Tietoja Harri Haukka

Harri Haukka on avaruustieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

EPSC-DPS Nantes, päivä 4.

Torstai oli EPSC-DPS:n ensimmäinen “Härkämäkipäivä”. Pidimme pitkän yhteenveto- ja suunnittelupalaverin iltapäivällä yhdessä konferenssikeskuksen pienistä luentosaleista. Tuomo piti myös lyhyen yhteenvedon Härkämäen observatorion havainnoista joita on tehty tammikuun Grazin tapaamisen jälkeen. Lisäksi palaverissa käsiteltiin mm. ensi vuoden Venuksen ylikulkua ja GAIA-hankkeen mahdollisia tukihavaintoja. Edellinen, vuoden 2004, Venuksen ylikulkuhan on Härkämäen historiassa tärkeä etappi, koska sen myötä observatorio käytännössä aloitti kansainvälisen toimintansa. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi suurimman roolin kokouksessa sai havaintokampanja jossa havaittiin EV Lacertae tähteä. Kyseinen havaintokampanja järjestettiin jonkin aikaa sitten, mutta Suomessa siihen ei voitu osallistua, koska säät olivat surkeat kaikkialla, myös Härkämäellä. Kampanjan tarkoituksena oli havaita tähden roihupurkauksia, samanlaisia jotka aiheuttavat mm. revontulet Maassa. Alustavien tuloksien perusteella kampanja oli ihan hyvä menestys ja jatkossa on tarkoitus järjestää uusi kampanja. Toivottavasti silloin myös Härkämäellä voitaisiin tehdä havaintoja.

Perjantaina on sitten vuorossa koko matkan “pihvi”, kun Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnosta. Tämä on yksi uusi luku Härkämäen observatorion historiassa, koska koskaan aikaisemmin ei Härkämäen havainnoista ole pidetty puhetta tieteellisessä konferenssissa. Postereita on ollut jo useita, mutta puheita ei siis aiemmin ole ollut.

Tuomon puheen jälkeen meidän pitääkin sitten jo kiirehtiä juna-asemalle ja ottaa suunta kohden Pariisin lentokenttää ja lopulta Suomea. Lauantaina onkin sitten jo tiedossa Avaruusviikon tapahtuma Heurekassa, jossa allekirjoittaneen pitää esitellä MetNet-laskeutujaa. Kiirettä siis pitää. Perjantaista kertova blogimerkintä onkin sitten viimeinen EPSC-DPS:n osalta ja kirjoittelen sen sitten kun olen saapunut takaisin Suomeen.

EPSC-DPS:n sisäänkäynti.

EPSC-DPS Nantes, päivä 3.

Keskiviikko oli jälleen kiireinen kokouspäivä. En ehtinyt käymään kuuntelemassa yhtäkään luentoa. Aamupäivällä piti tehdä rästihommia pois ja päivitellä Europlanet NA2:n nettisivuja iltapäivän kokousta varten. Nämä rästihommat sitten veivätkin koko aamupäivän ja lounaskin piti syödä kiireellä, ettei myöhästy iltapäivän kokouksesta. Onneksi ilta sentään oli vaihteeksi hieman rennompin, kun menimme Oskun ja Tuomon kanssa EPSC-DPS:n gaalaillalliselle Nautilius-laivalle joka sijaitsee aika lähellä hotelliamme. Ennen illallista saimme nauttia paikallisen mekaanisen museon antimista. Museon vetonaula oli noin kymmen metriä korkea norsu joka saatteli gaalavieraat laivalle illallista syömään. Siinäpä se sitten ilta kuluikin rupatellessa ja hyvää ruokaa syödessä.

Laitoin muuten jo jonkin verran kuvia Nantesin matkasta galleriaani. Laitan lisää kuvia sitten kun kotiudun takaisin Suomeen. Lisäksi alla on kuva tiistain posterisessiosta jossa Osku esittelee omaa Viking-posteriaan mm. Tuomolle.

Osku Kemppinen esittelee Viking-posteriaan EPSC-DPS:ssä.

EPSC-DPS Nantes, päivä 2.

