Hyvät uudet vuodet ja uusia päivityksiä sivulle

Jos joku ihmettelee miksi Philaen laskeutumisen jälkeen täällä blogissa on ollut hiljaista, niin “syypäänä” on ollut Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) tehty tutkimustarjous jonka parissa meni koko joulukuu. Tarjous saatiin lähtemään joulukuun lopussa ja nyt voi vähän taas hengähtää ja kirjoitella blogiinkin.

Itse Philaesta en tässä vaiheessa nyt kirjoittele, teen jossain vaiheessa tarkemman yhteenvedon. Monet varmaan ovat kuitenkin pysyneet kärryillä aika hyvin, koska aihetta on käsitelty erittäin kattavasti eri medioissa, myös täällä Suomessa. Sen sijaan päivitin hieman sivuja lisäämällä geokätköily-osion jonne laitoin tärkeimmät omaan kätköilyhistoriaani liittyvät tilastot. Jos joku nyt sattuu olemaan kiinnostunut niistä. Kätköilyn parissa menikin joulunpyhät, kun päätin hieman etsiskellä Joroisten alueen hakemattomia kätköjä. Joulukuussa paikalliset harrastajat toteuttivat eräänlaisen joulukalenterin ja jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti julkaistiin uusi kätkö. Olen nyt hakenut näistä lähimmät Joroisista ja yhden Varkaudesta, mutta vielä on iso joukko haettavaksi tuleville kuukausille.

Ohessa vielä kännykällä kuvattu video Joroisten Jari-Pekan ilotulituksesta jonka myötä toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta.

Tänään laskeudutaan komeetalle

Tänään 12.11.2014 huipentuu Rosetta-hanke kun sen Philae-laskeutuja päästetään irti kiertolaisesta aamupäivällä ja itse laskeutuminen tapahtuu noin kello 17:35 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella tätä seurataan jännittyneenä ja aktiivisesti.

Tänään siis se tapahtuu. Kymmenen vuoden odotus ja matka saa huipennuksensa, kun Philae laskeutuu 7P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle noin kello 17:35 Suomen aikaa. Itse laskeutumisen onnistumisesta (tai epäonnistumisesta) saamme tietää noin puoli tuntia tämän jälkeen. Matkaa komeetalle on nimittäin noin 500 miljoonaa kilometriä ja vaikka tieto kulkee valonnopeudella, menee siinä kuitenkin se puolisen tuntia ennen kuin saamme kuvat ja muun datan Maapallolle.

Allekirjoittanut seuraa laskeutumista Ilmatieteen laitoksella pidettävässä tilaisuudessa ns. “Landing Partyssä” ja kirjoittelen tapahtumista omaan Twitteriini joka löytyy osoitteesta https://twitter.com/Harri_Haukka. Blogiini en välttämättä ehdi kirjoitella, mutta jos joku sopiva väli tulee, niin yritän ainakin kuvan tai pari laittaa tilaisuudestamme ja sen tunnelmista. Viimeistään huomenna torstaina (13.11.) kirjoittelen sitten hieman tarkemmin tapahtumasta ja mahdollisesti jo ensimmäisistä Philaen mittauksista ja kuvista. Philaen laskeutumista voi seurata ESA:n nettisivuilla. Kannattaa siis suunnata sinne iltapäivällä.

Nyt siis jännittämään kello 18:sta asti, että miten käy….

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Ohessa suora videolähetys laskeutumisesta:

Philaen laskeutuminen lähestyy

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan laskeutumispäivä lähestyy kovaa vauhtia ja kaikki merkit viittaavat siihen, että laskeutuminen tapahtuu etukäteen suunnitellussa aikataulussa. Philaen pitäisi siis koskettaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pintaa keskiviikkona 12.11. vähän iltaviiden jälkeen.

Kuten olen aiemmissa blogikirjoituksissani jo maininnut, Philaen laskeutuminen tapahtuu 12.11. ja on onnistuessaan jälleen yksi merkkipaalu avaruustutkimukselle. Lisäjännitystä tuo myös se, että Ilmatieteen laitoksella on iso rooli Philae-laskeutujan tieteellisten mittalaitteiden ja mm. massamuistin rakentajana. Marraskuun 12. päivän laskeutumista odotetaan luonnollisesti suurella innolla ja odotukset ovat valtavat.

