Syksy tulee ja illat pimenevät

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Härkämäen aurinkopäivillä nähtävillä avaruuslaitteita

Avaruusinsinööri pitää Härkämäen aurinkopäivillä 27.7. esitelmän Rosetta-komeettaluotaimesta ja boonuksena sain otettua mukaani Ilmatieteen laitoksella kehitetyt ja rakennetut PP-mittalaitteen eletroniikkalevyn ja Philae-laskeutujan massamuistin.

Härkämäen neljäs aurinkopäivä ei voisi olla mielenkiintoisempi. Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen tuo näytille oman 18 meteoriitin kokoelmansa joka pitää sisällään muutamia harvinaisuuksia. Lisäksi allekirjoittanut tuo mukanaan Philae-komeettalaskeutujan mukana olevan PP (Permitivity Probe) -mittalaitteen elektroniikkalevyn sekä koko laskeutujan massamuistin. Molemmat ovat ns. QM (qualification model) -malleja eli yksi pykälä lentomalleista taaksepäin. Eli kaikin puolin samanlaisia kuin tällä hetkellä komeettaa lähestyvässä Rosettassa, poikkeuksena se, että osa komponenteista ei ole avaruuskelpoisia. Nyt onkin oiva tilaisuus tutustua näihin, sillä molemmat ovat harvemmin julkisesti nähtävillä.

Ei pidä myöskään unohtaa esitelmiä joita aurinkopäivillä on. Lisäksi tietysti koko Härkämäen alue on näkemisen arvoinen, varsinkin kun nyt siellä on tehty raivaustöitä ja luontopolku alkaa olemaan hiljalleen valmis. Koko päivän kruunaa tietysti V.A. Heiskasen muistomerkin virallinen julkistaminen.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

Pieniä päivityksiä Avaruusinsinöörin sivuilla

Avaruusinsinööri-sivulla on tehty pieniä kosmeettisia päivityksiä luomalla pari uuttaa sääaiheista sivua ja siirtämällä niille kaikki sääasiat mm. sivupalkista.

Sivuston oikeassa reunassa oleva sivupalkkiosio on alkanut täyttymään vähän liiaksikin ja sen vuoksi päätin hieman siivota sitä ottamalla pois mm. Marsin säätiedot siirtämällä ne omalle “Marsin sää“-sivulle. Nyt ko. sivulla kyseinen soveullus on hieman isompana, helpottaen näin säätietojen lukemista. Lisäksi oma Marsin sääsivu antaa jatkossa mahdollisuuden lisätä sinne muitakin sääjuttuja kuin pelkästään Curiosityn REMS-mittalaitepaketin mittaustuloksia.

Samalla kun siirsin Marsin sääasiat omalle sivulleen, perustin myös “Suomen sää“-sivun jonne keräilen Suomen säähän liittyviä linkkejä ym. joka vähänkin liittyy säähän ja siitä voisi olla hyötyä jolle kulle. Näin aluksi “mainostan” hieman Ilmatieteen laitoksen vähän aikaa sitten julkaisemaa FMI TV:tä joka löytyy YouTubesta ja nyt myös siis tämän sivuston “Suomen sää”-sivulta. Kyseinen videokokoelma päivittyy päivittäin uusilla lähipäivien sääennusteilla. Eli nyt on mahdollista katsoa tulevaa säätä ihan milloin tahansa, kohan on vaan nettiyhteys tarjolla. Tämä uusi palvelu onkin loistava lisä Ilmatieteen laitoksen sääennustepalveluihin.

Myös muita pieniä päivityksiä on tehty. Esimerkiksi MetNetin uutisten RSS-syöte on poistettu, ainakin toistaiseksi, koska MetNet-sivuston uutisosio ei ole toiminnassa ja päivittäminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. MetNetin uutisioinnissa onkin siirrytty väliaikaisesti Twitteriin ja nyt MetNetin tuoreimpana uutisena näkyykin viimeisin Twitter-viesti.

Komeettarekkailemassa

Pari päivää meni nopeasti Komeettarekan kyydissä Lahdessa ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnilla riitti vilinää ja paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä saapui kyselemään Rosettasta ja sen tekemästä tutkimustyöstä.