Konferenssin toinen päivä alkoi omalta osaltani rennosti. Otin vähän vapaata aamupäiväksi ja kiersin Nantesin keskustan tuntumassa etsimässä geokätköjä. Kolme tuli löydettyä ja samalla näki paikallisia nähtävyyksiä. Päivällä suuntasin konferenssikeskukseen jossa tapasin sänköpurjeen keksijän Pekka Janhusen. Päätimme kiirehtiä porukalla lounaalle heti puolenpäivän jälkeen, koska tuntuu että Ranskassa lounas on nautittava kello 12-15 tai muuten jää ilman. Tai ainakin ravintolat myyvät “ei-oota” ko. ajan ulkopuolella.

Härkämäen havaintotiimin toinen jäsen, Tuomo Salmi, saapui iltapäivällä Nantesiin. Suuntasimme Tuomon kanssa ensitöiksemme konferenssikeskukseen ilmoittautumaan ja katsomaan posterisessiossa olevaa Oskua ja hänen posteriaan. Kauan emme tosin voineet postereihin tutustua, kun piti Oskun kanssa kiirehtiä tärkeään palaveriin. Kyseinen palaveri kestikin reilusti yli ilta kahdeksaan. Siinä se päivä sitten olikin.

Ohessa on vielä lupaamani kuva konferenssin näyttelystä jossa on esillä NASAn marsmönkijöitä.

EPSC-DPS Nantes näyttelyaluetta

EPSC-DPS Nantesin näyttelyaluetta. Kuvassa oleva iso mönkijä on MSL.

EPSC-DPS Nantes, päivä 1.

Huh. Tavoitteeni oli, että kirjoittaisin Nantesin matkan aikana joka päivä jotain blogiini. Saavuimme tänne Nantesiin Kemppisen Oskun kanssa sunnuntai-iltana ja noin 8 tunnin matkustamisen jälkeen oli “mehut” hieman vähissä. Toisaalta eipä matkapäivästä oikein muuta kerrottavaa olisikaan ollut kuin se, että Ranskan maaseutu on junasta katsoen aika tylsä.

Varsinainen EPSC-DPS -konferenssi alkoi maanantaina 3.10. Suuntasimme Oskun kanssa konferenssikeskukseen heti aamulla laittamaan paikoilleen matkassani olleita postereita. Alkuviikosta (ma-ke) esillä on Oskun Viking-dataa käsittelevä posteri ja MetNet-hankkeen posteri. Loppuviikosta (ke-pe) ripustamme näytteille lisää postereita. Itselläni tai Härkämäen observatoriolla ei ole tällä kertaa posteria esillä, koska Salmen Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnoista perjantaina 7.10. Minun osuuteni täällä on ottaa osaa amatööritutkimustyöpajaan yhdessä Tuomon kanssa ja hoitaa Ilmatieteen laitoksen puolelta Europlanet NA2:n asioita. Lisäksi on muutamia hankekokouksia joihin minun pitää osallistua.

Ensimmäisenä päivänä en juuri ehtinyt osallistua luennoilla. Allekirjoittanut kävi kuuntelemassa päivällä vinkkejä siitä miten kirjoitetaan hyvä lehdistötiedote. Lisäksi kävimme Oskun kanssa vähän aikaa kuuntelemassa Titan-sessiota. Ilta taas meni Europlanet NA2 -kokouksessa. Luentojen lisäksi täällä on todella upea näyttely jossa on esillä mm. 1:1 malli seuraavasta NASAn marsmönkijästä, MSL:stä. Kyseinen laite on radio-ohjattava ja NASAn kaverit näyttivätkin välillä kuinka mönkijä oikein toimii. Oli aika mukavaa nähdä mönkijä toiminnassa, onhan siinä mukava myös Ilmatieteen laitoksen instrumentteja. Alla on kuva konferenssikeskuksen ala-aulasta jossa osa postereista sijaitsee. Laitan myöhemissä blogimerkinnöissä lisää kuvia mm. näyttelystä.

EPSC-DPS 2011 Nantes

EPSC-DPS Nantes. Alakerran posterialuetta.

LiveCast:n testausta tienpäällä.

