Aihearkisto: Avaruustekniikka

EGUn esitelmiä suorana netissä

Julkaistu , kirjoittanut

Tänäkin vuonna osa EGUn esitelmistä lähetetään suorana netin kautta ns. “nettistreeminä”. Lähetyksien aikatauluja voi katsoa EGUn sivuilta. 

Suorat lähetykset ovat oiva keino tutustua millainen tapahtuma EGU oikein on. Harva kuitenkaan lähtee muun kuin töiden takia tapahtumaan, mutta varmasti monet aiheet kiinnostavat suurtakin joukkoa tutkijoita ja myös normaaleja kansalaisia. Aivan kaikkia EGUn esityksiä ei luonnollisesti ole mahdollista jakaa netin kautta. Onhan EGUssa ollut viime vuonna noin 14000 osallistujaa joista valtaosalla on jonkinlainen esitelmä, puhe tai posteri, konfferenssin yhteydessä. On kuitenkin hienoa, että järjestäjät ovat huomioineet myös suuren yleisön saattamalla esitelmiä kaiken kansan nähtäville.

Ohessa on suora listaus (englanniksi) mitä tänä vuonna voi seurata netin kautta. Huomioitavaa on se, että kaikki esitykset ovat englanniksi eikä suorasta lähetyksestä johtuen ole mahdollisuutta tekstitykseen.

HUOM! Kellonajat alla ovat paikallista, Itävallan, aikaa joka on yhden tunnin jäljessä Suomen aikaan verrattuna. Esimerkiksi jos aikataulussa on 10:30, niin se on Suomen aikaan 11:30 jne.

Maanantai 24.4.

PC1
Screaming clouds
10:30–11:00 / Press centre / Details

PC2
Cities’ resilience to a changing climate
13:00–14:00 / Press centre / Details

US2
Union symposium: ESA / NASA
13:30–17:45 / Room E2 / Details

Tiistai 25.4.

PC3
Water hazards: how floods and storms impact us and how we impact water resources
09:00–10:00 / Press centre / Details

PC4
Polar regions: Arctic sea-ice future, Antarctic ice-shelf stability, and glacial landforms
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC5
Plastic litter: how it’s transported, reaches the food chain, and what we can learn from it
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML4/PS/ST
Jean Dominique Cassini Medal Lecture by Luciano Iess
12:15–13:15 / Room E1 / Details

PC6
Countdown to Cassini’s Grand Finale
15:30–16:30 / Press centre / Details

GDB5
Great Debate on Great Extinctions
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Keskiviikko 26.4.

US1/AS4.52/BG9.67/CL4.20/SSS0.4
Vegetation-climate interactions across time scales
08:30–12:00 / Room E2 / Details

PC7
Geoarcheology: Finding traces of human presence in caves, soils and landscapes
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC8
Food security: how extreme weather and other hazards affect what we drink and eat
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML2/HS
Alfred Wegener Medal Lecture by Murugesu Sivapalan
12:15–13:15 / Room E1 / Details

US0
EGU Award Ceremony
17:30–19:00 / Room E1 / Details

Torstai 27.4.

GDB1
Arctic environmental change: global opportunities and threats (joint EGU-AGU Great Debate)
08:30–10:00 / Room E2 / Details

US3
Make Facts Great Again: how can scientists stand up for science?
10:30–12:00 / Room E2 / Details

ML3/TS
Arthur Holmes Medal by Jean-Pierre Brun
12:15–13:15 / Room E1 / Details

GDB2
Transition to Next Generation Cities and Planet Earth future
15:30–17:00 / Room D1 / Details

GDB4
Is Open Science the way to go?
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Perjantai 28.4.

GDB3
Is 2 degrees possible without relying on carbon storage and capture?
08:30–10:00 / Room E1 / Details

ML1/GM/SSS
Alexander von Humboldt Medal Lecture by Johan Bouma
12:15–13:15 / Room E1 / Details

 

Mars MetNet ja paljon muuta EGUssa tänä vuonna

Julkaistu , kirjoittanut

Allekirjoittanut suuntaa taas perinteiselle EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssimatkalle huhtikuun lopussa. Tällä kertaa “matkassa” on esitykset MetNetistä (http:\\metnet.fmi.fi) ja CITYZERistä (http:\\cityzer.fmi.fi).

