Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2011

MSL lähti onnistuneesti kohden Marsia!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Jeee jeeee ja vielä kerran jeeeee! Vihdoin ensimmäinen avaruuslaite jonka suunnitteluun ja testaukseen olen osallistunut on päässyt avaruuteen. MSL:n laukaisu onnistui kuten oli odotettavissakin, mutta kyllähän se hieman toi lisäjännitystä, kun tällä kertaa mukana oli jotain jonka parissa on työskennellyt lukemattomia ja vielä lukemattomia tunteja. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee hyvin matkalla Marsiin. Seuraava kriittinen vaihe on itse laskeutuminen. Tällä kertaa NASA käyttää ns. “sky crane” -tekniikkaa jolla laskeutuja lasketaan eräänlaisen lentävän nosturin avulla Marsin pinnalle. Noh tähän on kuitenkin vielä aikaa, koska laskeutuminen olisi tarkoitus tapahtua ensi vuoden elokuussa.

MSL:n mukana menee myös ensimmäistä kertaa kaksi mittalaitetta yhtä aikaa tutkimaan Marsia. Tai siis tietysti oletuksenä tässä on se, että päästään tekemään itse mittauksia. Aiemmin laitos on valmistanut ja toimittanut painemittalaitteita marshankkeisiin ja edellinen painemittalaite toimi täydellisesti Phoenix-laskeutujassa. Phoenix toimi tosin “vain” reilut 150 Marsin päivää ja MSL:n pitäisi toimia vähintään kaksi vuotta Marsissa. Todennäköisesti mönkijä toimii pidempään, kuten nykyiset MER-mönkijät ovat osoittaneet.

Pitääkin tarjota kakkukahvit vaikka Härkämäen observatoriolla, kun seuraavan kerran pistäydyn siellä päin Suomen. Nyt on pienen juhlan paikka.

PS: Tsekatkaa myös Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut osoitteesta space.fmi.fi/msl.

MSL on juuri lähtenyt onnistuneesti kohden Marsia. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

MetNet YLEn Prisma Studiossa.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Eilen keskiviikkona (23.11.) oli kuvauskeikka YLEn Prisma Studio -ohjelmaan. Itse en kyllä ollut haastateltavana, vaan toimin MetNetin 1:1 mallin “roudarina”. IL:n puolelta haastateltavana oli Sini Merikallio ja aiheena oli MSL ja marstutkimus ylipäätänsä. Mikä ilahduttavinta, MetNet oli kuvissa todella paljon ja Sini saikin mainostettua hanketta ihan mukavasti. Tätä kirjottaessa en tosin tiedä miten paljon MetNetistä on juttua itse lopullisessa ohjelmassa (jonka “ensi-ilta” on torstaina 24.11. kello 20:00 YLE Teemalla). Joka tapauksessa vaikkei MetNetistä olisikaan juurikaan juttua itse ohjelmassa, niin kyllä se tulee näkymään lähetyksessä todella upeasti.

Kuvauskeikkaan meni yllättävän paljon aikaa, jos laskee mukaan alku- ja loppuvalmistelut jotka tein IL:ssä. Karkeasti voin arvioida, että kaiken kaikkiaan keikkaan kului yksi työpäivä. Itse kuvaukset YLEllä eivät kestäneet kuin reilun tunnin, mutta alkujärjestelyihin meni tovi. Toisaalta olipa myös lopputulos upea ja sehän on tärkeintä. Allekirjoittaneelle oli erityisen mukavaa päästä seuraamaan kulisseihin, että kuinka tv-ohjelmaa oikein tehdään. Katsojille kun näkyy vain se lopputulos ja kaikki muu mikä ohjelman tekoon liittyy jää näkemättä ja kokematta. Oli varsinkin mielenkiintoista seurata kuinka ohjaamossa työskennellään ja huomata myös se, että ei ne otot aina kerralla mene putkeen.

Jos missaatte lähetyksen ensi-illan ja uusintalähetykset, niin ohjelma on näkyvissä YLE Areenassa jonkin aikaa. Kannattaa siis suunnata sinne. Ohessa vielä yksi kuva studiolta, jossa allekirjoittaunut poseeraa MetNetin vieressä.

Allekirjoittanut Prisma Studion kuvauksissa MetNetin kanssa. Kuva: Jukka-Pekka Heiskanen / YLE.

