Ursan aurinkokuntatapaamisessa Artjärvella

Ursan “aurinkokunta” -jaostot kokoontuivat jälleen Ursan Artjärven havaintokeskukseen kertaamaan mitä mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuus tuo tulleessaan.

Allekirjoittaneen kontribuutio oli ajankohtaisen Rosetta-hankkeen esitely suomalaisesta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta. Rosettahan heräteltiin jokunen aika sitten pitkästä horroksesta ja komeetalle laskeudutaan myöhemmin tänä vuonna. Ehkäpä se mielenkiintoisia asia IL:n näkökulmasta on Philae-laskeutujan mukana oleva PP (Permitivity Probe) -mittalaite. PP:n tehtävä on lyhyesti sanottuna mitata komeetan pinnan permittivisyyttä sähkövirran avulla. PP:stä kirjoittelen tarkemmin myöhemmin, kun Philaen laskeutuminen on ajankohtainen.

Aurinkokuntatapaaminen oli menestys. Ottaen huomioon se, että vielä kuukautta ennen ei ollut edes varmuutta toteutuuko koko tapahtuma. Paikalle saapui reilusti toistakymmentä ihmistä ja mikä parasta, myös havaitsemaan päästiin. Tosin lauantaiaamuun herättiin sakean räntäsateen saattelemana, mutta sää selkeytyi päivän mittaan. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis ja toivottavasti myös tulevaisuudessa ko. tapaaminen saadaan järjestettyä.

image

Härkämäellä tehtiin taas historiaa

Härkämäen observatoriolla tehtiin taas suomalaista tähtiharrastushistoriaa, kun Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen mittasivat ensimmäisinä tähtiharrastajina supernovan spektrin.

Veli-Pekka ja Markku tekivät historiallisen havaintonsa tuoreesta supernovasta joka kulkee tunnuksella SN 2014J ja sen voi vielä bongata tähtiharrastajille hyvin tuntemassa M82-galaksissa joka sijaitsee Ison Karhun -tähdistössä. Härkämäen spektrihavainnon historiallisuutta korostaa vielä se, että havainto on tehty Härkämäen omalla kalustolla, eikä apuna mittauksessa ole käytetty ns. ammattiobservatorioita. Eli mittaus on 100% tähtiharrastuksen piiriin luettavissa.

On jopa hieman yllättävää, että mittaus (kuva alla) on näinkin selkeä ja onnistunut. Itse olen jo vuosia miettinyt miten Härkämäellä voisi tehdä spektrimittauksia, mutta aina on vastaan tullut sama ongelma eli raha. Kaukoputkeen sijoitettavat spektrometrit ovat olleet liian kalliita harrastuskäyttöön. Härkämäen havainto on tehty StarAnalyser100-suodattimella joka ainakin tämän havainnon perusteella on ihan pätevä harrastuskäyttöön. Saa nähdä mitä kaikkea kivaa ko. suodattimella saadaan tulevaisuudessa aikaan.

Lisää aiheesta löytyy Kassiopeian uutisista ja alla siis ko. spektrimittaus.

kalibroitu_sn2014j_spektri_kokospektri_1_web

Härkämäen tähtitaivas suorana nettiin

Härkämäen observatoriolle hankittiin viime vuonna taivaskamera (Starlight Express Oculus) jolla on nyt kuvailtu noin puolisen vuotta. Heti alusta saakka yksi päämäärä oli saada kameran kuvaa suoraan nettiin, Kassiopeian sivuille. Valitettavasti toteutus osoittautui aika vaikeaksi, koska mitään valmista ohjelmaa tätä varten ei ole löytynyt. Ainakaan kameran valmistaja ei tälläistä ole tuonut markkinoille.