Perinteisesti EGU on sijoittunut huhtikuun loppupuolelle tai toukokuun ekalle viikolle ja tämä vuosi ei tee poikkeusta tähän (23.-28.4.). Yhtä perinteistä on sekin, että esittelemme konferenssissa Mars MetNetin viimeisimpiä uutisia ja tapahtumia. Tänä vuonna ei ole ihan niin paljon uutta kerrottavaa kuin joskus männä vuosina, mutta jotain pientä kuitenkin. Ehkäpä merkittävintä on se, että tällä kertaa emme esittele hanketta posterilla tai normaalin esitelmän muodossa, vaan ns. PICOna. Kunhan vaan saan tehtyä PICO-esitelmän valmiiksi, tulen julkaisemaan sen tiivistelmän täällä omassa blogissani, että myös MetNetin twitter-tilillä.

Toinen josta harva varmaan tietääkään on CITYZER-hanke joka on nyt pyörimässä jo toista vuotta. Ehdimme jo viime vuonna esittelemään hanketta pintapuolisesti posterin muodossa, mutta tänä vuonna on tarkoitus tuoda esille enemmän itse projektin tuloksia ja ennen kaikkea tulevaisuuden näkymiä. Hanke on nyt kovassa vauhdissa ja loppu vuodesta 2017 voikin olla jotain ihan isompaakin uutisoitavaa. Ohessa hieman esimakua mistä ko. hankkeessa on kyse.

CITYZER fact sheet. Kuva: FMI / CITYZER.

SpaceUp Finland Espoossa 6.-7.2

Julkaistu , kirjoittanut

Tulevana viikonloppuna 6.-7.2. pidetään Otanimessä SpaceUp Finland -tapahtuma. Ohjelma on aika kattava molempina päivinä, kuten alla olevasta (englanninkielisestä) ohjelmasta näkyy.

Lauantai 6.2.

10.00 Arrival and participant enrollment
10.40 Welcome, general info, grid and T-5 instructions
11.00 Guest speaker with Q&A
Esko Valtaoja: What can the universe tell us -about itself, about us?
12.00 Session grid
 14.45 Lunch
13.30 Partner presentations
14.00 Guest speaker with Q&A
Esa Kallio, Aalto University: Science in satellites and simulations
14.30 Session grid
15.30 Break
16.00 Guest speaker with Q&A
Jaan Praks, Aalto University: Making Finland a space nation -cubesat launch with Aalto students
16.30 Session grid
17.30 End of day 1
19.00 Voluntary and informal group dinner (not part of official program)

Sunnuntai 7.2.

10.00 Welcome, coffee/tea
 10.30 Guest speaker with Q&A
Juha-Pekka Luntama, ESA: Space weather
 11.15 Session grid
 12.45 Lunch
13.30 Guest speaker with Q&A
Robert Nemlander, EntoCube: Edible Insects in Sustainable Food Production on Mars
 14.00 Session grid
 15.00 Guest speaker with Q&A
Artemis Westenberg, Explore Mars Inc: Boots on Mars
 16.00 Wrap-up, group photo
 16.15 End of event

Avaruusinsinöörikin aikoo mennä kattelee mikä on nyt nousemassa suomalaisessa “avaruusscenessä”. Ehkäpä siis tavataan SpaceUpissa.

Lisätietoa löytyy tapahtuman sivuilta osoitteesta http://spaceupfinland.org/

EGU lähestyy taas

Julkaistu , kirjoittanut

Jokakeväinen EGU (European Geosciences Union General Assembly) -konferenssi lähestyy ja avaruusinsinöörinkin pitää kohta puoli aloittaa esityksien valmistelu. Tänäkin vuonna EGU järjestetään Wienissä, Itävallassa, hyvin perinteiseen ajankohtaan eli huhtikuun puolivälin tuntumassa (12.-17.4.).

