Cygnus lähestyy taas

Tähtiharrastajien perinteinen kesätapaminen, Cygnys, lähestyy taas ja on aika hieman kurkistaa etukäteen mitä tällä kertaa on luvassa.

Tänä vuonna Cygnus järjestetään 17.-20.7. kymmenen vuoden tauon jälkeen Keski-Uudellamaalla Järvenpään seurakunnan leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla Mäntsälässä. Paikallisena järjestävänä tahona toimii Keski-Uudenmaan Altair joka järjesti Cygnuksen myös vuosikymmen sitten. Alustava ohjelma alkaa olemaan jo aika hyvin kasassa, ainakin nettisivujen perustella. Kovin suurta muutosta ei tapahtuman formattiin ole tullut, mutta sen voi ainakin huomioida, että luentojen ja esitelmien määrä on aikaisempaa vähäisempi. Tämä ei toki johdu siitä, että luennoitsijoita olisi ollut vaikeampaa saada, vaan kyseessä on ihan harkittu päätös. Itseasiassa jo viime Cygnuksella kävimme pienellä porukalla keskustelua, että olisi hyvä kokeilla josko vähän löysempi aikataulu olisi vaihteeksi hyvä idea. Tämä siksi, koska monet tapahtumakävijät ovat kommentoineet, että esitelmiä on liikaa ja ettei niitä kaikkia jaksa seurata. Tällä kertaa tähän “huutoon” on vastattu ja se on huomioitu ohjelmaa suunniteltaessa.

Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna pieni esitelmän Cygnuksella. Tällä kertaa en kerro Marsista, vaan kohteena on Rosetta-komeettaluotain ja sen Philae-laskeutujan marraskuussa tapahtuva laskeutuminen komeetalle. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä kertoilen, mutta pyrin demoamaan Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaitteen toimintaa jollain tavalla. Ehkäpä saan otettua mukaani prototyypin jolla testailimme jäätyneen hiekan sähkönjohtavuutta. Esitelmäni on tällä hetkellä aikataulutettu lauantaille. Niin ja tiedoksi niille ketkä ovat tulossa myös Härkämäen aurinkopäivään, pidän saman esitelmän molemmissa tapahtumissa.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Elämää Marsissa – ainakin photoshoppaamalla

Silloin tällöin tulee netissä vastaan mielenkiintoisia photoshoppaamisvideoita joissa näytetään kuinka tavallisesta kuvasta saadaan ihan toisenlainen käyttämällä hyväksi modernia kuvankäsittelyä. Tällä kertaa netin syövereistä löytyi Mars-aiheinen Photohop-video.

Photoshoppaamisesta on tullut jo arkipäivän termi jolla tarkoitetaan kuvan muokkaamista niin, että alkuperäisen kuvan “virheet” poistetaan ja tarvittaessa kuvaan tuodaan keinotekoisesti jotain mitä se ei oikeasti sisällä. Varsinkin muodin parissa photoshoppaaminen on todella yleistä ja välillä ylilyöntejäkin tulee, mutta joskus sentään eteen tulee jotain joka on oikeasti hienosti photoshopattu ja ansaitsee huomiota. Tällä kertaa kyseessä onkin Mars-aiheinen kuva jonka valmistuminen näytetään nopeutetusti alla olevassa videossa. Onkin mielenkiintoista huomata kuinka muokkaamalla ja kuvia yhdistämällä saadaan todella aidonoloinen lopputulos joka todellisuudessa onkin aivan täysin mielikuvituksen tuotetta.

Niin… ja sitä elämää ei siis löytynyt vieläkään Marsista, vaikka lopputuloksena syntyvä kuva ehkä niin indikoi. Kannattaakin siis olla tarkkana ja miettiä, että voiko enää omiin silmiinsä luottaa (kuten vanha sananlasku sanoo).

Komeettarekkailemassa

Pari päivää meni nopeasti Komeettarekan kyydissä Lahdessa ja Tampereella. Molemmilla paikkakunnilla riitti vilinää ja paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä saapui kyselemään Rosettasta ja sen tekemästä tutkimustyöstä.