Kerhoseminaarissa pohdittiin tulevaisuutta ja katsottiin menneisyyteen.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viime viikonloppuna (18.-20.11.) pidettiin Artjärvellä jo perinteeksi muodostunut Ursan kerhoseminaari jonne kokoontuivat yhdistysaktiivit ympäri Suomea. Tällä kertaa pohjoisimmat osallistujat tulivat Oulusta jossa muuten järjestetään seuraavat tähtipäivät. Tähtipäivistä myöhemmin blogissani, kun ne ovat ajankohtaisemmat. Mutta sitten itse seminaariin. Jo tässä vaiheessa kannattaa tsekata seminaaarin tuloksia ja ajatuksia tapahtuman sivuilta. Allekirjoittanut oli ensisijaisesti paikalla kansainvälisen avaruusviikon Suomen koordinaattorin ominaisuudessa, mutta sen lisäksi edustin Warkauden Kassiopeiaa.

No mitä sitten seminaarissa oikein puuhasteltiin. Allekirjoittanut esitteli luonnollisesti tämän vuoden avaruusviikon tuloksia ja loppuyhteenvedon. En tässä rupea kertaamaan viikon onnistumista, koska sen voi kukin käydä lukaisemassa seminaarin kotisivuilla. Avaruusviikon lisäksi keskustelua aiheutti tuleva Cygnus ja keskustelujen perusteella tuleva Cygnus näyttää olevan hyvin “hanskassa”. Virallisesti Cygnuksesta ilmoitellaan myöhemmin, kun olemme saaneet Ursan jaostoimikunnassa viralliset asiat hoidettua. Myös tähtipäivät aiheuttivat jonkin verran keskustelua. Lähinnä sen vuoksi, koska järjestäjäosapuoli oli edustettuna seminaarissa. Saimmekin hyvän käsityksen siitä millainen paikka tähtipäivien pitopaikka Oulun Tietomaa oikein on. Ehkäpä eniten keskustelua aiheutti tähtiharrastuspäivä joka on ollut viimevuosina hieman “alamaissa”. Pohdimme jopa sitä, että onko ko. päivää edes järkeä järjestää tulevaisuudessa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että päivää yritetään jatkossa mainostaa hieman toisella tavalla yhdistyksille ja siten nostaa päivään osallistuvien yhdistyksien määrää. Emme siis vielä kuopanneet päivää. Tosin jos tulevaisuudessa päivään osallistuvien tahojen määrä ei nouse tai se jopa laskee, niin sitten on pakko miettiä päivän kohtaloa uudelleen.

Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi hyvä “tekemisen meininki” -fiilis. Toivottavasti vaan kaikki suunnitelmat saadaan toteutusasteelle. Mutta sen kertoo sitten tulevaisuus.

Panoramakuva kerhoseminaarin keskustelusta. Kuva: Harri Haukka.

Ensimmäinen IL:n MSL-lehdistötiedote.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Laitampa tänne omaan blogiinikin tämän tänään julkaistun IL:n MSL-lehdistötiedotteen. Lehdistötiedote löytyy luonnollisesti myös IL:n tiedotteista ja MSL:n kotisivuilta. Ohessa kuitenkin tiedote kokonaisuudessaan.

Lehdistötiedote: MSL-laskeutuja vie Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin.

17.11.2011 13:40

NASA laukaisee 25. marraskuuta Mars Science Laboratory-laskeutujan (MSL) kohti Marsia. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja.

Marraskuun 25. päivä aukeaa 29 vuorokauden mittainen laukaisuikkuna MSL-mönkijän matkalle kohti Marsia. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Floridan Cape Canaveralissa sallivat, laukaisua yritetään heti perjantaina 25. marraskuuta.Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita. Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen MSL saapuu perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen elokuussa 2012. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimi-vat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapal-losta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 – 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havain-tojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittama paineinstrumentti perustuu Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Sys-tems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi (Cape Canaveral, MSL-laukaisupaikka, 22.-27.11).
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. (09) 1929 4724, maria.genzer@fmi.fi
Vanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. (09) 1929 4653/ 050 5266661, jouni.polkko@fmi.fi
Tutkija Henrik Kahanpää, puh. (09) 1929 4723/ 050 5713746, henrik.kahanpaa@fmi.fi
Tutkija Harri Haukka, puh. 044 3406510, Harri.Haukka@fmi.fi.