Allekirjoittaneelle tämänvuotinen EGU on järjestyksessään jo seitsemäs peräkkäinen. Ensimmäistä kertaa EGUun tuli siis matkattua jo vuonna 2009. Lähes joka kerta olen pitänyt EGUssa posteriesitelmän MetNet-hankkeesta ja tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Tosin pääasiallinen matkan syy on MetNetin “spin-off” -projekti RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) joka päättyi nyt maaliskuussa ja jonka lopulliset tulokset esitellään Wienissä. Valitettavasti tähtiharrastuksen kannalta EGUn anti on vähän köyhä ja toisin kuin EPSC:ssä (European Planetary Science Congress), ei EGUssa ole minkäänlaista harrastajien osuutta. Tästä johtuen ei EGUssa ole käsitelty Härkämäen observatoriolla tehtävää havaintotoimintaa, eikä siis käsitellä tälläkään kertaa kuin korkeintaan käytäväkeskusteluissa.

Olen männävuosina pyrkinyt kirjoittelemaan jotain jokaisena päivänä kun olen EGUssa ja yritän tehdä näin myös tänäkin vuonna. Jos kuitenkin haluaa vieläkin enemmän päästä käsiksi EGUn antiin, kannattaa suunnata EGUn webstreaming-sivulle jonka kautta voi seurailla useita EGUn kiinnostavimmista esitelmistä ihan omalta kotisohvalta käsin. Kyseinen sivu kattaaa aika hyvin kaikki EGUssa käsiteltävät tieteenalat, joten eiköhän sieltä löydy jokunen mielenkiintoinen esitelmä.

Palataan EGUun sitten enemmän huhtikuussa, kun posterit alkavat olemaan valmiina ja tulostettuna.

EGU-logo. Vuonna 2015 kokoonnutaan jälleen Wienissä.

EGU-logo. Vuonna 2015 kokoonnutaan jälleen Wienissä.

Dokumenttikanavia avaruusharrastajille YouTubessa

Julkaistu , kirjoittanut

Satuin netissä törmäämään SpaceRip ja The Mars Underground YouTube-kanaviin jotka molemmat osoittautuivat aivan erinomaisiksi dokumenttikanaviksi. Kanavien dokumentit ovat pääsääntöisesti vain joitakin minuuttia pitkiä, mutta joukossa on muutama reilun tunnin mittainenkin dokumentti.

Molemmat dokumenttikanavat löytyvät YouTubesta ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa. Varsinkin lyhyitä dokumentteja voi katsella vaikka työn lomassa kahvitauolla ja pidemmät voi jättää kotona katsottavaksi. Lisäksi aihevalikoima on laaja, aina planeettatutkimuksesta kosmologian suurimpiin mysteereihin.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä dokumenttien laatu joka saa arvosanakseen vähintäänkin hyvän. Ainoa miinus tulee siitä, että kuten yleensä, videoissa ei ole suomenkielistä tekstitystä joka tietysti haittaa niitä joilla englanninkieli ei ole hallussa. YouTubesta toki löytyy tähtiharrastajalle myös suomenkielistäkin tarjontaa, mutta se rajoittuu lähinnä harrastustapahtumien esitelmien taltiointeihin (esimerkiksi UrsaSections)  tai kuten monet Warkauden Kassiopeian YouTube-kanavaa seuraavat tietävät, timelapse-videoihin.

Ohessa yksi vähän yli kahdeksan minuuttinen dokumentti Curiosity-marsmönkijästä. Nautinnollisia hetkiä avaruusdokumenttien parissa.

Marsista uutisia – Beagle-2 löytyi vihdoinkin

Julkaistu , kirjoittanut

Beagle-2 laskeutui vuonna 2003 Marsiin ja odotukset olivat kovat. Olihan laskeutuja ensimmäinen “halpa” marslaskeutuja ja Euroopan avaruusjärjestöllekkin tärkeä merkkipaalu Marsin tutkimuksessa. Valitettavasti Marsin kaasukehään mentyään laskeutujasta ei kuultu mitään. Ei ennen tammikuuta 2015.

Beagle-2:n mukana Marsiin matkasi myös Ilmatieteen laitoksen 14 grammaa painavan BAROBIT-painemittauslaitte jonka tarkoituksena oli tehdä painehavaintoja ja joiden avulla oli tarkoitus tutkia Marsin kaasukehän vuodenaika- ja vuorokausivaihteluita sekä lyhytkestoisempia sääilmiöitä. Valitettavasti mittauksia ei saatu tehtyä, tai ainakaan niitä ei saatu Maahan asti. Vasta NASA Phoenix 2007 -laskeutujalla päästiin tekemään painehavaintoja Marsissa.

