Avainsana-arkisto: philae

Hyvät uudet vuodet ja uusia päivityksiä sivulle

Julkaistu , kirjoittanut

Jos joku ihmettelee miksi Philaen laskeutumisen jälkeen täällä blogissa on ollut hiljaista, niin “syypäänä” on ollut Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) tehty tutkimustarjous jonka parissa meni koko joulukuu. Tarjous saatiin lähtemään joulukuun lopussa ja nyt voi vähän taas hengähtää ja kirjoitella blogiinkin.

Itse Philaesta en tässä vaiheessa nyt kirjoittele, teen jossain vaiheessa tarkemman yhteenvedon. Monet varmaan ovat kuitenkin pysyneet kärryillä aika hyvin, koska aihetta on käsitelty erittäin kattavasti eri medioissa, myös täällä Suomessa. Sen sijaan päivitin hieman sivuja lisäämällä geokätköily-osion jonne laitoin tärkeimmät omaan kätköilyhistoriaani liittyvät tilastot. Jos joku nyt sattuu olemaan kiinnostunut niistä. Kätköilyn parissa menikin joulunpyhät, kun päätin hieman etsiskellä Joroisten alueen hakemattomia kätköjä. Joulukuussa paikalliset harrastajat toteuttivat eräänlaisen joulukalenterin ja jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti julkaistiin uusi kätkö. Olen nyt hakenut näistä lähimmät Joroisista ja yhden Varkaudesta, mutta vielä on iso joukko haettavaksi tuleville kuukausille.

Ohessa vielä kännykällä kuvattu video Joroisten Jari-Pekan ilotulituksesta jonka myötä toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta.

Tänään laskeudutaan komeetalle

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään 12.11.2014 huipentuu Rosetta-hanke kun sen Philae-laskeutuja päästetään irti kiertolaisesta aamupäivällä ja itse laskeutuminen tapahtuu noin kello 17:35 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella tätä seurataan jännittyneenä ja aktiivisesti.

Tänään siis se tapahtuu. Kymmenen vuoden odotus ja matka saa huipennuksensa, kun Philae laskeutuu 7P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle noin kello 17:35 Suomen aikaa. Itse laskeutumisen onnistumisesta (tai epäonnistumisesta) saamme tietää noin puoli tuntia tämän jälkeen. Matkaa komeetalle on nimittäin noin 500 miljoonaa kilometriä ja vaikka tieto kulkee valonnopeudella, menee siinä kuitenkin se puolisen tuntia ennen kuin saamme kuvat ja muun datan Maapallolle.

Allekirjoittanut seuraa laskeutumista Ilmatieteen laitoksella pidettävässä tilaisuudessa ns. “Landing Partyssä” ja kirjoittelen tapahtumista omaan Twitteriini joka löytyy osoitteesta https://twitter.com/Harri_Haukka. Blogiini en välttämättä ehdi kirjoitella, mutta jos joku sopiva väli tulee, niin yritän ainakin kuvan tai pari laittaa tilaisuudestamme ja sen tunnelmista. Viimeistään huomenna torstaina (13.11.) kirjoittelen sitten hieman tarkemmin tapahtumasta ja mahdollisesti jo ensimmäisistä Philaen mittauksista ja kuvista. Philaen laskeutumista voi seurata ESA:n nettisivuilla. Kannattaa siis suunnata sinne iltapäivällä.

Nyt siis jännittämään kello 18:sta asti, että miten käy….

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Ohessa suora videolähetys laskeutumisesta:

Philaen laskeutuminen lähestyy

Julkaistu , kirjoittanut

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan laskeutumispäivä lähestyy kovaa vauhtia ja kaikki merkit viittaavat siihen, että laskeutuminen tapahtuu etukäteen suunnitellussa aikataulussa. Philaen pitäisi siis koskettaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pintaa keskiviikkona 12.11. vähän iltaviiden jälkeen.

Kuten olen aiemmissa blogikirjoituksissani jo maininnut, Philaen laskeutuminen tapahtuu 12.11. ja on onnistuessaan jälleen yksi merkkipaalu avaruustutkimukselle. Lisäjännitystä tuo myös se, että Ilmatieteen laitoksella on iso rooli Philae-laskeutujan tieteellisten mittalaitteiden ja mm. massamuistin rakentajana. Marraskuun 12. päivän laskeutumista odotetaan luonnollisesti suurella innolla ja odotukset ovat valtavat.