Pitkällisen etsinnän jälkeen, ja vähän jopa tuurilla, netistä löytyi FitsCast-ohjelma joka automaattisesti muunta taivaskameran FITS-formaatissa olevat kuvat JPG-formaattiin ja lataa uusimman kuvan halutusta kansiosta nettiin palvelimelle. Päätimme testailla tätä ohjelmaa ja Juutilaisen Jari sai viritettyä nettisivun jonne kameran tuorein kuva päivittyy 2.5 minuutin välein. Ainoa huono puoli ohjelmassa on se, että se on laitettava käyntiin manuaalisesti käyttäen hyväksi Härkämäen etäkäyttöä netin yli. Eli joka päivä, kun taivaskameran kuvaa halutaan “suorana” nettiin, pitää jonkun laittaa kamera kuvaamaan ja käynnistää FitsCast-ohjelma. Eli ihan 24 tuntia ja seitsemänä päivänä viikossa suoraa kuvaa ei saada nettiin. Näin alkuvaiheessa yritetään kamera saada kuvailemaan jokaisena selkeänä yönä, havaintoiltapäivinä  ja päivinä jolloin on muuten tärkeää nähdä Härkämäen tähtitaivaan tilanne.

Suora linkki taivaskameraan on http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/ ja tuorein kuva näkyy myös Kassiopeian etusivulla, vasemman puoleisessa palkissa. Kannattaa aina tarkistaa viimeisin päivitysajankohta, koska kuten edellä totesin, kamera ei ole koko aikaa kuvaamassa.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Avaruusluotain 3/2013 ulos “tuutista”

Saatiimpa taas valmiiksi Avaruusluotain-lehden numero joka tällä kertaa onkin vuoden kolmas. Vielä pitäisi yksi lehti saada taitettua tämän vuoden puolella, mutta se tulee vasta sitten joskus marraskuussa ajankohtaiseksi. Tällä kertaa lehden kanteen valitsin Voyager 1 -luotaimen joka nyt taitaa vihdoinkin olla oman aurinkokuntamme ulkopuolella. Tosin tässä täytyy “koputtaa puuta” ja muistaa, että samaa on uutisoitu vuosien mittaan useampaankin otteeseen. Noh jossain vaiheessa luotaimen pitää väkisinkin saavuttaa aurinkokunnanraja. Ehkäpä tällä kertaa ollaan mittauksien suhteen oikeassa.

Lehden sisällysluettelo kertoo seuraavaa:

  • Puheenjohtajan palsta
  • Päätoimittajalta
  • Orpoplaneettojen revontulien havaitsemisesta
  • Rakettitieteen jalanjäljillä – Osa 5: Osien integrointi
  • Aalto-2 nanosatelliitti osana kansainvälistä QB50-satelliittiparvea
  • Voyagerin kertomaa: ihmeiden tekeminen on inhimillistä
  • Yksityiset rakettifirmat nousussa
  • Sähköpurjekolumni
  • Femtitals-färder i solsystemet, del II
  • Yläilmakehän luotainpalloprojektin tilanne

Ihan kivasti siis saatiin tälläkin kertaa juttuja lehteen. Niin ja te jotka nyt ihmettelette mistä ko. lehden voi saada haltuunsa, kannattaa liittyä joko Suomen avaruustutkimusseuraan tai katsastaa onko lähikirjastoon tullut lehti. Ohessa vielä kansikuva josta alussa jo mainitsin.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

 

EPSC:n “loppusanat”

Lontoon EPSC on siis onnellisesti takanapäin ja onkin siis hyvä vähän katsoa mitä se tarjosi. Jos nyt miettii mitkä sessiot olivat kiinnostavimmat allekirjoittaneelle, niin pitää mainita ainakin kaksi. Nämä ovat tähtiharrastussessio ja tulevat avaruushankkeet -sessio. Molemmat olivat edellisvuosien tapaan kiinnostavia sekä ammatillisesti, että myös ihan oman harrastuksen kannalta. Mitään mullistavia uutisia ei kumpikaan tosin tarjonnut, mutta esitelmät olivat ihan hyviä ja joitain ajatuksia ne herättivät.

Hieman EPSC:ssä jäi harmittamaan se, että Lontoossa ei ollut kovinkaan paljon esitelmiä tai postereita tähtiharrastuksesta. Härkämäen posterin lisäksi oli vain kaksi posteria joka määrällisesti oli negatiivinen yllätys allekirjoittaneelle. Etukäteen povasin, että juuri Lontoossa harrastajat olisivat näkyvästi esillä, mutta näin ei ollut. Sitä mistä tämä johtui, voi vain arvailla. Ehkäpä brittiharrastajat ja muut eivät uskaltaneet tulla esittelemään toimintaansa konferenssiin ammattilaisten eteen.