Avaruusinsinööri siis hyppäsi Komeettarekan matkaan Lahdessa (21.5.) hieman sateisen sään siivittämänä. Aluksi näytti siltä ettei juuri sään takia tulisi mitään suurempaa yleisöryntäystä, mutta puolenpäivän aikaan paikalle tupsahti hieman yllättäenkin iso joukko oppilaita Lahden eri yläasteilta. En tarkkaan laskenut kuinka monta luokkaa rekassa vieraili, mutta arvaus ei mene pahasti pieleen, jos sanon noin kymmenen luokan käyneen rekassa. Välillä rekassa oli parikin luokkaa yhtäaikaa ja ulkona odottamassa vielä yksi sisäänpääsyä. Tätä tungosta sitten riittikin monta tuntia.

Toinen päivä (22.5.) menikin sitten Tampereella, Laukontorilla. Sään suhteen tapahtui täyskäännös. Lahden sateinen sää vaihtui helteeseen, lämpömittarin kivutessa “parhaimmillaan” jopa noin 27 asteen tuntumaan. Varsinkin iltapäivällä rekassa alkoi olemaan kuuma jo pelkän sään takia, puhumattakaan ihmistungoksen aiheuttamasta lämpötilannoususta. Tampere erosi myös täysin Lahdesta kävijöiden suhteen. Toisin kuin Lahdessa, Tampereella ei käynyt yhtään koululuokkaa rekassa. Lämmin sää ja keskellä toria seisova rekka tosin takasivat sen, että torilla muutenkin vierailevat näkivät rekan ja tulivat sisälle katselemaan mistä hommassa on kyse. Myös Patrialta kävi porukkaa ihmettelemässä sankoin joukoin rekkaa. Patriahan on rakentanut mm. Rosetta-luotaimen rungon ja tehonjakoyksikön. Kaiken kaikkiaan arvioisin, että molemmilla paikkakunnilla kävi suurin piirtein saman verran porukkaa rekassa, huolimatta siitä että kävijäkunnat olivat täysin erillaisia luonteeltaan.

Mikä oli sitten Komeettarekan suurin vetonaula? Noh rekassa käyneet varmasti ovat samaa mieltä, että se oli komeettakeittiö. Täytyy itsekkin sanoa, että ko. keittiön toteutustapa ei ole mitenkään vaikea, itseasiassa lähes kuka tahansa voisi suhteellisen pienellä vaivalla toteuttaa sen. Oikeastaan ainoa asia mitä voi joutua vähän etsimään on kuivajää jota ei nyt ihan joka kaupasta saa. Komeettakeittiön ideana on sekoittaa komeetoissa olevista aineksista, joista suurinosa löytyy kotoa, eräänlainen litku josta sitten kuivajään avulla tehdä jääkimpale joka näyttää aikalailla siltä miltä komeetat oikeasti näyttävät. Täytyykin tutkailla voisiko komeettakeittiön laittaa pystyyn vaikka Härkämäen aurinkopäivän ajaksi.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Tuukka Perhoniemi Ursasta kokkailee komeettaa Lahdessa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri Komeettarekassa Lahdessa ja Tampereella

Avaruusinsinööri hyppää kahdeksi päiväksi Pohjoismaita kiertävään Komeettarekkaan esittelemään Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita ja toimintaa Rosetta-hankkeessa. 

Avaruusinsinööri hyppää Komeettarekan matkaan Lahden (21.5.) ja Tampereen (22.5.) pysähdyksille. Lahdessa rekka parkkeeraa Kirjastonaukiolla ja Tampereella vastaavasti Laukontorille. Kumpaisenakin päivänä rekkaan ja sen näyttelyyn pääsee tutustumaan kello 9-18, eli myös työssäkävijöillä on riittävästi aikaa poiketa rekalla töiden jälkeen.