Avaruusinsinööri siis hyppäsi Komeettarekan matkaan Lahdessa (21.5.) hieman sateisen sään siivittämänä. Aluksi näytti siltä ettei juuri sään takia tulisi mitään suurempaa yleisöryntäystä, mutta puolenpäivän aikaan paikalle tupsahti hieman yllättäenkin iso joukko oppilaita Lahden eri yläasteilta. En tarkkaan laskenut kuinka monta luokkaa rekassa vieraili, mutta arvaus ei mene pahasti pieleen, jos sanon noin kymmenen luokan käyneen rekassa. Välillä rekassa oli parikin luokkaa yhtäaikaa ja ulkona odottamassa vielä yksi sisäänpääsyä. Tätä tungosta sitten riittikin monta tuntia.

Toinen päivä (22.5.) menikin sitten Tampereella, Laukontorilla. Sään suhteen tapahtui täyskäännös. Lahden sateinen sää vaihtui helteeseen, lämpömittarin kivutessa “parhaimmillaan” jopa noin 27 asteen tuntumaan. Varsinkin iltapäivällä rekassa alkoi olemaan kuuma jo pelkän sään takia, puhumattakaan ihmistungoksen aiheuttamasta lämpötilannoususta. Tampere erosi myös täysin Lahdesta kävijöiden suhteen. Toisin kuin Lahdessa, Tampereella ei käynyt yhtään koululuokkaa rekassa. Lämmin sää ja keskellä toria seisova rekka tosin takasivat sen, että torilla muutenkin vierailevat näkivät rekan ja tulivat sisälle katselemaan mistä hommassa on kyse. Myös Patrialta kävi porukkaa ihmettelemässä sankoin joukoin rekkaa. Patriahan on rakentanut mm. Rosetta-luotaimen rungon ja tehonjakoyksikön. Kaiken kaikkiaan arvioisin, että molemmilla paikkakunnilla kävi suurin piirtein saman verran porukkaa rekassa, huolimatta siitä että kävijäkunnat olivat täysin erillaisia luonteeltaan.

Mikä oli sitten Komeettarekan suurin vetonaula? Noh rekassa käyneet varmasti ovat samaa mieltä, että se oli komeettakeittiö. Täytyy itsekkin sanoa, että ko. keittiön toteutustapa ei ole mitenkään vaikea, itseasiassa lähes kuka tahansa voisi suhteellisen pienellä vaivalla toteuttaa sen. Oikeastaan ainoa asia mitä voi joutua vähän etsimään on kuivajää jota ei nyt ihan joka kaupasta saa. Komeettakeittiön ideana on sekoittaa komeetoissa olevista aineksista, joista suurinosa löytyy kotoa, eräänlainen litku josta sitten kuivajään avulla tehdä jääkimpale joka näyttää aikalailla siltä miltä komeetat oikeasti näyttävät. Täytyykin tutkailla voisiko komeettakeittiön laittaa pystyyn vaikka Härkämäen aurinkopäivän ajaksi.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri Komeettarekassa Lahdessa ja Tampereella

Avaruusinsinööri hyppää kahdeksi päiväksi Pohjoismaita kiertävään Komeettarekkaan esittelemään Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita ja toimintaa Rosetta-hankkeessa. 

Avaruusinsinööri hyppää Komeettarekan matkaan Lahden (21.5.) ja Tampereen (22.5.) pysähdyksille. Lahdessa rekka parkkeeraa Kirjastonaukiolla ja Tampereella vastaavasti Laukontorille. Kumpaisenakin päivänä rekkaan ja sen näyttelyyn pääsee tutustumaan kello 9-18, eli myös työssäkävijöillä on riittävästi aikaa poiketa rekalla töiden jälkeen.