Hankin itselleni LiveCast-tilin tossa taannoin pääasiassa testausmielessä. LiveCastin idea on se, että omalla kännykällä voi lähettää suoraa videokuvaa internettiin, esimerkiksi omille kotisivuille, hyvin helposti ilman suurempia ohjelmointitaitoja. Yksi hyvä ominaisuus ohjelmalla on se, että kaikki videot tallentuvat myös palvelimelle josta niitä voi sitten jälkikäteen katsella tai vaikka tallentaa omalle kotikoneelle.

Tälläiselle palvelulle on ainakin minulla ollut monesti tilausta mm. eri tähtiharrastustapahtumien yhteydessä. Olen tehnyt nyt muutamia testejä ja niiden perusteella palvelu on osoittautunut hyvinkin lupaavaksi. Onneksi LiveCast ei rajoitu pelkästään mobiililaitteisiin, vaan se on myös saatavilla normaalille PC-koneelle (Windows:lle). Tosin PC-versio on vielä kehitysvaiheessa ja se ei vielä ehkä ihan vastaa niihin odotuksiin, mitä ainakin minulla on ko. ohjelmistoa kohtaan. Toivotaaan, että kehittelijät jaksavat panostaa PC-versioon jatkossa.

Ensimmäinen todellinen testi LiveCast:lle tuli tänään 27.10.2011, kun ajelin töihin Kehä-1:stä. Vähän ennen Lahden väylää, Kehä-1:n liittymässä länteen päin ajettaessa, oli suurehko kuorma-auto ilmiliekeissä. Siinä hitaasti ohiajaessani laitoin kännykän LiveCast-lähetyksen päälle ja toivoin, että jotain videokuvaa saataisiin tallennettua. Noh oheinen video oli tuloksena. Jos joku nyt sattui juuri samaan aikaan olemaan minun LiveCast-sivulla, niin silloin saattoi nähdä ko. videon suorana.

Hieman herkkuja avaruusfriikeille.

Maailmalla on paljon erinlaista avaruusaiheista krääsää tarjolla. Itse en varsinaisesti keräile mitään erityistä, mutta jos työ- tai muilla matkoilla sattuu jotain mielenkiintoista avaruusaiheista tavaraa eteen, niin monesti tulee tehtyä ostoksia. Meillä Suomessa tilanne on aika huono. Jos haluaa hankkia itselleen jotain erikoisempaa avaruusaiheista tavaraa, niin ainoa tie on katsoa mitä muualta Euroopasta tai USA:sta löytyy. Valitettavasti monesti kaikkein kiinnostavin krääsä löytyy USA:sta ja tällöin saa varautua suhteettoman suuriin postikustannuksiin. Tai mikä ikävintä, monet USA:laiset yritykset eivät edes myy USA:n rajojen ulkopuolelle. Tilanne on kyllä aika turhauttava, varsinkin jos etsii jotain tiettyä tavaraa.

Itse en ole koskaan ostanut itselleni rannekelloa. En ennen kuin sain tietooni, että venäläisillä kelloja valmistavilla yrityksillä on erittäin laajat avaruusaiheiset mallistot. Varsinkin Vostok ja Vostok-Europen valikoimista löytyy suhteellisen huokeita ja upeita kelloja “avaruusfriikeille”. Houkutus tälläiselle avaruusaiheiselle kellolle kasvoi liian suureksi ja niimpä päätin hankkia itselleni Vostok-Europen Energia-kellon. Kyseinen kello on Energia-raketin teemakello (kuva alla) ja sen takapuolelle on kaiverrettu ko. raketin kuva, nimi ja sarjanumero (kyseistä kelloa on muuten tehty vain 1000 kappaletta). Muutenkin kellon design on ottanut erittäin paljon vaikutteita raketista. Mikä parasta, kelloista tietävän kaverini mukaan venäläisten tekemät laatukellot ovat yhtä laadukkaita kuin 10 kertaa kalliimmat eurooppalaiset merkkikellot. Toivottavasti tästä kellosta on iloa vuosiksi eteenpäin.

Tätä kelloa on tarjolla neljällä eri taustavärillä ja jokaista värimallia on tehty vain 1000 kpl.