Suurin mielenkiinto näin suomalaisesta ja Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta kohdistuu Philaen SESAME-mittalaitepaketin PP (Permittivity Probe) -mittalaitteeseen jonka anturit koskettavat ensimmäisenä komeetan pintaa. Voidaankin siis käsi sydämmellä todeta, että suomalaiset laskeutuvat ensimmäisenä komeetalle. Oheisessa kuvassa nämä anturit ovat “poran” molemmin puolin olevat ympyränmuotoiset tassut. Tulevissa blogikirjoituksissa selvennän tarkemmin sitten miten ko. mittalaite toimii.

Philaen "jalat" ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen “jalat” ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen-laskeutujan ja Rosetta-kiertolaisen mittaustuloksia tullaan varmuudella käsittelemään myös tässä blogissa aktiivisesti, kun hankkeen tieteellinenvaihe todenteolla pääsee vauhtiin myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi kannattaa seurailla allekirjoittaneen Twitter-tiliä (https://twitter.com/Harri_Haukka) samoin kuin Ilmatieteen laitoksen Twitteriä (https://twitter.com/IlmaTiede) laskeutumispäivänä ja muulloinkin. Eikä pidä tietenkään unohtaa Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-nettisivuja jossa varmasti uutisoidaan kaikki laskeutumisen vaiheet hetki hetkeltä. Ohessa vielä noin neljän minuutin video jossa Minna Palmroth kertoo Rosettasta.

MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

Philaen laskeutumispaikka valittu

Philaen laskeutumispaikka on valittu ja se julkaistiin odotetusti maanantaina 15.9. Lopulliseksi paikaksi valikoitui ns. J-paikka.

Kuten edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, ESA julkaisi Philae-laskeutujan lopullisen laskeutumispaikan maanantaina 15.9. Valinta osui ns. J-paikkaan, joka sijaitsee komeetan “päässä”. Päätös laskeutumispaikasta oli yksimielinen ja täten sillä on laaja kannatus tiedeyhteisössä. Jos kuitenkin jostain syystä nyt valittuun paikkaan ei päästä laskeutumaan, ESA valitsi varapaikaksi komeetan keskusosassa olevan ns. C-paikan.

Vaikka laskeutumispaikka saatiinkin valittua yksimielisesti, ei valinta ollut helppo. Yksikään harkinnan alla olleista alueista ei täyttänyt täysin 100%:sti niitä vaatimuksia jotka laskeutumispaikalle oli alunperin asetettu. J-paikka kuitenkin suurimmalta osaltaan täyttää nämä vaatimukset ja oli kaikista vaihtoehdoista siinä mielessä paras. Nyt kun laskeutumispaikka on valittu, alkaa sen tarkempi etukäteistutkimus mm. kuvaamalla sitä komeetan kiertoradalta. Ennen kuin Philae laskeutuu marraskuun 11. päivä pinnalle, tehdään komeetasta lukuisia mittauksia jotta vältytään ylimääräisiltä yllätyksiltä sitten kun laskeutujalla on tosi kyseessä.

Philaen laskeutumispaikka on valittu. Kuva: ESA.

Philaen laskeutumispaikka on valittu (merkattu valkoisella rastilla kuvaan). Kuva: ESA.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Härkämäen aurinkopäivillä nähtävillä avaruuslaitteita

Avaruusinsinööri pitää Härkämäen aurinkopäivillä 27.7. esitelmän Rosetta-komeettaluotaimesta ja boonuksena sain otettua mukaani Ilmatieteen laitoksella kehitetyt ja rakennetut PP-mittalaitteen eletroniikkalevyn ja Philae-laskeutujan massamuistin.