Ensi vuonna EPSC pidetään Estorilissa, Portugalissa, lähellä Lissabonia suurin piirtein samaan aikaan kuin nyt, eli syyskuun alussa. Saas nähdä miten portugalilaiset (ja espanjalaiset) tähtiharrastajat ryhdistäytyvät ja tulevat esittelemään toimintaansa EPSC:hen.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.

EPSC 2013 Lontoossa lähestyy ja muita kuulumisia…

Eipä ole vähään aikaan tullut kirjoiteltua blogiin kuin Twitterin välityksellä. Eipä toisaalta ole avaruusrintamalla paljoa tapahtunutkaan ja Twitter-viestit ovat ainoa mitä on tullut naputeltua. Nyt kuitenkin alkaa olemaan se aika vuodesta taas jolloin jo perinteeksi muodostunut EPSC (European Planetary Science Congress) lähestyy ja on aika valmistella ja tulostella posterit konferenssia varten. Tänä vuonna EPSC järjestetään muuten (9.-14.9.) Lontoossa, UCL:ssä  jossa olen pikaisesti kertaalleen vieraillut. Mukavaa päästä nyt vähän paremmin tutustumaan paikkaan ja muutenkin Lontooseen.

Tänä vuonna allekirjoittaneella on “vain” kaksi posteria esiteltävänä, mutta nekin harmittavasti samaan aikaa, joten joudun juoksemaan kahden posteripaikan väliä. Toinen näistä postereista on RITD-projektin posteri (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration, http://ritd.fmi.fi), joka on MetNetin “spin-off” -projekti. Toinen on jälleen kerran Härkämäen observatorion posteri joka on tänä vuonna nimetty “Pro-Amateur Observatories as a Significant Resource for Professional Astronomers – Taurus Hill Observatory“. Härkämäen posteri esittelee tututtuun tapaan observatoriolla tehtyä tieteellistä havaintotyötä. Molemmat posterit pitäisi esitellä yleisölle torstaina 12.9. 17:45 – 19:15 välisenä aikana. RITD-posteri löytyy posteripaikasta P84 ja Härkämäen taas paikasta P187.

PS: Härkämäen posterin PDF-versio löytyy muuten jo Kassiopeian julkaisuarkistosta josta sen voi käydä katsastamassa.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.

Härkämäen posteri EPSC 2013, Lontoo.

Live-lähetystä pukkaa ulos

Päätin tossa reilu viikko sitten, että yritän toteuttaa suoran nettitv-lähetyksen Härkämäen kerhotalon avajaisista. Nyt on alustavat valmistelut jo niin pitkällä, että enää on jotain hienosäätöä tehtävänä ja testata live-lähetyksen tekemistä. Suurin ongelma oli yllättäen se, että miten saan webbikameran kuvan suoraan nettiin. Valitettavasti WordPressissä ei ole mitään omaa sovellusta jolla homman voisi hoitaa, vaan tarvitaan joku “ulkopuolinen” taho jonka kautta kuvaa lähetetään verkkoon ja siten myös kaikkien nähtäville.

Netissä on tällä hetkellä kaksi kohtuu suosittua palvelua jonka kautta voi lähettää suoraa videokuvaa nettiin. Nämä ovat UStream ja JustinTV. Molemmat ovat aikalailla samanlaisia, mutta toinen toimii paremmin toisissa tilanteissa ja toinen taas toisissa. Tein siis tunnukset molempiin palveluihin ja lopullisen päätöksen siitä kumpaa käytän Härkämäen kerhotalon suoraan lähetykseen teen testien jälkeen. Ainoa haittapuoli molemmissa palveluissa on se, että koska käytän ilmaisversioita, niin lähetyksien alussa (ja varmaan myös aikana) tulee mainoksia. Noh tämä on vaan hyväksyttävä ja tuskin se ketään niin paljoa haittaa.

