EGU ohitse tältä erää

Avaruusinsinööri kotiutui EGU:sta myöhään keskiviikkoiltana. Ihan kommelluksitta ei kotimatka kuitenkaan sujunut.

Tänä vuonna avaruusinsinöörin osalta kolmipäiväinen EGU päättyi kirjaimellisesti juosten. Olin varannut hyvin aikaa lentokentälle menoon, jotta ehtii vähän ostoksille ja rauhassa siirtyä koneeseen. Toisin kuitenkin kävi. Lentokenttäbussi ei saapunut, vaikka porukalla odottelimmekin sitä 40 minuuttia yli odotetun saapumisajan. Minä ja muut odottelijat yksi toisensa jälkeen päätimme suunnata takseille ja niillä kohden lentokenttää. Tämä oli kyllä virhe. Normaalisti noin 20 minuutin matka lentokentälle venähti yli puolentoistatunnin ruuhkassa istumiseksi. Alkoi jo näyttää pahalta lennolle ehtiminen, kunnes taksikuskilla välähti ja hän muisti oikoreitin joka vältteli pääteitä. Ehdin juuri ja juuri koneeseen. Jos olisi mennyt vielä kymmenenkin minuuttia kauemmin, niin avaruusinsinööri odottelisi tätä kirjottaessa tämän päivän kello kolmen lentoa. Mitä tästä siis opimme? Ainakin sen, että vappuaatto on Itävallassa liikenteen suhteen samanlainen kuin Suomessa juhannusaatto. Ei siis kannata suunnitellakkaan liikkumista muilla kuin raiteilla.

Noh itse viimeinen EGU-päivä oli vähän rennompi. Kävin aamupäivällä kuuntelemassa luentoja Kuusta ja suuntasin sitten vähäksi aikaa Wienin keskustaan, ennen kuin piti palata takaisin konferenssikeskukseen laukkua ja posteriputkea hakemaan. Tästä eteenpäin alkoikin sitten edellä mainittu reissu lentokentälle.

EGU:ssa oli tänä vuonna “Bring your own rock” -nurkkaus jonne osallistujilta pyydettiin kiveä omalta kotiseudultaan. Itse päätin viedä pienen kiven muiden joukkoon ja taskuun valikoitui pieni pala suomalaista punagraniittia. Saa nähdä kuinka paljon kiviä kerääntyy loppuviikon aikana. Maanantaina oli jo ihan kohtuullisesti kiviä kertynyt kuten oheisesta kuvasta käy ilmi.

EGU 2014 "Bring your own rock" -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.

EGU 2014 “Bring your own rock” -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.

Posterisessiossa riitti vilskettä

Tiistain 29.4. posterisessio EGU:ssa oli odotuksiin nähden vilkkas. RITD-posteria kävi ihastelemassa tusinan verran tutkijoita ja muutamien kanssa sain viriteltyä ihan hyvää ja rakentavaa keskustelua. Yleiskuvaksi jäi se, että posterimme ja työ mitä olemme tehneet on mielenkiintoista ja uutta.

Yleensä erikoisaiheposterit, kuten RITD-posteri, eivät vedä kovin paljon porukkaa luoksensa, mutta tällä kertaa posterilla vieraili yllättävänkin paljon kiinnostuneita silmäpareja. Mukavinta oli se, että suurinosa näistä oli uusia kasvoja joille RITD tai MetNet eivät olleet entuudestaan tuttuja. Itse posterisessio meni “vanhan kaavan mukaan”. Puolitoista tuntia selitin posterin vierellä ihmisille, että mitä olemme RITD-projektissa tehneet ja mitä vielä on tulossa.

Yritin keskusteluissa erityisesti painottaa loppukesästä tehtäviä tuulitunnelitestejä, koska niiden avulla saamme lopullisesti tutkittua sen kuinka hyvin MetNet-tyyppinen laskeutuja saadaan muutettua Maahan laskeutuvaksi alukseksi. Matemaattiset laskelmat on tehty jo, mutta käytännön testi on vielä tekemättä. Tosin tuulitunnelitesti tehdään 1:15 kokoisella mallilla, joten vielä tulemme tarvitsemaan oikean ilmakehässä tehtävän testin täysikokoisella laskeutujalla. Ehkä sellainen testi tehdäänkin tulevaisuudessa. Sen aika näyttää.