Härkämäen neljäs aurinkopäivä ei voisi olla mielenkiintoisempi. Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen tuo näytille oman 18 meteoriitin kokoelmansa joka pitää sisällään muutamia harvinaisuuksia. Lisäksi allekirjoittanut tuo mukanaan Philae-komeettalaskeutujan mukana olevan PP (Permitivity Probe) -mittalaitteen elektroniikkalevyn sekä koko laskeutujan massamuistin. Molemmat ovat ns. QM (qualification model) -malleja eli yksi pykälä lentomalleista taaksepäin. Eli kaikin puolin samanlaisia kuin tällä hetkellä komeettaa lähestyvässä Rosettassa, poikkeuksena se, että osa komponenteista ei ole avaruuskelpoisia. Nyt onkin oiva tilaisuus tutustua näihin, sillä molemmat ovat harvemmin julkisesti nähtävillä.

Ei pidä myöskään unohtaa esitelmiä joita aurinkopäivillä on. Lisäksi tietysti koko Härkämäen alue on näkemisen arvoinen, varsinkin kun nyt siellä on tehty raivaustöitä ja luontopolku alkaa olemaan hiljalleen valmis. Koko päivän kruunaa tietysti V.A. Heiskasen muistomerkin virallinen julkistaminen.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

Pieniä päivityksiä Avaruusinsinöörin sivuilla

Avaruusinsinööri-sivulla on tehty pieniä kosmeettisia päivityksiä luomalla pari uuttaa sääaiheista sivua ja siirtämällä niille kaikki sääasiat mm. sivupalkista.

Sivuston oikeassa reunassa oleva sivupalkkiosio on alkanut täyttymään vähän liiaksikin ja sen vuoksi päätin hieman siivota sitä ottamalla pois mm. Marsin säätiedot siirtämällä ne omalle “Marsin sää“-sivulle. Nyt ko. sivulla kyseinen soveullus on hieman isompana, helpottaen näin säätietojen lukemista. Lisäksi oma Marsin sääsivu antaa jatkossa mahdollisuuden lisätä sinne muitakin sääjuttuja kuin pelkästään Curiosityn REMS-mittalaitepaketin mittaustuloksia.

Samalla kun siirsin Marsin sääasiat omalle sivulleen, perustin myös “Suomen sää“-sivun jonne keräilen Suomen säähän liittyviä linkkejä ym. joka vähänkin liittyy säähän ja siitä voisi olla hyötyä jolle kulle. Näin aluksi “mainostan” hieman Ilmatieteen laitoksen vähän aikaa sitten julkaisemaa FMI TV:tä joka löytyy YouTubesta ja nyt myös siis tämän sivuston “Suomen sää”-sivulta. Kyseinen videokokoelma päivittyy päivittäin uusilla lähipäivien sääennusteilla. Eli nyt on mahdollista katsoa tulevaa säätä ihan milloin tahansa, kohan on vaan nettiyhteys tarjolla. Tämä uusi palvelu onkin loistava lisä Ilmatieteen laitoksen sääennustepalveluihin.

Myös muita pieniä päivityksiä on tehty. Esimerkiksi MetNetin uutisten RSS-syöte on poistettu, ainakin toistaiseksi, koska MetNet-sivuston uutisosio ei ole toiminnassa ja päivittäminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. MetNetin uutisioinnissa onkin siirrytty väliaikaisesti Twitteriin ja nyt MetNetin tuoreimpana uutisena näkyykin viimeisin Twitter-viesti.

httpv://www.youtube.com/watch?v=nmGhhbNPNOc&list=PLFW1mzDdbY5IBbBxCnkeKGG8XGeQvGJwN

Komeettarekkailemassa

Pari päivää meni nopeasti Komeettarekan kyydissä Lahdessa ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnilla riitti vilinää ja paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä saapui kyselemään Rosettasta ja sen tekemästä tutkimustyöstä.

Avaruusinsinööri siis hyppäsi Komeettarekan matkaan Lahdessa (21.5.) hieman sateisen sään siivittämänä. Aluksi näytti siltä ettei juuri sään takia tulisi mitään suurempaa yleisöryntäystä, mutta puolenpäivän aikaan paikalle tupsahti hieman yllättäenkin iso joukko oppilaita Lahden eri yläasteilta. En tarkkaan laskenut kuinka monta luokkaa rekassa vieraili, mutta arvaus ei mene pahasti pieleen, jos sanon noin kymmenen luokan käyneen rekassa. Välillä rekassa oli parikin luokkaa yhtäaikaa ja ulkona odottamassa vielä yksi sisäänpääsyä. Tätä tungosta sitten riittikin monta tuntia.