Mitä sitten avaruusinsinööri tekee rekassa? Tarkoitukseni olisi esitellä ja kertoa vierailijoille siitä mitä Ilmatieteen laitos tekee Rosetta-hankkeessa ja näin insinöörinä ennen kaikkea esitellä mittalaitteita joita olemme toimittaneet mm. Philae-laskeutujaan. Pääosassa lienee Philaen PP (Permitivity Probe) -instrumentti joka mittaa laskeutumisen jälkeen komeetan vesijään koostumusta ja muutoksia, kun komeetta lähestyy Aurinkoa. PP-instrumentti on osa SESAME (Surface Electric Sounding and Acoustic Monitoring Experiment) -mittalaitepakettia. Molemmista kertoilen blogissani sitten myöhemmin, kun on komeetalle laskeutumisen aika.

Molempien päivien aikana olisi siis nyt mahdollista kysellä avaruusinsinööriltä tiukkoja kysymyksiä Rosettasta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista. Myös muistakin aiheista voi kysellä tai sitten voitte tulla muuten vaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tervetuloa moikkaamaan joko Lahteen tai Tampereelle (tai sitten molempiin…).

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kuva: Jari Mäkinen.

Ursan aurinkokuntatapaamisessa Artjärvella

Ursan “aurinkokunta” -jaostot kokoontuivat jälleen Ursan Artjärven havaintokeskukseen kertaamaan mitä mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuus tuo tulleessaan.

Allekirjoittaneen kontribuutio oli ajankohtaisen Rosetta-hankkeen esitely suomalaisesta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta. Rosettahan heräteltiin jokunen aika sitten pitkästä horroksesta ja komeetalle laskeudutaan myöhemmin tänä vuonna. Ehkäpä se mielenkiintoisia asia IL:n näkökulmasta on Philae-laskeutujan mukana oleva PP (Permitivity Probe) -mittalaite. PP:n tehtävä on lyhyesti sanottuna mitata komeetan pinnan permittivisyyttä sähkövirran avulla. PP:stä kirjoittelen tarkemmin myöhemmin, kun Philaen laskeutuminen on ajankohtainen.

Aurinkokuntatapaaminen oli menestys. Ottaen huomioon se, että vielä kuukautta ennen ei ollut edes varmuutta toteutuuko koko tapahtuma. Paikalle saapui reilusti toistakymmentä ihmistä ja mikä parasta, myös havaitsemaan päästiin. Tosin lauantaiaamuun herättiin sakean räntäsateen saattelemana, mutta sää selkeytyi päivän mittaan. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis ja toivottavasti myös tulevaisuudessa ko. tapaaminen saadaan järjestettyä.

image

Härkämäellä tehtiin taas historiaa

Härkämäen observatoriolla tehtiin taas suomalaista tähtiharrastushistoriaa, kun Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen mittasivat ensimmäisinä tähtiharrastajina supernovan spektrin.

Veli-Pekka ja Markku tekivät historiallisen havaintonsa tuoreesta supernovasta joka kulkee tunnuksella SN 2014J ja sen voi vielä bongata tähtiharrastajille hyvin tuntemassa M82-galaksissa joka sijaitsee Ison Karhun -tähdistössä. Härkämäen spektrihavainnon historiallisuutta korostaa vielä se, että havainto on tehty Härkämäen omalla kalustolla, eikä apuna mittauksessa ole käytetty ns. ammattiobservatorioita. Eli mittaus on 100% tähtiharrastuksen piiriin luettavissa.

On jopa hieman yllättävää, että mittaus (kuva alla) on näinkin selkeä ja onnistunut. Itse olen jo vuosia miettinyt miten Härkämäellä voisi tehdä spektrimittauksia, mutta aina on vastaan tullut sama ongelma eli raha. Kaukoputkeen sijoitettavat spektrometrit ovat olleet liian kalliita harrastuskäyttöön. Härkämäen havainto on tehty StarAnalyser100-suodattimella joka ainakin tämän havainnon perusteella on ihan pätevä harrastuskäyttöön. Saa nähdä mitä kaikkea kivaa ko. suodattimella saadaan tulevaisuudessa aikaan.