Mitä sitten avaruusinsinööri tekee rekassa? Tarkoitukseni olisi esitellä ja kertoa vierailijoille siitä mitä Ilmatieteen laitos tekee Rosetta-hankkeessa ja näin insinöörinä ennen kaikkea esitellä mittalaitteita joita olemme toimittaneet mm. Philae-laskeutujaan. Pääosassa lienee Philaen PP (Permitivity Probe) -instrumentti joka mittaa laskeutumisen jälkeen komeetan vesijään koostumusta ja muutoksia, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. PP-instrumentti on osa SESAME (Surface Electric Sounding and Acoustic Monitoring Experiment) -mittalaitepakettia. Molemmista kertoilen blogissani sitten myöhemmin, kun on komeetalle laskeutumisen aika.

Molempien päivien aikana olisi siis nyt mahdollista kysellä avaruusinsinööriltä tiukkoja kysymyksiä Rosettasta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista. Myös muistakin aiheista voi kysellä tai sitten voitte tulla muuten vaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tervetuloa moikkaamaan joko Lahteen tai Tampereelle (tai sitten molempiin…).

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

EGU ohitse tältä erää

Avaruusinsinööri kotiutui EGU:sta myöhään keskiviikkoiltana. Ihan kommelluksitta ei kotimatka kuitenkaan sujunut.

Tänä vuonna avaruusinsinöörin osalta kolmipäiväinen EGU päättyi kirjaimellisesti juosten. Olin varannut hyvin aikaa lentokentälle menoon, jotta ehtii vähän ostoksille ja rauhassa siirtyä koneeseen. Toisin kuitenkin kävi. Lentokenttäbussi ei saapunut, vaikka porukalla odottelimmekin sitä 40 minuuttia yli odotetun saapumisajan. Minä ja muut odottelijat yksi toisensa jälkeen päätimme suunnata takseille ja niillä kohden lentokenttää. Tämä oli kyllä virhe. Normaalisti noin 20 minuutin matka lentokentälle venähti yli puolentoistatunnin ruuhkassa istumiseksi. Alkoi jo näyttää pahalta lennolle ehtiminen, kunnes taksikuskilla välähti ja hän muisti oikoreitin joka vältteli pääteitä. Ehdin juuri ja juuri koneeseen. Jos olisi mennyt vielä kymmenenkin minuuttia kauemmin, niin avaruusinsinööri odottelisi tätä kirjottaessa tämän päivän kello kolmen lentoa. Mitä tästä siis opimme? Ainakin sen, että vappuaatto on Itävallassa liikenteen suhteen samanlainen kuin Suomessa juhannusaatto. Ei siis kannata suunnitellakkaan liikkumista muilla kuin raiteilla.

Noh itse viimeinen EGU-päivä oli vähän rennompi. Kävin aamupäivällä kuuntelemassa luentoja Kuusta ja suuntasin sitten vähäksi aikaa Wienin keskustaan, ennen kuin piti palata takaisin konferenssikeskukseen laukkua ja posteriputkea hakemaan. Tästä eteenpäin alkoikin sitten edellä mainittu reissu lentokentälle.

EGU:ssa oli tänä vuonna “Bring your own rock” -nurkkaus jonne osallistujilta pyydettiin kiveä omalta kotiseudultaan. Itse päätin viedä pienen kiven muiden joukkoon ja taskuun valikoitui pieni pala suomalaista punagraniittia. Saa nähdä kuinka paljon kiviä kerääntyy loppuviikon aikana. Maanantaina oli jo ihan kohtuullisesti kiviä kertynyt kuten oheisesta kuvasta käy ilmi.

EGU 2014 "Bring your own rock" -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.

EGU 2014 “Bring your own rock” -kokoelmaa maanantailta. Kuva: Harri Haukka.

Posterisessiossa riitti vilskettä

Tiistain 29.4. posterisessio EGU:ssa oli odotuksiin nähden vilkkas. RITD-posteria kävi ihastelemassa tusinan verran tutkijoita ja muutamien kanssa sain viriteltyä ihan hyvää ja rakentavaa keskustelua. Yleiskuvaksi jäi se, että posterimme ja työ mitä olemme tehneet on mielenkiintoista ja uutta.