NASAn Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) sai pitkien etsintöjen jälkeen napattua kuvasarjan jossa näyttää aika selvästi olevan kauan kadoksissa ollut Beagle-2, tai ainakaan muuta selitystä kuvissa näkyville kohteille ei ole löydetty. Kuvista näkee suhteellisen selkeästi, että itse laskeutuja näyttäisi laskeutuneen jokseenkin ehjänä. Ainakin pari aurinkopaneelia on auki ja aluksen “keskusosa” näyttää ehjältä. Sitä ei kuvista tietenkään voida sanoa, että onko laite toiminut, mutta mahdollisuudet siihen ovat olleet.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/NASA/JPL/Parker/Leicester.

Beagle-2 Marsin pinnalla. Kuva: HiRISE/ NASA/ JPL/ Parker/ Leicester.

Yksi alustava arvio miksi Beagle-2:sta ei kuultu mitään laskeutumisen jälkeen voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, että sen antenni/radiojärjestelmä ei toiminut oikein tai ollenkaan. On siis täysin mahdollista, että laskeutujan mittalaiteet ovat toimineet ja tehneet mittauksia, ainakin jonkin aikaa. Lopullista vastausta tuskin saadaan koska, ellei sitten mennä paikanpäälle katsomaan. Tämä tuskin tulee toteutumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Beagle-2:n lämpökilpi, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Beagle-2:n suojakuor, laskuvarjo ja itse laskeutuja yhdessä kuvassa. Kuva: University of Leicester/ Beagle 2/NASA/JPL/University of Arizona.

Lopuksi vielä kuva miltä Marsiin matkanneen Beagle-2:n mallikappale näytti vuonna 2008. Laskeutujan mallikappale on näytteillä mm. Lontoon tiedemuseossa, avaruusosastolla, jossa myös oheinen kuva on otettu. Myös Avaruus 2003 -tapahtumassa Kaapelitehtaalla oli näytteillä laskeutujan mallikappale.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Beagle-2 (etualalla) malli Lontoon tiedemuseossa. Kuva: Harri Haukka.

Hyvät uudet vuodet ja uusia päivityksiä sivulle

Julkaistu , kirjoittanut

Jos joku ihmettelee miksi Philaen laskeutumisen jälkeen täällä blogissa on ollut hiljaista, niin “syypäänä” on ollut Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) tehty tutkimustarjous jonka parissa meni koko joulukuu. Tarjous saatiin lähtemään joulukuun lopussa ja nyt voi vähän taas hengähtää ja kirjoitella blogiinkin.

Itse Philaesta en tässä vaiheessa nyt kirjoittele, teen jossain vaiheessa tarkemman yhteenvedon. Monet varmaan ovat kuitenkin pysyneet kärryillä aika hyvin, koska aihetta on käsitelty erittäin kattavasti eri medioissa, myös täällä Suomessa. Sen sijaan päivitin hieman sivuja lisäämällä geokätköily-osion jonne laitoin tärkeimmät omaan kätköilyhistoriaani liittyvät tilastot. Jos joku nyt sattuu olemaan kiinnostunut niistä. Kätköilyn parissa menikin joulunpyhät, kun päätin hieman etsiskellä Joroisten alueen hakemattomia kätköjä. Joulukuussa paikalliset harrastajat toteuttivat eräänlaisen joulukalenterin ja jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti julkaistiin uusi kätkö. Olen nyt hakenut näistä lähimmät Joroisista ja yhden Varkaudesta, mutta vielä on iso joukko haettavaksi tuleville kuukausille.

Ohessa vielä kännykällä kuvattu video Joroisten Jari-Pekan ilotulituksesta jonka myötä toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta.

Tänään laskeudutaan komeetalle

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään 12.11.2014 huipentuu Rosetta-hanke kun sen Philae-laskeutuja päästetään irti kiertolaisesta aamupäivällä ja itse laskeutuminen tapahtuu noin kello 17:35 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella tätä seurataan jännittyneenä ja aktiivisesti.