Niin ja saatiinhan niitä ukkosiakin tiistaille. Tosin avaruusinsinööri ei ehtinyt itse todistamaan kuin ohi lipuvat tummat pilvet, mutta kuulemma oli oikein jyrinääkin taas ollut. Sisällä konferenssikeskuksessa ei kyllä tiennyt mitään ulkoilmasta, puhumattakaan säästä.

image

EGU:n toinen päivä alkoi geoinstrumenteilla ja Cassinilla

EGU:n toinen päivä on avaruusinsinöörin näkökulmasta tärkein anniltaan. Aamupäivällä oli geoinstrumenttien luentosessio ja iltapäivällä sitten posterisessio.

GI (geosciences instrumentation and data systems) -sessio on se jonka puitteissa RITD-posteria esitellään tämän vuoden EGU:ssa. Tiistaina aamupäivällä oli kyseisen divisioonan pääasiallinen luentosessio ja siellä olikin muutama ihan mielenkiintoinen esitys. Ehkä näin päällimmäisenä jäi mieleen suunnitelmat Venus Express -aluksen ilmajarrutuskokeesta (aerobraking englanniksi) joka toteutetaan lähiaikoina, kun hanke kohtaa vääjäämättömän loppunsa. Avaruusinsinööri odottaakin mielenkiinnolla mitä kyseinen testi tuo tullessaan. On selvääkin selvempää, että kyseinen testi on viimeisiä, ellei jopa viimeinen mitä Venus Express tekee pitkän ja menestyksellisen taipaleensa aikana. Avaruusinsinööri ehti vielä pikaisesti pistätyä kuuntelemassa Cassini-hankkeen 10-vuotissynttäreiden luentosarjaa.

Ennen posterisessiota olisi vielä GI-divisioonan oma kokous ja sen jälkeen voikin alkaa valmistaumaan posterisessioon. Huomenna keskiviikkona avaruusinsinööri suuntaakin kotio kohti. Toki vielä muutamalle luennolle pitää osallistua ennen lentokentälle lähtemistä.

image

Avaruusinsinööri on EGU:ssa

Avaruusinsinööri saapui helteiseen Wieniin ja EGU:uun. Tänään maanantaina olisi vuorossa illan posterisessio jossa nykyiset ja entiset Ilmatieteen laitoksen tutkijat esittelevät tutkimustaan ja tuloksia.

EGU alkoi helteisessä säässä, kun lentokone laskeutui aurinkoiseen Wieniin. Ensimmäisenä päivänä ei vielä ehdi hirveästi esitelmiä seuraamaan, kun saapuminen “pelipaikalle” tapahtui kello 14:sta jälkeen. Sen verran kuitenkin ehtii tutustua tämän vuoden antiin, että perinteinen näyttely ja firmojen esittelyt ehtii kiertää läpi. Sitten pitääkin jo suunnata kohden posterisessiota jossa varmasti on taas jotain uutta ja jännää nähtävää. Huomenna sitten olisi oman RITD-posterin esillelaitto aamulla ja sitten illalla sen esittely.

Laittelen vielä myöhemmin tekstiä kuvan kera mitä tämän illan postersessio tuo tullessaan. Varmaan ainakin Järvisen Rikun ja Sillanpään Ilkan posterit tulen jotenkin esittelmään, ainakin kuvien avulla jos ei muuten.

image

EGU:n RITD-posteri esittelyssä

Lupailin jossain vaiheessa, että laitan myös blogiini esittelyn posterista jonka aion esitellä EGU:ssa (European Geosciences Union General Assembly) tiistaina 29.4. Tälläkin kertaa aiheena on RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) EU-projekti ja tässä on tiivistettynä posterin sisältö.