Lisää aiheesta löytyy Kassiopeian uutisista ja alla siis ko. spektrimittaus.

kalibroitu_sn2014j_spektri_kokospektri_1_web

Härkämäen tähtitaivas suorana nettiin

Härkämäen observatoriolle hankittiin viime vuonna taivaskamera (Starlight Express Oculus) jolla on nyt kuvailtu noin puolisen vuotta. Heti alusta saakka yksi päämäärä oli saada kameran kuvaa suoraan nettiin, Kassiopeian sivuille. Valitettavasti toteutus osoittautui aika vaikeaksi, koska mitään valmista ohjelmaa tätä varten ei ole löytynyt. Ainakaan kameran valmistaja ei tälläistä ole tuonut markkinoille.

Pitkällisen etsinnän jälkeen, ja vähän jopa tuurilla, netistä löytyi FitsCast-ohjelma joka automaattisesti muunta taivaskameran FITS-formaatissa olevat kuvat JPG-formaattiin ja lataa uusimman kuvan halutusta kansiosta nettiin palvelimelle. Päätimme testailla tätä ohjelmaa ja Juutilaisen Jari sai viritettyä nettisivun jonne kameran tuorein kuva päivittyy 2.5 minuutin välein. Ainoa huono puoli ohjelmassa on se, että se on laitettava käyntiin manuaalisesti käyttäen hyväksi Härkämäen etäkäyttöä netin yli. Eli joka päivä, kun taivaskameran kuvaa halutaan “suorana” nettiin, pitää jonkun laittaa kamera kuvaamaan ja käynnistää FitsCast-ohjelma. Eli ihan 24 tuntia ja seitsemänä päivänä viikossa suoraa kuvaa ei saada nettiin. Näin alkuvaiheessa yritetään kamera saada kuvailemaan jokaisena selkeänä yönä, havaintoiltapäivinä  ja päivinä jolloin on muuten tärkeää nähdä Härkämäen tähtitaivaan tilanne.

Suora linkki taivaskameraan on http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/ ja tuorein kuva näkyy myös Kassiopeian etusivulla, vasemman puoleisessa palkissa. Kannattaa aina tarkistaa viimeisin päivitysajankohta, koska kuten edellä totesin, kamera ei ole koko aikaa kuvaamassa.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Avaruusluotain 3/2013 ulos “tuutista”

Saatiimpa taas valmiiksi Avaruusluotain-lehden numero joka tällä kertaa onkin vuoden kolmas. Vielä pitäisi yksi lehti saada taitettua tämän vuoden puolella, mutta se tulee vasta sitten joskus marraskuussa ajankohtaiseksi. Tällä kertaa lehden kanteen valitsin Voyager 1 -luotaimen joka nyt taitaa vihdoinkin olla oman aurinkokuntamme ulkopuolella. Tosin tässä täytyy “koputtaa puuta” ja muistaa, että samaa on uutisoitu vuosien mittaan useampaankin otteeseen. Noh jossain vaiheessa luotaimen pitää väkisinkin saavuttaa aurinkokunnanraja. Ehkäpä tällä kertaa ollaan mittauksien suhteen oikeassa.

Lehden sisällysluettelo kertoo seuraavaa:

  • Puheenjohtajan palsta
  • Päätoimittajalta
  • Orpoplaneettojen revontulien havaitsemisesta
  • Rakettitieteen jalanjäljillä – Osa 5: Osien integrointi
  • Aalto-2 nanosatelliitti osana kansainvälistä QB50-satelliittiparvea
  • Voyagerin kertomaa: ihmeiden tekeminen on inhimillistä
  • Yksityiset rakettifirmat nousussa
  • Sähköpurjekolumni
  • Femtitals-färder i solsystemet, del II
  • Yläilmakehän luotainpalloprojektin tilanne