Suurin mielenkiinto näin suomalaisesta ja Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta kohdistuu Philaen SESAME-mittalaitepaketin PP (Permittivity Probe) -mittalaitteeseen jonka anturit koskettavat ensimmäisenä komeetan pintaa. Voidaankin siis käsi sydämmellä todeta, että suomalaiset laskeutuvat ensimmäisenä komeetalle. Oheisessa kuvassa nämä anturit ovat “poran” molemmin puolin olevat ympyränmuotoiset tassut. Tulevissa blogikirjoituksissa selvennän tarkemmin sitten miten ko. mittalaite toimii.

Philaen "jalat" ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen “jalat” ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen-laskeutujan ja Rosetta-kiertolaisen mittaustuloksia tullaan varmuudella käsittelemään myös tässä blogissa aktiivisesti, kun hankkeen tieteellinenvaihe todenteolla pääsee vauhtiin myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi kannattaa seurailla allekirjoittaneen Twitter-tiliä (https://twitter.com/Harri_Haukka) samoin kuin Ilmatieteen laitoksen Twitteriä (https://twitter.com/IlmaTiede) laskeutumispäivänä ja muulloinkin. Eikä pidä tietenkään unohtaa Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-nettisivuja jossa varmasti uutisoidaan kaikki laskeutumisen vaiheet hetki hetkeltä. Ohessa vielä noin neljän minuutin video jossa Minna Palmroth kertoo Rosettasta.

Philaen laskeutumispaikka valittu

Julkaistu , kirjoittanut

Philaen laskeutumispaikka on valittu ja se julkaistiin odotetusti maanantaina 15.9. Lopulliseksi paikaksi valikoitui ns. J-paikka.

Kuten edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, ESA julkaisi Philae-laskeutujan lopullisen laskeutumispaikan maanantaina 15.9. Valinta osui ns. J-paikkaan, joka sijaitsee komeetan “päässä”. Päätös laskeutumispaikasta oli yksimielinen ja täten sillä on laaja kannatus tiedeyhteisössä. Jos kuitenkin jostain syystä nyt valittuun paikkaan ei päästä laskeutumaan, ESA valitsi varapaikaksi komeetan keskusosassa olevan ns. C-paikan.

Vaikka laskeutumispaikka saatiinkin valittua yksimielisesti, ei valinta ollut helppo. Yksikään harkinnan alla olleista alueista ei täyttänyt täysin 100%:sti niitä vaatimuksia jotka laskeutumispaikalle oli alunperin asetettu. J-paikka kuitenkin suurimmalta osaltaan täyttää nämä vaatimukset ja oli kaikista vaihtoehdoista siinä mielessä paras. Nyt kun laskeutumispaikka on valittu, alkaa sen tarkempi etukäteistutkimus mm. kuvaamalla sitä komeetan kiertoradalta. Ennen kuin Philae laskeutuu marraskuun 11. päivä pinnalle, tehdään komeetasta lukuisia mittauksia jotta vältytään ylimääräisiltä yllätyksiltä sitten kun laskeutujalla on tosi kyseessä.

Philaen laskeutumispaikka on valittu. Kuva: ESA.

Philaen laskeutumispaikka on valittu (merkattu valkoisella rastilla kuvaan). Kuva: ESA.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Julkaistu , kirjoittanut

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Cygnus lähestyy taas

Julkaistu , kirjoittanut

Tähtiharrastajien perinteinen kesätapaminen, Cygnys, lähestyy taas ja on aika hieman kurkistaa etukäteen mitä tällä kertaa on luvassa.

Tänä vuonna Cygnus järjestetään 17.-20.7. kymmenen vuoden tauon jälkeen Keski-Uudellamaalla Järvenpään seurakunnan leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla Mäntsälässä. Paikallisena järjestävänä tahona toimii Keski-Uudenmaan Altair joka järjesti Cygnuksen myös vuosikymmen sitten. Alustava ohjelma alkaa olemaan jo aika hyvin kasassa, ainakin nettisivujen perustella. Kovin suurta muutosta ei tapahtuman formattiin ole tullut, mutta sen voi ainakin huomioida, että luentojen ja esitelmien määrä on aikaisempaa vähäisempi. Tämä ei toki johdu siitä, että luennoitsijoita olisi ollut vaikeampaa saada, vaan kyseessä on ihan harkittu päätös. Itseasiassa jo viime Cygnuksella kävimme pienellä porukalla keskustelua, että olisi hyvä kokeilla josko vähän löysempi aikataulu olisi vaihteeksi hyvä idea. Tämä siksi, koska monet tapahtumakävijät ovat kommentoineet, että esitelmiä on liikaa ja ettei niitä kaikkia jaksa seurata. Tällä kertaa tähän “huutoon” on vastattu ja se on huomioitu ohjelmaa suunniteltaessa.

Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna pieni esitelmän Cygnuksella. Tällä kertaa en kerro Marsista, vaan kohteena on Rosetta-komeettaluotain ja sen Philae-laskeutujan marraskuussa tapahtuva laskeutuminen komeetalle. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä kertoilen, mutta pyrin demoamaan Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaitteen toimintaa jollain tavalla. Ehkäpä saan otettua mukaani prototyypin jolla testailimme jäätyneen hiekan sähkönjohtavuutta. Esitelmäni on tällä hetkellä aikataulutettu lauantaille. Niin ja tiedoksi niille ketkä ovat tulossa myös Härkämäen aurinkopäivään, pidän saman esitelmän molemmissa tapahtumissa.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Rosetan Philae-laskeutuja on myös kunnossa

Julkaistu , kirjoittanut

ESA:n Rosetta-luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja on myös lähettänyt “kaikki ok” -viestin.

Philae-laskeutuja ilmoitti tiistaina 21.1.2014, vajaat vuorokausi Rosetan heräämisestä, että kaikki on ok ja laskeutuja toimintavalmis sitten kun sen aika tulee. Rosetan ohjauskeskus (sijaitsee Kölnissä, Saksassa) vastaanotti laskeutujalta odotettuja jännite, virta ja lämpötilatietoja joiden perusteella siis voitiin todeta kaiken olevan kunnossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Rosetta voi jatkaa normaalisti järjestelmien testaamista ja yhteydenpitoa Maahan.

Oheisella videolla tutkimuspäällikkö Walter Schmidt Ilmatieteen laitokselta kertoo hankeesta ja Ilmatieteen laitoksen osuudesta siinä. Äänentaso on valitettavasti videossa alhainen.

Rosetta heräsi unestaan

Julkaistu , kirjoittanut

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Rosetta-luotaimeen saatiin yhteys 20.1.2014 kello 20:16 Suomen aikaa. Luotain oli “nukkumassa” 31 kuukautta, koska sen etäisyys Auringosta oli niin suuri etteivät aurinkopaneelien tuottama energia olisi riittänyt pitämään yllä luotaimen järjestelmiä.

Koska Rosetta oli poissa päältä yli kaksi vuotta, oli luonnollista että luotaimen herättely aiheutti hieman jännitystä. Luotain aloitti heräämisensä jo noin puolilta päivin Suomen aikaa 20.1.2014, mutta signaalia Rosetalta osattiin odottaa aikaisintaan 19:30. Rosetta lähettikin signaalin vähän kahdeksan jälkeen ja tutkijat sekä insinöörit pystyivät huokaisemaan helpotuksesta. Luotain oli toimintakuntoinen ja missio voi jatkua suunnitellusti. Tosin täytyy muistaa, että tämä on vasta alkua itse tieteelliselle missiolle. Rosetan täytyy vielä saavuttaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetta ja Philae-laskeutujan täytyy saada tehtyä mittaukset komeetan pinnalla. Tämä ei ole ihan läpihuutojuttu. Eli voimme vielä monta kertaa pitää peukkuja Rosetalla, jotta sen tieteelliset tavoitteet saavutettaisiin.

Seuraavien kuukausien aikana Rosetta-luotaimen järjestelmiä testaillaan sekä valmistaudutaan tietysti komeetan kohtaamiseen ja tieteellisten havaintojen tekoon. Näin suomalaisesta näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen siitä syystä, että suomalainen teollisuus ja tutkimuslaitokset, Ilmatieteen laitos etunenässä, ovat ottaneet vahvasti osaa hankkeeseen. Ilmatieteen laitos vastaa Philae-laskeutujan jaloissa olevasta PP-instrumentista (Permitivity Probe) jonka tehtävänä on mitata komeetan pinnassa olevan jään ja veden koostumusta. PP:n lisäksi IL on mukana Philaen massamuistin kehityksessä sekä itse Rosetta-luotaimen mukana olevien COSIMA, LAP (Langmuir Probe), ICA (Ion Composition Analyzer) ja MIP (Multi Impedance Probe) laitteiden kehityksessä. Luonnollisesti myös datankäsittelyä tullaan tekemään IL:ssä.

Avaruusinsinööri luonnollisesti seuraa Rosetan matkaa ja raportoi mielenkiintoisista asioista.

Rosetta-luotain. Taiteilijan näkemys. Kuva: ESA.

Rosetta-luotain. Taiteilijan näkemys. Kuva: ESA.

Lisätietoa: IL:n Rosetta-sivut (englanniksi)