Härkämäen suoraa lähetystä voi ensisijaisesti seurata Kassiopeian Live-lähetys -sivulla 19.5. kello 14:sta alkaen, mutta myös tämän blogin Live-kamera -sivulla pääsee katselemaan samaa kuvaa. Allekirjoittaneen Live-kamera -sivulla on näkyvissä sekä UStream, että JustinTV -lähetykset, mutta luonnollisesti vain toinen on aktiivinen kerhotalon avajaisten aikaan. Suosittelenkin, että suuntaatte ensisijaisesti Kassiopeian sivulle.

Pitkästä aikaa tähtitaivaan havainnointia.

Mennyt talvi oli kyllä tähtitaivaan havainnoijille onneton. Omalla kohdalla ne kerrat, kun tuli tehtyä ihan oikeita havaintoja tähtitaivaan ihmeistä voi laskea yhden käden sormilla. Onneksi kuitenkin nyt kesänkorvilla (25.4.) sattui taivaalla näkymään osittainen kuunpimennys. Vaikka monien mielestä ko. tapahtuma ei välttämättä ole mitenkään ihmeellinen tapahtuma, niin täytyy muistaa ettei vastaavanlaisia edes ihan joka vuosi tapahdu. Joten kohtuu harvinaisesta tähtitaivaan ilmiöstä on kyse.

Päätin pitkästä aikaa ulkoiluttaa kameraani oikein jalustan kera. Päädyin kotini lähelle erään parkkipaikan tuntumaan kuvaamaan Kuuta ja pimennystä. Paikka oli ihan hyvä kuvaamista varten, huolimatta valtaisasta valosaasteesta. Tosin Kuun kuvaamisessa valosaasteesta ei ole juurikaan haittaa, onhan Kuu itsestään niin kirkas ja varsinkin täydenkuun aikaan. Noh joitain ihan kohtuullisesti onnistuneita kuvia sain napattua ja ohessa olisi yksi esimerkkinä.

Osittainen kuunpimennys Espoosta käsin kuvattuna. Kuva: Harri Haukka.

Osittainen kuunpimennys Espoosta käsin kuvattuna. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian nettisivu-uudistus vihdoin valmis.

Vihdoin ja viimein se on valmis. Näin voisi todeta Warkauden Kassiopeian nettisivujen uudistamisprojektista. Valitettavasti uudistus venyi huomattavasti pidemmäksi kuin oli alunperin tarkoitus. Onneksi emme lähteneet tekemään uusia sivuja TYPO3:lla kuten alustavien suunnitelmien mukaan oli tarkoitus. Sivut olisivat tuskin valmistuneet siinä tapauksessa tämän vuosituhannen aikana. Noh onneksi Juutilaisen Jari sai oivan ajatuksen, että jospa sivut toteutettaisiin WordPressillä, samalla työkalulla jolla mm. tämä blogi ja muuta Kassiopeian blogit on toteutettu. Ei voi nyt tässä vaiheessa sanoa muuta, kuin että päätös oli oikea. Sivut ovat nyt pystyssä ja ne näyttävät hienoilta, vaikka itse niin sanonkin.

Uusittu ulkoasu ei ole kuitenkaan se isoin juttu ja uudistus mikä sivujen kohdalla tapahtui. Suurin uudistus tapahtui sivujen “takana”, käyttöliittymässä jolla sivuja ylläpidetään. Aikaisemmin sivujen päivittäminen oli äärimmäisen vaivalloista, kun pienikin tekstin muutos vaati aina suoraa koodin “vääntämistä” ja tiedostojen lataamista palvelimelta omalle koneelle ja takaisin palvelimelle. Tämä oli todella tuskaista puuhaa, sen voin sanoa. Nyt kaikki hoidetaan suoraan nettiselaimen kautta, ilman mitään ylimääräisiä latauspuuhia. Lisäksi ylläpitäjiä on nyt heti alussa jo kourallinen enemmän kuin aikaisemmin yhteensä. Tämä toki parantaa sivujen ajankohtaisuutta ja laatua huomattavasti.