Tulevissa blogikirjoituksissani kertoilen enemmän itse EGU:sta ja siitä mitä siellä tapahtuu, joten en tässä yhteydessä sen tarkemmin pureudu itse konferenssiin. On kuitenkin hyvä muistuttaa siitä, että miksi me tutkijat ja insinöörit ylipäätänsä käymme konferenseissa eri puolilla maailmaa. Tärkein syy on ehdottomasti se, että konferenssit kuten EGU (ja avaruusinsinöörin tapauksessa myös EPSC) ovat parhaita tilaisuuksia esitellä tutkimustuloksia yms. muulle tiedeyhteisölle. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi ja ajatustenvaihto on paras tapa tuoda esille omaa työtään ja lisäksi samalla tulee luotua kontakteja muihin alan tutkijoihin.

On varmaan hyvä hieman kerrata mistä RITD-projektissa on kyse ennen kuin esitellään itse posteri. Eli lyhykäisyydessään RITD:n tarkoituksena on suunnitella uudentyyppinen laskeutumisalus jolla voidaan tuoda hyötykuormaa Maahan mm. ISS-avaruusasemalta. Projektin perustana on tässäkin blogissa esitelty MetNet-laskeutuja (RITD:ssä nimeltään Mini-1). Työhön kuuluu mm. matemaattisten laskelmien tekemistä (nopeudet, laskeutumiskulmat, yms.), tuulitunnelitestit ja tarvittavien muutoksien suunnittelu MetNet-tyyppiseen alukseen jotta se soveltuu Maahan laskeutumiseen.

Sitten itse posteriin ja sen lyhyeen esittelyyn. Posterin otsikko on hyvin yksinkertaisesti “RITD – Adapting Mars Entry, Descent and Landing System for Earth“. Tämä siksi, koska tällä kertaa emme paneudu vain yhteen yksittäiseen osa-alueeseen hankkeessa, vaan kerromme yleiskatsauksen tähän mennessä tehdystä työstä ja sen tuloksista. Posterin pääasialliset aiheet ovat:

  1. Kuinka määritellään Maahan laskeutuvan (MetNettiin perustuvan) Mini-1 -luokan aluksen optimaalinen laskeutumiskulma ja nopeus. Nämä molemmat ovat luonnollisesti kriittisiä, jotta alus selviää ehjänä laskeutumisesta Maahan.
  2. Mahdolliset sovellukset erilaisille laskeutujille (Mini-1, Mini-1, Middle-1, Middle-2 ja Large). Esittelen lyhyesti mitä milläkin laskeutujatyypillä voi mahdollsesti tehdä. Keskitymme kuitenkin lähinnä Mini-1 -tyypin laskeutujaan.
  3. Tulevat tuulitunnelitestit jotka toteutetaan loppukesästä Venäjällä suuressa tuulitunnelissa. Näiden testien avulla on tarkoitus määrittää reaalimaailmassa Mini-1 -laskeutujan aerodynaamisia ominaisuuksia ja tarkistaa matemaattisten laskelmien paikkansa pitävyyttä.

Ohessa vielä itse posteri jonka tulen siis esittelemään tiistaina 29.4. Wienissä.

RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) posteri EGU:ssa vuonna 2014. Kuva:  Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) posteri EGU:ssa vuonna 2014. Kuva: Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

Seuraa EGU:n esitelmiä suorana netissä

Osaa EGU 2014 (European Geosciences Union General Assembly) esitelmistä on mahdollista seurata kotisohvalta ja vieläpä suorana nettilähetyksenä.

EGU:n esitelmiä on jo muutamia vuosia lähetetty suorana netissä EGU:n ns. webstreaming-nettisivulla. Luonnollisesti kaikkia esitelmiä ei voi lähettää suorana ja sivulle onkin valikoitu muutamia esitelmiä jotka kattavat suurinpiirtein kaikki EGU:n aihealueet. Tänä vuonna netissä lähetetään yhteensä 28 esitelmää ja lehdistötilaisuutta.

Jos EGU ei ole jo entuudestaan tuttu, niin kannattaa katsastaa olisiko listalla jotain joka voisi kiinnostaa. Itse nostaisin muutaman esitelmän jotka voisivat olla katsomisen arvoisia. Nämä ovat tiistaina 29.4. pidettävä lehdistötilaisuus “Sights and sounds: volcanoes on Earth and Mars” joka alkaa kello 15:30 ja näin Ilmatieteen laitoksen kannalta mielenkiintoinen esitelmä “IPCC Climate Change 2013 / 2014: Findings and Lessons Learned” joka alkaa keskiviikkona 30.4. kello 15:30. Edellä mainittujen lisäksi listalla on monta muuta kiinnostavaa lähetystä ja niiden lähetysajankohdat löytyvät EGU:n webstreaming-sivulta.

