galleriaan loppuviikolla.

Ohessa on vielä “fiilistelyä” kuvaussessiostamme Russenesin laiturilta. Täytyy sanoa, että Härkämäen Lunt h-alpha-kaukoputki on ihan näppärä peli. Seuraava ylikulku olisikin sitten Merkuriuksen ylikulku vuonna 2016 ja saa nähdä missä ja miten sitä tulen havaitsemaan. Niin ja allekirjoittaneen sekalaisia kuvia matkasta löytyy galleriastani.

Matka kohden Nordkappia ja Venuksen ylikulkua katsomaan alkaa.

Pitääpä kirjoitella blogiin jotain näin Venuksen ylikulku -matkan alla. Huomenna perjantaina olisi lähtö aamutuimaan ja varsinkin sitten kun saavutamme Norjan rajan olen nettiyhteyden tavoittamattomissa, ainakin suurimman osan ajasta. Olemme kyllä suunnitelleet ostavamme Norjan puolelta datayhteyspaketin kännykkään, mutta se kuinka usein tulee blogiin kirjoiteltua, on vielä täysin arvoitus. Toivottavasti kuitenkin muutamana päivänä olisi aikaa kirjoitella.

Jos retkikuntamme vaiheet kiinnostavat, niin kannattaa seurailla Juutilaisen Jarin ylläpitämää Pimennysmatkaaja-blogia. Se tulee olemaan meidän pääsääntöinen kanava “ulkomaailmaan”. Kuvia emme hirveästi lataile nettiin reissun aikana, mutta jos Venuksen ylikulku näkyy Nordkapissa, niin muutama kuva varmasti ilmestyy Jarin blogiin.

Venuksen ylikulun lisäksi tarkoitus olisi myös hieman geokätköillä. Itselläni ei ole Norjasta yhtään kätköä haettuna, joten olisi mukavaa saada sekin maa “geokartalle”. Noh onneksi kätköily on suhteellisen helppoa, koska likimain kaikkien nähtävyyksien yhteydessä on jokin geokätkö. Eiköhän sitä siis tulee “muutama” kätkö logattua matkan aikana.

Ohessa on vielä fiilistelyn vuoksi kuva edellisestä Venuksen ylikulusta vuodelta 2004 jolloin Härkämäen havaintoryhmä havaitsi ylikulkua Härkämäellä. Silloin saimme reilut 12000 kuvaa, mutta tällä kertaa emme toki aivan samaan pyri. Jos saisimme yhdenkin hyvän h-alpha-kuvan, niin se olisi menestys. Matkan ainoa tarkoitushan ei ole pelkästään havaita ylikulkua, vaan myös tutustua pohjoiseen Norjaan ja sen nähtävyyksiin. Palaillaan asiaa jossain vaiheessa.

Venuksen ylikulku vuonna 2004

Venuksen ylikulkuun kuukausi.

Kyllä aika kuluu nopeasti. Tuntuu, että edellinen Venuksen ylikulku oli vasta muutama vuosi sitten, mutta johan siitä alkaa kohta olemaan kahdeksan vuotta. Venuksen ylikulku on paitsi minulle, niin myös Härkämäen observatoriolle merkittävä tapahtuma. Vuoden 2004 ylikulku oli ensiaskel observatoriolle kansaivälisiin tutkimushankkeisiin. Allekirjoittanut ja Juutilaisen Jari edustimme Härkämäen observatoriota mm. Tsekissä pidetyssä Venus Transit 2004 -konferensissa. VT2004-hankkeen vanavedessä Härkämäen havaintotiimi on osallistunut useisiin kansainvälisiin projekteihin ja konferensseihin. Myös pari Nature-lehden julkaisuakin on napsahtanut observatorion ansiolistalle.

Ei siis ihme, että nyt noin kuukauden päästä (5.-6.6.) tapahtuva Venuksen ylikulku nostattaa tunteita ja mielenkiintoa. Jo aikoinaan päätimme Jarin kanssa, että pyrimme havaitsemaan myös vuoden 2012 ylikulun kokonaisuudessaan jossain päin maailmaa. Noh tämän seurauksena olemme päätyneet matkaamaan pohjoiseen Norjaan, Nordkappiin. Nordkappia pohjoisemmaksi tosin emme enää voisi juuri mennäkkään, ainakaan autoilemalla. Matkasuunnitelmat on nyt lyöty lukkoon. Mökit vuokrasimme jo aikoja sitten ja nyt viimeisimpänä varasimme vuokra-auton. Päädyimme vuokra-autoon ihan sen vuoksi, että kellään matkalaisista ei ole omaa autoa jonne kaikki tarvitsemamme tavarat mahtuisivat. Reilun viikon reissua varten pitää kuitenkin ottaa aika paljon tavaraa mukaan. Mukaan lukien kaukoputki, Härkämäen Lunt-aurinkoteleskooppi. Tarkoituksemme olisi saada mahdollisimman hyviä h-alpha -kuvia Auringosta ja Venuksesta sen edessä. Kuvaamista pitää kuitenkin harjoitella ennen reissua ja olemme sopineetkin, että harjoittelemme kuvaamista helatorstaiviikolla.