Sähköpurjeella suotuisat tuulet.

Itse en ole juurikaan ollut mukana sähköpurjeprojektissa (www.electric-sailing.fi), ainakaan vielä, mutta täytyypä välillä hieman sitäkin mainostaa. Sähköpurje on saanut mukavasti “tuulta siipiensä alle” ja medianäkyvyys on ollut hyvää. Ensimmäiset testilennotkin ovat suunnitteilla virolaisen EstCube:n ja suomalaisen Aalto yliopiston Aalto-1 -satelliittien mukana. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa on tarkoitus testata yhden sähköpurjeen liekan kelaamista ulos ja katsoa millaisen voiman tämä varattu lieka oikein aiheuttaa käytännössä. Teoriassahan asia jo tiedetään, mutta pakkohan se on testata avaruudessakin. Nyt bongasin netistä, kiitos Merikallion Sinin, testivideoita sähköpurjeen liekan maanpäällisistä testeistä. Videot ovat alla. Liekat tehdään Helsingin yliopistossa ja kelauslaite DLR:ssä Saksassa. Toivotaan sähköpurjeelle jatkossakin hyviä tuulia.

Ensimmäisessä videossa näytetään kuinka liekan kelaus toimii ja toisessa videossa taasen esitellään “liekatehtaan” prototyyppiä.

httpv://www.youtube.com/watch?v=dOjhKMkhjeU

httpv://www.youtube.com/watch?v=w_j6OokXlrY

Avaruusviikon koordinointia.

Kansainvälinen avaruusviikko (4.-10.10.) alkaa taas uhkaavasti lähestyä ja koska olen sen virallinen Suomen koordinaattori, niin pitää minunkin viimeistään nyt aktivoitua. Noh olen kyllä Ursan kanssa palveroinut ja suunnitellut viikon päätapahtumaa jo kuukausien ajan, mutta varsinainen laajempi koordinointi alkoi tällä viikolla. Tärkein tehtäväni koordinaattorina on “potkia” suomalaisia tähtiharrastusyhdistyksiä mukaan viikolle sekä haalia mahdollisia yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna, kiitos Ursan aktiivisuuden, pääyhteistyökumppani avaruusviikolla on tiedekeskus Heureka jossa järjestetään viikon päätapahtuma “Avaruusmatka 2011” 8./9.10. Lisätietoa tästä löydätte tapahtuman omilta sivuilta.

Yksi iso osa koordinointia on avaruusviikon omien nettisivujen päivittäminen viime vuodesta tähän vuoteen. Hankin reilu vuosi sitten omistukseeni osoitteen www.avaruusviikko.net ja tässä osoitteessa sijaitsee avaruusviikon viralliset suomenkieliset kotisivut. Vielä on hieman viilattavaa sivujen suhteen (mm. kalenteri), mutta aikalailla loppusuoralla ollaan. Yksi isoin juttu minkä sain tehtyä on ns. “Suomi-julisteen” (kuva alla) tekeminen. Kansainvälinen juliste on monella kielellä, mutta pienenä kielialueena se ei sisälllä suomenkielistä tekstiä, joten oli pakko väsätä oma mainosjuliste [PDF].

Niin ja mikä siis on tämän vuoden teemana? Noh sen jo toki huomaa heti alla olevasta julisteesta, mutta mainittakoon tässäkin, että se on “50 vuotta miehitettyjä avaruuslentoja”. Teemahan vaihtelee vuosittain, mutta tämän vuoden teema ei tuskin ollut yllätys kenellekkään. Tosin hieman mielenkiintoisen sävyn tähän teemaan tekee se seikka, että juuri tänä vuonna NASA päätti lopettaa sukkulaohjelmansa. Olemmekin nyt tilanteessa jossa miehitettyjä lentoja tekee käytännössä vain yksi valtio eli Venäjä.