Kannattaa muuten myös seurata Twitterin kautta EGU:a. Ainakin viime vuosina Twitterissä on ollut paljon mielenkiintoista keskustelua ja kommentointia mm. esitelmistä ja postereista. Tässä yhteydessä kannattaa myös muistaa Twitterin #EGU2014 “hastagi”.

EGU 2014 logo. Vuonna 2014 kokoonnutaan jälleen Wienissä 28.4-2.5.

EGU:n logo. Vuonna 2014 kokoonnutaan jälleen Wienissä 28.4-2.5. Logo: EGU.

EGU kutsuu taas avaruusinsinööriä

EGU 2014 (European Geosciences Union General Assembly) järjestetään jo totuttuun tapaan Wienissä, Itävallassa. Tällä kertaa ajankohdaksi saattuu vappuviikko ja sen myötä myös avaruusinsinööri ei ole koko viikkoa konferenssissa.

EGU lähestyy siis taas. Tällä kertaa avaruusinsinööri menee konferenssiin esittelemään RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -projektin viimeisimpiä kuulumisia ja ehkäpä hieman myös tulevaisuutta. Tälläkin kertaa esitys on ns. posteriesitys joita olen pitänyt mm. Härkämäen havaintotyöstä useaan otteeseen EPSC:ssä männä vuosina. Täytyy sanoa, että allekirjoittaneella sattui hyvä tuuri, koska RITD-posterin esitysaika on tiistaina 29.4. kello 17:30-19:00. Näin ollen kotia pääsee jo vapuksi (joka on siis torstaina ko. viikolla) ja konferenssin annin saa kivasti tiivistettyä kolmelle päivälle. Itse asiassa olin myös viime vuonna vain osan EGU-viikosta paikalla, koska silloinkaan ei koko ajaksi löytynyt ammatillisesti kiinnostavaa ohjelmaa.

Yritän kirjoitella blogiini jokaisena kolmena päivänä, ainakin yhden jutun per päivä. Jos ei muuta niin ainakin tiivistelmät mitä kunakin päivänä konferensissa tapahtui ja mitä mielenkiintoista ohjelmaa tuli seurattua. Niin ja tietysti pistän blogiin myös esittelyn RITD-posterista, kun se on valmistunut.

Ohessa muuten vielä lyhyt video EGUsta. Tämä kyseinen video on kooste viime vuoden EGUsta. Videosta näkee aika kivasti millainen EGU on ja mitä siellä tapahtuu.

Ursan aurinkokuntatapaamisessa Artjärvella

Ursan “aurinkokunta” -jaostot kokoontuivat jälleen Ursan Artjärven havaintokeskukseen kertaamaan mitä mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuus tuo tulleessaan.

Allekirjoittaneen kontribuutio oli ajankohtaisen Rosetta-hankkeen esitely suomalaisesta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta. Rosettahan heräteltiin jokunen aika sitten pitkästä horroksesta ja komeetalle laskeudutaan myöhemmin tänä vuonna. Ehkäpä se mielenkiintoisia asia IL:n näkökulmasta on Philae-laskeutujan mukana oleva PP (Permitivity Probe) -mittalaite. PP:n tehtävä on lyhyesti sanottuna mitata komeetan pinnan permittivisyyttä sähkövirran avulla. PP:stä kirjoittelen tarkemmin myöhemmin, kun Philaen laskeutuminen on ajankohtainen.

Aurinkokuntatapaaminen oli menestys. Ottaen huomioon se, että vielä kuukautta ennen ei ollut edes varmuutta toteutuuko koko tapahtuma. Paikalle saapui reilusti toistakymmentä ihmistä ja mikä parasta, myös havaitsemaan päästiin. Tosin lauantaiaamuun herättiin sakean räntäsateen saattelemana, mutta sää selkeytyi päivän mittaan. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis ja toivottavasti myös tulevaisuudessa ko. tapaaminen saadaan järjestettyä.

image

NASAn Morpheus teki onnistuneen testilennon

NASAn kehitteillä oleva Morpheus-laskeutuja teki onnistuneen testilennon 10. päivä helmikuuta. Kyseessä oli laskeutujan seitsemäs testilento.