Yleensä erikoisaiheposterit, kuten RITD-posteri, eivät vedä kovin paljon porukkaa luoksensa, mutta tällä kertaa posterilla vieraili yllättävänkin paljon kiinnostuneita silmäpareja. Mukavinta oli se, että suurinosa näistä oli uusia kasvoja joille RITD tai MetNet eivät olleet entuudestaan tuttuja. Itse posterisessio meni “vanhan kaavan mukaan”. Puolitoista tuntia selitin posterin vierellä ihmisille, että mitä olemme RITD-projektissa tehneet ja mitä vielä on tulossa.

Yritin keskusteluissa erityisesti painottaa loppukesästä tehtäviä tuulitunnelitestejä, koska niiden avulla saamme lopullisesti tutkittua sen kuinka hyvin MetNet-tyyppinen laskeutuja saadaan muutettua Maahan laskeutuvaksi alukseksi. Matemaattiset laskelmat on tehty jo, mutta käytännön testi on vielä tekemättä. Tosin tuulitunnelitesti tehdään 1:15 kokoisella mallilla, joten vielä tulemme tarvitsemaan oikean ilmakehässä tehtävän testin täysikokoisella laskeutujalla. Ehkä sellainen testi tehdäänkin tulevaisuudessa. Sen aika näyttää.

Niin ja saatiinhan niitä ukkosiakin tiistaille. Tosin avaruusinsinööri ei ehtinyt itse todistamaan kuin ohi lipuvat tummat pilvet, mutta kuulemma oli oikein jyrinääkin taas ollut. Sisällä konferenssikeskuksessa ei kyllä tiennyt mitään ulkoilmasta, puhumattakaan säästä.

image

EGU:n toinen päivä alkoi geoinstrumenteilla ja Cassinilla

EGU:n toinen päivä on avaruusinsinöörin näkökulmasta tärkein anniltaan. Aamupäivällä oli geoinstrumenttien luentosessio ja iltapäivällä sitten posterisessio.

GI (geosciences instrumentation and data systems) -sessio on se jonka puitteissa RITD-posteria esitellään tämän vuoden EGU:ssa. Tiistaina aamupäivällä oli kyseisen divisioonan pääasiallinen luentosessio ja siellä olikin muutama ihan mielenkiintoinen esitys. Ehkä näin päällimmäisenä jäi mieleen suunnitelmat Venus Express -aluksen ilmajarrutuskokeesta (aerobraking englanniksi) joka toteutetaan lähiaikoina, kun hanke kohtaa vääjäämättömän loppunsa. Avaruusinsinööri odottaakin mielenkiinnolla mitä kyseinen testi tuo tullessaan. On selvääkin selvempää, että kyseinen testi on viimeisiä, ellei jopa viimeinen mitä Venus Express tekee pitkän ja menestyksellisen taipaleensa aikana. Avaruusinsinööri ehti vielä pikaisesti pistätyä kuuntelemassa Cassini-hankkeen 10-vuotissynttäreiden luentosarjaa.

Ennen posterisessiota olisi vielä GI-divisioonan oma kokous ja sen jälkeen voikin alkaa valmistaumaan posterisessioon. Huomenna keskiviikkona avaruusinsinööri suuntaakin kotio kohti. Toki vielä muutamalle luennolle pitää osallistua ennen lentokentälle lähtemistä.

image

Avaruusinsinööri on EGU:ssa

Avaruusinsinööri saapui helteiseen Wieniin ja EGU:uun. Tänään maanantaina olisi vuorossa illan posterisessio jossa nykyiset ja entiset Ilmatieteen laitoksen tutkijat esittelevät tutkimustaan ja tuloksia.

EGU alkoi helteisessä säässä, kun lentokone laskeutui aurinkoiseen Wieniin. Ensimmäisenä päivänä ei vielä ehdi hirveästi esitelmiä seuraamaan, kun saapuminen “pelipaikalle” tapahtui kello 14:sta jälkeen. Sen verran kuitenkin ehtii tutustua tämän vuoden antiin, että perinteinen näyttely ja firmojen esittelyt ehtii kiertää läpi. Sitten pitääkin jo suunnata kohden posterisessiota jossa varmasti on taas jotain uutta ja jännää nähtävää. Huomenna sitten olisi oman RITD-posterin esillelaitto aamulla ja sitten illalla sen esittely.