Toinen päivä (22.5.) menikin sitten Tampereella, Laukontorilla. Sään suhteen tapahtui täyskäännös. Lahden sateinen sää vaihtui helteeseen, lämpömittarin kivutessa “parhaimmillaan” jopa noin 27 asteen tuntumaan. Varsinkin iltapäivällä rekassa alkoi olemaan kuuma jo pelkän sään takia, puhumattakaan ihmistungoksen aiheuttamasta lämpötilannoususta. Tampere erosi myös täysin Lahdesta kävijöiden suhteen. Toisin kuin Lahdessa, Tampereella ei käynyt yhtään koululuokkaa rekassa. Lämmin sää ja keskellä toria seisova rekka tosin takasivat sen, että torilla muutenkin vierailevat näkivät rekan ja tulivat sisälle katselemaan mistä hommassa on kyse. Myös Patrialta kävi porukkaa ihmettelemässä sankoin joukoin rekkaa. Patriahan on rakentanut mm. Rosetta-luotaimen rungon ja tehonjakoyksikön. Kaiken kaikkiaan arvioisin, että molemmilla paikkakunnilla kävi suurin piirtein saman verran porukkaa rekassa, huolimatta siitä että kävijäkunnat olivat täysin erillaisia luonteeltaan.

Mikä oli sitten Komeettarekan suurin vetonaula? Noh rekassa käyneet varmasti ovat samaa mieltä, että se oli komeettakeittiö. Täytyy itsekkin sanoa, että ko. keittiön toteutustapa ei ole mitenkään vaikea, itseasiassa lähes kuka tahansa voisi suhteellisen pienellä vaivalla toteuttaa sen. Oikeastaan ainoa asia mitä voi joutua vähän etsimään on kuivajää jota ei nyt ihan joka kaupasta saa. Komeettakeittiön ideana on sekoittaa komeetoissa olevista aineksista, joista suurinosa löytyy kotoa, eräänlainen litku josta sitten kuivajään avulla tehdä jääkimpale joka näyttää aikalailla siltä miltä komeetat oikeasti näyttävät. Täytyykin tutkailla voisiko komeettakeittiön laittaa pystyyn vaikka Härkämäen aurinkopäivän ajaksi.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri Komeettarekassa Lahdessa ja Tampereella

Avaruusinsinööri hyppää kahdeksi päiväksi Pohjoismaita kiertävään Komeettarekkaan esittelemään Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita ja toimintaa Rosetta-hankkeessa. 

Avaruusinsinööri hyppää Komeettarekan matkaan Lahden (21.5.) ja Tampereen (22.5.) pysähdyksille. Lahdessa rekka parkkeeraa Kirjastonaukiolla ja Tampereella vastaavasti Laukontorille. Kumpaisenakin päivänä rekkaan ja sen näyttelyyn pääsee tutustumaan kello 9-18, eli myös työssäkävijöillä on riittävästi aikaa poiketa rekalla töiden jälkeen.

Mitä sitten avaruusinsinööri tekee rekassa? Tarkoitukseni olisi esitellä ja kertoa vierailijoille siitä mitä Ilmatieteen laitos tekee Rosetta-hankkeessa ja näin insinöörinä ennen kaikkea esitellä mittalaitteita joita olemme toimittaneet mm. Philae-laskeutujaan. Pääosassa lienee Philaen PP (Permitivity Probe) -instrumentti joka mittaa laskeutumisen jälkeen komeetan vesijään koostumusta ja muutoksia, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. PP-instrumentti on osa SESAME (Surface Electric Sounding and Acoustic Monitoring Experiment) -mittalaitepakettia. Molemmista kertoilen blogissani sitten myöhemmin, kun on komeetalle laskeutumisen aika.

Molempien päivien aikana olisi siis nyt mahdollista kysellä avaruusinsinööriltä tiukkoja kysymyksiä Rosettasta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista. Myös muistakin aiheista voi kysellä tai sitten voitte tulla muuten vaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tervetuloa moikkaamaan joko Lahteen tai Tampereelle (tai sitten molempiin…).

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.