Morpheus-projektin tarkoituksena on kehittää ja testata tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävää laskeutujaa joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan automaattisesti. Pitkällä tähtäimellä NASA aikoo hyödyntää projektin tuloksia, ja ehkä jopa itse laskeutujaa, mm. Kuu- ja asteroidihankkeiden yhteydessä. Unohtamatta tietysti tulevaisuuden miehitettyjä lentoja. NASAn strateginen päämäärä on laajentaa ihmisen läsnäoloa aurinkokunanssamme ja Morpheus on yksi kehitysaskel tämän saavuttamiseksi.

Morpheuksen kaltainen alus on konseptina todella mielenkiintoinen koska periaatteessa sama peruspohjaratkaisu voi toimia sekä miehistön että rahdin kuljetuksessa käyttöympäristön vaihdellessa. Saa siis nähdä lähteekö NASA todella kehittämään Morpheuksesta laskeutuja-alustaa jota käytetään perustana tulevaisuuden avaruushankkeissa. Ehkäpä Kuu voisi olla ensimmäinen kohde jonne Morpheus tai sen perillinen suuntaa matkansa. Kuu kun on noussut nyt pitkästä aikaa taas yleisen kiinnostuksen kohteeksi, esimerkkinä mm. kiinalaisten Jade-mönkijä.

Vaikka tämä testilento oli onnistunut, ei Morpheus ole ihan mutkaton hanke ollut. Ensimmäiset testit menivät todella “päin honkia” ja videot näistä kertovat aika karua kieltä siitä, että automaattisesti toimivan laskeujan/nousijan kehitystyö ei ole helppo. On kuitenkin hienoa huomata, että edistystä on tapahtunut ja tämä viimeisin testilento on hyvä osoitus siitä. Avaruusinsinööri odottaakin mielenkiinnolla mitä tämä projekti vielä poikii tulevaisuudessa.

Mangalyaan 100 päivää matkalla Marsiin

Intian ensimmäinen marsluotain, Mangalyaan, on taivaltanut avaruudessa jo yli 100 päivää. Tähän mennessä luotain on matkannut 190 miljoonaa kilometriä kokonaismatkan ollessa 680 miljoonaa kilometriä.

Luotain irtaantui Maan vetovoimakentästä 1. päivä joulukuuta tehtyään ensin kuusi radannostoa Maan kiertoradalla. Tällä hetkellä luotain on siis niin sanotulla heliosentrisellä radalla, eli suomennettuna aurinkokeskeisellä radalla. Perillä Marsissa Mangalyaan on ennakkosuunnitelmien mukaan 24 syyskuuta.

Mangalyaanin matka on sujunut toistaiseksi ilman suurempia ongelmia. ISRO (Intian avaruustutkimus organisaatio) tiedotti 11.2.2014, että luotaimen “terveydentila” on normaali. Luotaimen kuntoa ja tilaa voidaan seurata lähes koko ajan Intiassa, Byalalussa sijaitsevalla ISRO Telemetry, Tracking and Command Network (ISTRAC) -maa-asemalla. Toistaiseksi telemetriatietojen saannissa on ollut vain 40 minuutin katkos koko 100 päivän matkan aikana. Eli voidaan sanoa, että luotain on jatkuvassa seurannassa ja jos jotain tulee ilmi, niin tieto siitä saadaan nopeasti maa-asemalle. Tällä hetkellä radioviive, joka johtuu luotaimen etäisyydestä, on noin 55 sekuntia.

Luotaimen mittalaitteita testattiin helmikuun 6. päivä kytkemällä niihin virrat päälle ja ainakin toistaiseksi kaikki laitteet toimivat odotetusti. Vastaavanlaisia testejä tehdään lennon aikana vielä muutamia ennen kuin luotain saavuttaa Marsin kiertoradan.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta redoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta resoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.