Enemmän tietoa “Nordkapp Expedition” -ryhmämme matkasta ja suunnitelmista löytyy Jarin Pimennysmatkaaja-blogista. Kannattaakin tallentaa blogin osoite tietokoneelle muistiin, koska se tulee olemaan myös blogi joka seuraa matkaamme mahdollisimman reaaliajassa.

EGU 2012 takana päin.

Kiireinen työmatkojen huhtikuu alkaa olemaan takanapäin. Viimeisin työmatka suuntautui Wieniin, Itävaltaan, EGU 2012 -konferenssiin. Mitäs sitten EGU tänä vuonna tarjosi avaruusinsinöörille? Eipä juuri mitään suurta ja ihmeellistä edellisiin neljään vuoteen verrattuna. Huomaa selvästi, että alan jo “leipiintymään” EGUn kävijäksi. Kävin kuuntelemassa jonkin aikaa mm. Marssessioita, mutta niiden anti näin insinöörille jäi aika ohueksi, kun puheiden pääpaino oli tieteessä. Allekirjoittaneen ohjelma koostuikin lähinnä Europlanet-hankkeen ja EGUn GI-divisioonan (Geosciences Instrumentation and Data Systems) kokouksista sekä yhdestä posterisessiosta jossa esittelin viimeisimmän MetNetin hyötykuorman. Lisäksi tuli käytyä kattomassa muiden IL:sten posterisessioita. Siinä se vajaa viikko sitten menikin.

Valitettavasti konferenssipaikan ja hotellin nettiyhteydet olivat niin onnettomat, että blogiin kirjoittamisesta ei tullut mitään EGU-viikon aikana. Vaikka konferenssipaikan nettiyhteydet olivat parantuneet edellisiin vuosiin verrattuna, niin edelleen netti takkusi. Huomasin, että aina kun sessiot päättyivät ja ihmiset valuivat tauolle, niin netti kaatui lähes välittömästi. Pitikin ajoittaa omat nettisurffailut sessioiden ajaksi tai aamuksi jolloin konferenssipaikalla ei ollut vielä hirveästi porukkaa.

Galleriassani on hieman kuvia Wienin EGU-matkasta. Sää sentään suosi tällä kertaa ja torstaina sekä perjantaina saimme nauttia todellisesta kesäsäästä.

Työmatkojen huhtikuu.

Huh huh. Huhtikuun kalenteri on todella täynnä. Kolme ulkomaan työmatkaa (2.-3.4. Lontoo, 10.-12.4. Padova ja 22.-27.4. Wien) tarkoittavat sitä, että toimistopäivät jäävät aika vähäisiksi huhtikuun aikana. Pääsiäispyhien jälkeen pitäisi siis suunnistaa Padovaan Exomars-hankkeen PDR (preliminary design review) -kokoukseen ja katsastaa mikä on hankkeen nykytila ja miten tulevaisuudessa edetään. Sinäänsä ihan mukavaa päästä ko. kokoukseen, koska allekirjoittaneella on aiempaa kokemusta PDR:stä vain MetNetin kohdalla. Mitään ihmeellistä härdelliä en odota tulevalta PDR-kokoukselta, varsinkin kun meillä IL:ssä valmistautuminen kokoukseen on sujunut hyvin ja kaikki tarvittava materiaali on valmiina.

Loppukuusta pitäisi sitten, jo perinteiseen tapaan, suunnata EGU 2012 (European Geosciences Union General Assembly 2012) -konferenssiin. Tämän vuoden konferenssi taitaa olla jo neljäs perättäinen johon otan osaa. Sen vuoksi alkaakin Wienin keskusta olemaan jo lähes yhtä tuttua seutua kuin Helsingin keskusta. Ehkä jopa tutumpi jossain mielessä. Kuten aikaisempinakin vuosina, pitää EGU:ssa esitellä MetNettiä posterin kera sekä osallistua useaan EU:n FP7 Europlanet-hankkeen kokoukseen.