Laittelen vielä myöhemmin tekstiä kuvan kera mitä tämän illan postersessio tuo tullessaan. Varmaan ainakin Järvisen Rikun ja Sillanpään Ilkan posterit tulen jotenkin esittelmään, ainakin kuvien avulla jos ei muuten.

image

EGU:n RITD-posteri esittelyssä

Lupailin jossain vaiheessa, että laitan myös blogiini esittelyn posterista jonka aion esitellä EGU:ssa (European Geosciences Union General Assembly) tiistaina 29.4. Tälläkin kertaa aiheena on RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) EU-projekti ja tässä on tiivistettynä posterin sisältö.

Tulevissa blogikirjoituksissani kertoilen enemmän itse EGU:sta ja siitä mitä siellä tapahtuu, joten en tässä yhteydessä sen tarkemmin pureudu itse konferenssiin. On kuitenkin hyvä muistuttaa siitä, että miksi me tutkijat ja insinöörit ylipäätänsä käymme konferenseissa eri puolilla maailmaa. Tärkein syy on ehdottomasti se, että konferenssit kuten EGU (ja avaruusinsinöörin tapauksessa myös EPSC) ovat parhaita tilaisuuksia esitellä tutkimustuloksia yms. muulle tiedeyhteisölle. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi ja ajatustenvaihto on paras tapa tuoda esille omaa työtään ja lisäksi samalla tulee luotua kontakteja muihin alan tutkijoihin.

On varmaan hyvä hieman kerrata mistä RITD-projektissa on kyse ennen kuin esitellään itse posteri. Eli lyhykäisyydessään RITD:n tarkoituksena on suunnitella uudentyyppinen laskeutumisalus jolla voidaan tuoda hyötykuormaa Maahan mm. ISS-avaruusasemalta. Projektin perustana on tässäkin blogissa esitelty MetNet-laskeutuja (RITD:ssä nimeltään Mini-1). Työhön kuuluu mm. matemaattisten laskelmien tekemistä (nopeudet, laskeutumiskulmat, yms.), tuulitunnelitestit ja tarvittavien muutoksien suunnittelu MetNet-tyyppiseen alukseen jotta se soveltuu Maahan laskeutumiseen.

Sitten itse posteriin ja sen lyhyeen esittelyyn. Posterin otsikko on hyvin yksinkertaisesti “RITD – Adapting Mars Entry, Descent and Landing System for Earth“. Tämä siksi, koska tällä kertaa emme paneudu vain yhteen yksittäiseen osa-alueeseen hankkeessa, vaan kerromme yleiskatsauksen tähän mennessä tehdystä työstä ja sen tuloksista. Posterin pääasialliset aiheet ovat:

  1. Kuinka määritellään Maahan laskeutuvan (MetNettiin perustuvan) Mini-1 -luokan aluksen optimaalinen laskeutumiskulma ja nopeus. Nämä molemmat ovat luonnollisesti kriittisiä, jotta alus selviää ehjänä laskeutumisesta Maahan.
  2. Mahdolliset sovellukset erilaisille laskeutujille (Mini-1, Mini-1, Middle-1, Middle-2 ja Large). Esittelen lyhyesti mitä milläkin laskeutujatyypillä voi mahdollsesti tehdä. Keskitymme kuitenkin lähinnä Mini-1 -tyypin laskeutujaan.
  3. Tulevat tuulitunnelitestit jotka toteutetaan loppukesästä Venäjällä suuressa tuulitunnelissa. Näiden testien avulla on tarkoitus määrittää reaalimaailmassa Mini-1 -laskeutujan aerodynaamisia ominaisuuksia ja tarkistaa matemaattisten laskelmien paikkansa pitävyyttä.

Ohessa vielä itse posteri jonka tulen siis esittelemään tiistaina 29.4. Wienissä.

RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) posteri EGU:ssa vuonna 2014. Kuva:  Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) posteri EGU:ssa vuonna 2014. Kuva: Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.