http://space.fmi.fi/msl

REMS-P -paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut avattu.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Allekirjoittaneella on viimeiset pari viikkoa ollut työnalla MSL-hankkeen (Mars Science Laboratory) nettisivut ja nyt tänään perjantaina (11.11.2011) ne on vihdoin julkaistu. Jos joku ei tiedä mikä MSL on niin seuraavassa lyhyesti hankkeesta. MSL on NASAn seuraava suuri marsmönkijä joka laukaistaan alustavan suunnitelman mukaan perjantaina 25.11.2011 kello 17:25 Suomen aikaa Cape Canaveralista, Floridasta. Mönkijä on suurin koskaan Marsiin lähetty. Painoa sillä on noin 900 kg ja kokoa pienen henkilöauton verran. MSL mönkijää, Curiosity muuten nimeltään, on myös verrattu Mini Cooper autoon joka on suurinpiirtein saman kokoinen. Marsiin Curiosityn pitäisi laskeutua elokuussa 2012. Mukana on myös suomalaisia mittalaitteita: REMS-P -paineenmittauslaite ja REMS-H -kosteudenmittauslaite. Allekirjoittaneella on enemmän “näppinsä pelissä” REMS-H:ssa. Olen aika pitkälti suunnitellut REMS-H:n mekaniikkaa ja piirtänyt molempien laitteiden CAD-kuvat. MSL on muuten ensimmäinen avaruushanke jonka mukana lentää laitteita joiden suunnittelussa ja testauksessa olen ollut mukana. Odotankin siis innolla kuinka hanke onnistuu.

Niin ja mistä ne MSL:n suomenkieliset nettisivut oikein löytyvätkään? Noh kannattaa suunnata http:/space.fmi.fi/msl osoitteeseen. Linkin takaa löytyy täysin suomenkieliset sivut joilla esitellään hanketta ja Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita. Myös aiheeseen liittyviä uutisia tulee olemaan sivuilla, kunhan vaan MSL saadaan onnellisesti kohden Marsia. Luonnollisesti sivulta löytyy myös linkit NASAn ja muiden yhteistyökumppaneiden MSL-sivuille.

MSL-hankkeen suomenkieliset nettisivut avattiin 11.11.11 kello 08:00.

500 päivää Marsissa, vai miten se nyt olikaan?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tänään (4.11.) on rummutettu mediassa Mars500-hankkeen päättymistä. Enkä kyllä näin avaruusinsinöörinä ymmärrä, että miksi. Koko hanke tuntui jo alusta asti lähinnä uudelta tosi-tv -sarjalta, eräänlaiselta “Big Brohter: Mars” -viritykseltä. Vaikka Mars500-hankkeen taustalla ovat mm. ESA ja venäläiset, niin tästäkin huolimatta en ole juurikaan löytänyt mitään todellisia järkiperusteita sille miksi kyseinen hanke oikein toteutettiin ja vielä kovalla mediakohulla. Tai noh, eihän tätä “mediakohua” ollut juurikaan muulloin kuin 500 päivää sitten kun hanke alkoi ja nyt kun se loppui.

Miksi sitten olen näin skeptinen koko hanketta kohtaan? Psykoloogisella tasolla hanke oli lähinnä vitsi. Otetaampa vaikka esimerkkinä sellainen hypoteettinen, tosin ei aivan mahdoton, tapaus jossa joku hankkeeseen osallistuneista “astronauteista” olisi sairastunut vakavasti tuon 500 päivän eristyksen aikana. Olisiko ovet pidetty kiinni vai olisiko tämä sairastunut henkilö viety hoitoon lähisairaalaan? Veikkaan kyllä jälkimmäistä vaihtoehtoa ja se olisikin oikein. Hankkeen kannalta tosin tämä ei olisi hyvä juttu. Nimittäin todellisen marslennon aikana tätä vaihtoehtoa ei olisi. Mars500-hankeeseen osallistuneet “tiesivät”, että jos jotain todella vakavaa sattuu, niin aina pääsee pois hoitoon ja kotiin. Olisikin siis aika kyseenalaista väittää, että hanke olisi todella testannut kokelaiden henkistäkestävyyttä. Monen asiantuntijan mielestä juuri henkinenkestävyys on tärkein osa-alue, kun matkataan Marsiin ja pidemmälle. Kuten viimeisimmän ESA:n astronauttihaun yhteydessä todettiin: “Kyllä se fysiikka saadaan kuntoon treenaamalla, mutta psyykkistä puolta ei. Se pitää olla kunnossa jo heti haun alussa”. Itse olen kyllä täysin samaa mieltä. Toki psyykkisiä ominaisuuksia voidaan jonkin verran treenata ja kohentaa, mutta mitään suurta hyppäystä henkisellä tasolla ei voida tehdä treenaamallakaan.

Noh oliko koko hanke sitten ihan täysin vitsi? Ei ihan. Kyllä ESA varmaan sai jotain hyödyllistäkin tietoa kuinka mahdollisen oikean marslennon aikana toimitaan. Voisin kuvitella, että varsinkin organisaatiotasolla saatiin paljonkin tietoa niistä rutiineista joita oikealla lennolla tehdään. Odotan kyllä itse mielenkiinnolla mahdollista raporttia hankkeesta ja siitä mitä hanke opetti ESA:lle.

Onko Mars500-pyllähdys? Sen näyttää aika. Kuva: ESA.