Europlanet-hankkeesta puheen ollen. Kävin nyt huhtikuun alussa Lontoossa UCL:ssä Europlanet-kokouksessa ja ko. matkan kuvia voitte tsekata galleriastani.

Tähtipäivät 2012 takana päin.

Viime viikonloppu (23.-25.3.2012) vierähti Oulussa vuosittaisen tähtipäivät tapahtuman parissa. Viime vuoden tähtipäivät jäivät väliin, joten oli mukavaa nähdä miten ko. tapahtuma nyt muutaman vuoden tauon jälkeen oikein voi. Ja jos jotain voi päätellä Oulun tähtipäivistä, niin tilanne on valoisa. Esitelmiä oli kuuntelemassa enemmän porukkaa kuin miesmuistiin. Muutama esitelmä veti jopa koko Tietomaan auditorion täyteen. Muutenkin esitelmät kiinnostivat paikallisia vähintäänkin kiitettävällä tavalla. Tästä tietysti kiitos kuuluu ennen kaikkea hyville luennoitsijavalinnoille, mutta myös paikalliselle järjestävälle taholle Oulun Arktokselle. Oululaiset tähtiharrastajat olivat todella panostaneet tapahtumaan ja sen mainostamiseen ja se myös näkyi.

Esitelmien lisäksi oli erityisen ilahduttavaa nähdä se, että eteläisestä Suomesta oli paikalle saapunut monta näytteilleasettajaa. Edustettuina olivat mm. Ursa, Kallioplanetaario, Alnilam, Härkämäen planetaario, Teknofokus ja Ilmatieteen laitos. Allekirjoittanut vastasi IL:n pienestä ständistä ja seuraaville tähtipäiville pitää ottaa huomattavasti enemmän karkkia ja kyniä mukaan. Ne kun loppuivat jo ensimmäisenä päivänä.

Yksi tähtipäivien kohokohdista oli jälleen kerran Ursan Stella Arcti -tunnustuksien jakotilaisuus lauantai-iltana. Tuskin oli suuri yllätys se, että tunnustukset menivät Emma Herraselle ja Toni Veikkolaiselle. Edellä mainittujen lisäksi Marko Pekkola palkittiin Stella Arcti -maininnalla. Pekkola kun on aiemmin jo palkittu varsinaisella tunnustuksella jonka voi vain saada kertaalleen. Tunnustuksien tarkemmat perustelut löytyvät Ursan lehdistötiedotteesta.

Valkea joulu…no ainakin melkein.

Joulun pyhät tuli vietettyä Joroisissa lievästi sanottuna hyvin vaihtelevassa säässä. Jouluaatto ja joulupäivä olivat ihan mukavan lumiset joten voidaan sanoa, että Joroisissa oli valkea joulu. Tosin lumet sulivat lähes kokonaan pois joulupäivän ja Tapaninpäivän välisenä yönä, kun vesisade pääsi “yllättämään”. Tosin lumien sulaminen taisi olla ongelmista pienin, sillä eteläistä ja läntistä Suomea riepotellut myrsky iski osittain myös Joroisiin. Ei tosin lähellekkään niin pahasti kuin moneen muuhun kuntaan Itä-Suomessa. Olisikohan syynä ollut Asta-myrsky joka riehui viime vuonna. Asta varmaan niitti sen verran tehokkaasti puut sähkölinjoille, että tällä kertaa ei varmaan ollut montaa puuta joka olisi voinut sähkölangoille kaatua. Kuitenkin mm. Joroisten Maavedellä oli sähköt tälläkin kertaa poikki noin vuorokauden verran. Kirkonkyläkin oli pimeänä, mutta vain hetken, noin 10 minuuttia.

Myrskyn jälkeen taivas selkeni jopa niin kirkkaaksi, että ajelin Joroisten venesatamaan katsomaan miten tähtitaivas oikein näkyy. Täytyy sanoa, että oli kyllä huikean hyvä sää tähtitaivaan havainnointiin. Harmi, ettei mukanani ollut mitään putkea jolla tiirailla taivaalle. Yritin ottaa kameralla kuvia, mutta kyllä se vaan niin on, että jos haluaa ottaa edes siedettäviä tähtikuvia, niin seurannalla varustettu jalusta pitää olla käytössä. Sain kuitenkin napattua oheisen “siedettävän” kuvan jossa näkyy hyvin kirkas Jupiter ja Seulaset. Alareunassa näkyy myös hieman valosaastetta.

Seulaset ja Jupiter Joroisten venesatamasta käsin kuvattuna.