Ihan kivasti siis saatiin tälläkin kertaa juttuja lehteen. Niin ja te jotka nyt ihmettelette mistä ko. lehden voi saada haltuunsa, kannattaa liittyä joko Suomen avaruustutkimusseuraan tai katsastaa onko lähikirjastoon tullut lehti. Ohessa vielä kansikuva josta alussa jo mainitsin.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

 

EPSC:n “loppusanat”

Lontoon EPSC on siis onnellisesti takanapäin ja onkin siis hyvä vähän katsoa mitä se tarjosi. Jos nyt miettii mitkä sessiot olivat kiinnostavimmat allekirjoittaneelle, niin pitää mainita ainakin kaksi. Nämä ovat tähtiharrastussessio ja tulevat avaruushankkeet -sessio. Molemmat olivat edellisvuosien tapaan kiinnostavia sekä ammatillisesti, että myös ihan oman harrastuksen kannalta. Mitään mullistavia uutisia ei kumpikaan tosin tarjonnut, mutta esitelmät olivat ihan hyviä ja joitain ajatuksia ne herättivät.

Hieman EPSC:ssä jäi harmittamaan se, että Lontoossa ei ollut kovinkaan paljon esitelmiä tai postereita tähtiharrastuksesta. Härkämäen posterin lisäksi oli vain kaksi posteria joka määrällisesti oli negatiivinen yllätys allekirjoittaneelle. Etukäteen povasin, että juuri Lontoossa harrastajat olisivat näkyvästi esillä, mutta näin ei ollut. Sitä mistä tämä johtui, voi vain arvailla. Ehkäpä brittiharrastajat ja muut eivät uskaltaneet tulla esittelemään toimintaansa konferenssiin ammattilaisten eteen.

Ensi vuonna EPSC pidetään Estorilissa, Portugalissa, lähellä Lissabonia suurin piirtein samaan aikaan kuin nyt, eli syyskuun alussa. Saas nähdä miten portugalilaiset (ja espanjalaiset) tähtiharrastajat ryhdistäytyvät ja tulevat esittelemään toimintaansa EPSC:hen.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.

EPSC 2013 Lontoossa lähestyy ja muita kuulumisia…

Eipä ole vähään aikaan tullut kirjoiteltua blogiin kuin Twitterin välityksellä. Eipä toisaalta ole avaruusrintamalla paljoa tapahtunutkaan ja Twitter-viestit ovat ainoa mitä on tullut naputeltua. Nyt kuitenkin alkaa olemaan se aika vuodesta taas jolloin jo perinteeksi muodostunut EPSC (European Planetary Science Congress) lähestyy ja on aika valmistella ja tulostella posterit konferenssia varten. Tänä vuonna EPSC järjestetään muuten (9.-14.9.) Lontoossa, UCL:ssä  jossa olen pikaisesti kertaalleen vieraillut. Mukavaa päästä nyt vähän paremmin tutustumaan paikkaan ja muutenkin Lontooseen.

Tänä vuonna allekirjoittaneella on “vain” kaksi posteria esiteltävänä, mutta nekin harmittavasti samaan aikaa, joten joudun juoksemaan kahden posteripaikan väliä. Toinen näistä postereista on RITD-projektin posteri (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration, http://ritd.fmi.fi), joka on MetNetin “spin-off” -projekti. Toinen on jälleen kerran Härkämäen observatorion posteri joka on tänä vuonna nimetty “Pro-Amateur Observatories as a Significant Resource for Professional Astronomers – Taurus Hill Observatory“. Härkämäen posteri esittelee tututtuun tapaan observatoriolla tehtyä tieteellistä havaintotyötä. Molemmat posterit pitäisi esitellä yleisölle torstaina 12.9. 17:45 – 19:15 välisenä aikana. RITD-posteri löytyy posteripaikasta P84 ja Härkämäen taas paikasta P187.

PS: Härkämäen posterin PDF-versio löytyy muuten jo Kassiopeian julkaisuarkistosta josta sen voi käydä katsastamassa.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.