Toivottavasti uudet Kassiopeian sivut saavat positiivisen vastaanoton. Täytyy kuitenkin heti mainita, että vaikka sivut ovat nyt valmiit, niin niitä tullaan jatkossakin kehittämään. Kannattaakin siis seurailla mitä uutta sivuille oikein lähikuukausina tulee.

wkassiopeia_sivut_avaruusinsinoori

Härkämäen observatorion kerhotalo näyttää jo hyvältä.

Kävin joululomalla Itä-Suomessa ja loman yhteydessä tuli myös poikettua Härkämäen observatoriolla. Tarkoitukseni oli loman aikana edes yhtenä yönä päästä havaitsemaan Härkämäen laitteilla tähtitaivaan ihmeitä, mutta valitettavasti säät eivät antaneet tähän mahdollisuutta. Päätin kuitenkin ajella observatoriolle katsomaan edes sitä miten kerhotalohanke on edennyt. Edellisestä vierailusta kun oli ehtinyt kulumaan jo kuukausia.

Täytyy kyllä sanoa, että hienolta näyttää, vaikka aivan aikataulussa hanke ei ole pysynyt. Jo nykyisellään kerhotaloa voi käyttää kokoontumisiin ja tapahtumiin. Pääoleskelutila on jo oman arvioni mukaan 90% valmis, mutta saunaosasto kaipaa vielä aika paljon töitä. Eli ihan vielä ei pääse ensilöylyihin observatoriolla. Valmistuttuaan kerhotalo tarjoaa Kassiopeian jäsenille erittäin hyvät tilat. Myös mahdollisille “vieraileville tähdille” on nyt kunnon tilat toimia ja oleskella. Vielä kun säät suosisivat havainnointia, niin kaikki olisi täydellistä…. tai ainakin melkein.

Yksi asia mitä Härkämäki vielä mielestäni kaipaa on kakkostorni. Tiedän, että moni ajattelee, että “ei nyt enää yhtään uutta rakennusprojektia”. Kakkostornin rakentamiselle on kuitenkin erittäin hyvät perusteet. Ensinnäkin Härkämäellä on tällä hetkellä vain yksi kaukoputki jolla voi tehdä havaintoja ilman suurempia ennakkoon tehtäviä asennustoimenpiteitä. Tämä putkihan on siis se joka sijaitsee tähtitornissa. Jo vuosia on ollut ongelmana se, että havaintoiltojen/-näytösten jälkeen on mennyt tunti tai enemmänkin putken säätämiseen jotta sillä voisi ottaa CCD-kuvia. Ihan suoraan kameraa ei voi nimittäin laittaa putken perään ja aloittaa kuvaamista. On tehtävä monia säätöjä (mm. tarkennukset, yms.) ja tähän kuluu paljon hyvää kuvausaikaa. Lisäksi tähtitorni on erittäin pieni ja sinne on vaikeaa mennä, varsinkin huonokuntoisimpien.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä 12 tuumainen Meade kaukoputki jalustoineen joka ei ole milläänlailla aktiivikäytössä. Tällä putkella mm. löydettiin ekat supernovat ja tehtiin paljon havaintoja mm. eksoplaneetoista. Nyt tämä putki on käytännössä varastossa, kun sille ei löydy paikkaa. 12″ Meade olisi enemmän kuin hyvä yleisönäytäntöihin, mutta tarvitsisi kiinteän paikan ja siten myös jonkinlaisen suojan. Tätä varten siis pitäisi rakentaa kevytrakenteinen, ehkäpä liukukattoinen, suoja ts. “kakkostorni”. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tälläinen saataisiin aikaiseksi, koska se palvelisi yleisönäytäntöjä erinomaisesti. Kustannukset tälläiselle tornille eivät olisi kovinkaan isot. Puhuttaisiin muutamasta tuhannesta eurosta. Toki sekin on iso raha yhdistykselle, mutta eipä ole järkeä siinäkään, että annetaan hyvien havintolaitteiden pölyttyä, kun niille ei löydy paikkaa eikä siten käyttöä.

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012

Härkämäen kerhotalo joulukuussa 2012. Kuva: Harri Haukka.