Tänään siis se tapahtuu. Kymmenen vuoden odotus ja matka saa huipennuksensa, kun Philae laskeutuu 7P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle noin kello 17:35 Suomen aikaa. Itse laskeutumisen onnistumisesta (tai epäonnistumisesta) saamme tietää noin puoli tuntia tämän jälkeen. Matkaa komeetalle on nimittäin noin 500 miljoonaa kilometriä ja vaikka tieto kulkee valonnopeudella, menee siinä kuitenkin se puolisen tuntia ennen kuin saamme kuvat ja muun datan Maapallolle.

Allekirjoittanut seuraa laskeutumista Ilmatieteen laitoksella pidettävässä tilaisuudessa ns. “Landing Partyssä” ja kirjoittelen tapahtumista omaan Twitteriini joka löytyy osoitteesta https://twitter.com/Harri_Haukka. Blogiini en välttämättä ehdi kirjoitella, mutta jos joku sopiva väli tulee, niin yritän ainakin kuvan tai pari laittaa tilaisuudestamme ja sen tunnelmista. Viimeistään huomenna torstaina (13.11.) kirjoittelen sitten hieman tarkemmin tapahtumasta ja mahdollisesti jo ensimmäisistä Philaen mittauksista ja kuvista. Philaen laskeutumista voi seurata ESA:n nettisivuilla. Kannattaa siis suunnata sinne iltapäivällä.

Nyt siis jännittämään kello 18:sta asti, että miten käy….

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM, CC BY-SA IGO 3.0

Ohessa suora videolähetys laskeutumisesta:

Philaen laskeutuminen lähestyy

Julkaistu , kirjoittanut

Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan laskeutumispäivä lähestyy kovaa vauhtia ja kaikki merkit viittaavat siihen, että laskeutuminen tapahtuu etukäteen suunnitellussa aikataulussa. Philaen pitäisi siis koskettaa 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pintaa keskiviikkona 12.11. vähän iltaviiden jälkeen.

Kuten olen aiemmissa blogikirjoituksissani jo maininnut, Philaen laskeutuminen tapahtuu 12.11. ja on onnistuessaan jälleen yksi merkkipaalu avaruustutkimukselle. Lisäjännitystä tuo myös se, että Ilmatieteen laitoksella on iso rooli Philae-laskeutujan tieteellisten mittalaitteiden ja mm. massamuistin rakentajana. Marraskuun 12. päivän laskeutumista odotetaan luonnollisesti suurella innolla ja odotukset ovat valtavat.

Suurin mielenkiinto näin suomalaisesta ja Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta kohdistuu Philaen SESAME-mittalaitepaketin PP (Permittivity Probe) -mittalaitteeseen jonka anturit koskettavat ensimmäisenä komeetan pintaa. Voidaankin siis käsi sydämmellä todeta, että suomalaiset laskeutuvat ensimmäisenä komeetalle. Oheisessa kuvassa nämä anturit ovat “poran” molemmin puolin olevat ympyränmuotoiset tassut. Tulevissa blogikirjoituksissa selvennän tarkemmin sitten miten ko. mittalaite toimii.

Philaen "jalat" ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen “jalat” ja PP-mittalaitteen elektrodit. Kuva: DLR Cologne.

Philaen-laskeutujan ja Rosetta-kiertolaisen mittaustuloksia tullaan varmuudella käsittelemään myös tässä blogissa aktiivisesti, kun hankkeen tieteellinenvaihe todenteolla pääsee vauhtiin myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi kannattaa seurailla allekirjoittaneen Twitter-tiliä (https://twitter.com/Harri_Haukka) samoin kuin Ilmatieteen laitoksen Twitteriä (https://twitter.com/IlmaTiede) laskeutumispäivänä ja muulloinkin. Eikä pidä tietenkään unohtaa Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-nettisivuja jossa varmasti uutisoidaan kaikki laskeutumisen vaiheet hetki hetkeltä. Ohessa vielä noin neljän minuutin video jossa Minna Palmroth kertoo Rosettasta.

https://www.youtube.com/watch?v=JmbiZWmltns

MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

Julkaistu , kirjoittanut

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.