Hieman meteorologiaa ja uusia avaruusprojekteja

Monet kyselevät minulta säähän liittyvistä asioista ja häpeäkseni joudun aina toteamaan, etten omaa normaalia “kanduntallaajaa” parempia tietoja aiheesta vaikka työskentelenkin Ilmatieteen laitoksella. Nyt hieman paikkaan tätä puutetta osallistumalla laitoksemme työntekijöille järjestettävään “Jokamiehen meteorologiaa”-kurssille. Ensimmäinen luento on takanapäin ja neljä olisi vielä edessä. Luento ei opettanut juurikaan mitään uutta ja ihmeellistä minulle, mutta kyseessä olikin eräänlainen aloitusluento jossa kertoiltiin millainen sää Suomessa yleensä on. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavat luennot tuovat tullessaan.

Muutama uusi avaruusalan projektikin on alkanut pyörimään nyt kesälomien jälkeen. MetNet tietysti pyörii koko ajan, mutta sen lisäksi yhtenä uutena projektina alkoi RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -projekti jonka ns. kick-off -kokous oli syyskuun alussa. RITD on yksi EU FP7:n hankkeista jonka puitteissa MetNetissä käytettävää kaasutäytteistä laskeutumisjärjestelmää kehitettään Maan ilmakehään sopivaksi. Toteutuessaan tämän kaltaisella sovelluksella voitaisiin tuoda mm. näytteitä avaruudesta takaisin maahan jonkun avaruusmission yhteydessä tai vaikka kansainväliseltä avaruusasemalta. RITD:stä ja muista EU FP7:n projekteista oli taannoin Ilmatieteen laitoksen lehdistötiedote. RITD-projekti on myös saanut omat nettisivut, mutta tällä hetkellä siellä ei ole juurikaan sisältöä, mutta ajan myötä sisältöä tulee varmasti runsaasti.

Ilmatieteen laitoksen "Jokamiehen meteorologiaa"-kurssi

Jälleen kätköilemässä.

Viikonloppu (27./28.8.) meni taas aika kätköilyvoittoisesti, vaikka tosin tuli sitä pistäydyttyä Tähtikalliolla Ursan tapahtumassa. Näin sitten vihdoin ja viimein Tähtikallion AstroFox-teleskoopin toiminnassa, kun Kankaan Lauri kuvaili sillä tähtitaivaan ns. DS-kohteita. Täytyy sanoa, että noin 91cm peilillä varustettu teleskooppi on valovoimaltaan mahtava. Toivottavasti putki saadaan nyt vihdoin aktiiviseen käyttöön. On sitä kyllä jo odotettukin. Harmi vaan, että tällä kertaa jouduimme sunnuntain reissumme takia lähtemään paikalta pois juuri silloin kun “pidot paranivat”. Noh eiköhän sitä talven aikana tule vielä muutaman kerran käytyä Tähtikalliolla AstroFoxia ihmettelemässä.

Sunnuntaina 28.8. oli vuorossa tämän vuoden neljäs geokätköilijöiden tapahtuma allekirjoittaneelle. Menimme porukalla Karhulaan ja säiden suosiessa vietimme mukavan päivän Karhulassa Karhulan Ladun latumajalla. Paikka on mitä upein tälläiselle tapaamiselle, koska vieressä on hieno koski. Harmi vaan, ettei mukana ollut kanoottia jolla mennä tutustumaan tarkemmin lähivesiin. Karhulan tapaamisen jälkeen suuntasimme aluksi muutamalle lähikätkölle, mutta sitten saimme kunigasidean mennä etsimään “Ydäri – Loviisa Nucular Power Plant“-kätköä joka nimensä mukaisesti sijaitsee Loviisassa. Noh ajomatkaa oli toki aikamoisesti yhden kätkön takia, mutta kätköpaikka osoittautui mitä oivallisemmaksi ja ehdottomasti matkan väärtiksi. Saavuimme paikalle just samaan aikaan, kun Aurinko laski. Ja mikä parasta se laski juuri ydinvoimalan taakse. Saimmekin napattua upeita otoksia tästä tapahtumasta kuten kuva alla antaa osviittaa. Lisää kuvia tästä reissusta löytätte allekirjoittaneen galleriasta. Päivä tosin venähti aika pitkäksi Loviisan “koukkauksen” takia. Olimme kotona hieman yli puolen yön. Mutta koskaan ei tiedä miten myöhään menee kun lähtee kätköilemään.