Viime viikonloppuna (18.-20.11.) pidettiin Artjärvellä jo perinteeksi muodostunut Ursan kerhoseminaari jonne kokoontuivat yhdistysaktiivit ympäri Suomea. Tällä kertaa pohjoisimmat osallistujat tulivat Oulusta jossa muuten järjestetään seuraavat tähtipäivät. Tähtipäivistä myöhemmin blogissani, kun ne ovat ajankohtaisemmat. Mutta sitten itse seminaariin. Jo tässä vaiheessa kannattaa tsekata seminaaarin tuloksia ja ajatuksia tapahtuman sivuilta. Allekirjoittanut oli ensisijaisesti paikalla kansainvälisen avaruusviikon Suomen koordinaattorin ominaisuudessa, mutta sen lisäksi edustin Warkauden Kassiopeiaa.

No mitä sitten seminaarissa oikein puuhasteltiin. Allekirjoittanut esitteli luonnollisesti tämän vuoden avaruusviikon tuloksia ja loppuyhteenvedon. En tässä rupea kertaamaan viikon onnistumista, koska sen voi kukin käydä lukaisemassa seminaarin kotisivuilla. Avaruusviikon lisäksi keskustelua aiheutti tuleva Cygnus ja keskustelujen perusteella tuleva Cygnus näyttää olevan hyvin “hanskassa”. Virallisesti Cygnuksesta ilmoitellaan myöhemmin, kun olemme saaneet Ursan jaostoimikunnassa viralliset asiat hoidettua. Myös tähtipäivät aiheuttivat jonkin verran keskustelua. Lähinnä sen vuoksi, koska järjestäjäosapuoli oli edustettuna seminaarissa. Saimmekin hyvän käsityksen siitä millainen paikka tähtipäivien pitopaikka Oulun Tietomaa oikein on. Ehkäpä eniten keskustelua aiheutti tähtiharrastuspäivä joka on ollut viimevuosina hieman “alamaissa”. Pohdimme jopa sitä, että onko ko. päivää edes järkeä järjestää tulevaisuudessa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että päivää yritetään jatkossa mainostaa hieman toisella tavalla yhdistyksille ja siten nostaa päivään osallistuvien yhdistyksien määrää. Emme siis vielä kuopanneet päivää. Tosin jos tulevaisuudessa päivään osallistuvien tahojen määrä ei nouse tai se jopa laskee, niin sitten on pakko miettiä päivän kohtaloa uudelleen.

Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi hyvä “tekemisen meininki” -fiilis. Toivottavasti vaan kaikki suunnitelmat saadaan toteutusasteelle. Mutta sen kertoo sitten tulevaisuus.

Panoramakuva kerhoseminaarin keskustelusta. Kuva: Harri Haukka.

Laitampa tänne omaan blogiinikin tämän tänään julkaistun IL:n MSL-lehdistötiedotteen. Lehdistötiedote löytyy luonnollisesti myös IL:n tiedotteista ja MSL:n kotisivuilta. Ohessa kuitenkin tiedote kokonaisuudessaan.

Lehdistötiedote: MSL-laskeutuja vie Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin.

17.11.2011 13:40

NASA laukaisee 25. marraskuuta Mars Science Laboratory-laskeutujan (MSL) kohti Marsia. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja.

Marraskuun 25. päivä aukeaa 29 vuorokauden mittainen laukaisuikkuna MSL-mönkijän matkalle kohti Marsia. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Floridan Cape Canaveralissa sallivat, laukaisua yritetään heti perjantaina 25. marraskuuta.Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita. Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen MSL saapuu perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen elokuussa 2012. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimi-vat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapal-losta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 – 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havain-tojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittama paineinstrumentti perustuu Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Sys-tems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi (Cape Canaveral, MSL-laukaisupaikka, 22.-27.11).
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. (09) 1929 4724, maria.genzer@fmi.fi
Vanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. (09) 1929 4653/ 050 5266661, jouni.polkko@fmi.fi
Tutkija Henrik Kahanpää, puh. (09) 1929 4723/ 050 5713746, henrik.kahanpaa@fmi.fi
Tutkija Harri Haukka, puh. 044 3406510, Harri.Haukka@fmi.fi.

http://space.fmi.fi/msl

REMS-P -paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

Allekirjoittaneella on viimeiset pari viikkoa ollut työnalla MSL-hankkeen (Mars Science Laboratory) nettisivut ja nyt tänään perjantaina (11.11.2011) ne on vihdoin julkaistu. Jos joku ei tiedä mikä MSL on niin seuraavassa lyhyesti hankkeesta. MSL on NASAn seuraava suuri marsmönkijä joka laukaistaan alustavan suunnitelman mukaan perjantaina 25.11.2011 kello 17:25 Suomen aikaa Cape Canaveralista, Floridasta. Mönkijä on suurin koskaan Marsiin lähetty. Painoa sillä on noin 900 kg ja kokoa pienen henkilöauton verran. MSL mönkijää, Curiosity muuten nimeltään, on myös verrattu Mini Cooper autoon joka on suurinpiirtein saman kokoinen. Marsiin Curiosityn pitäisi laskeutua elokuussa 2012. Mukana on myös suomalaisia mittalaitteita: REMS-P -paineenmittauslaite ja REMS-H -kosteudenmittauslaite. Allekirjoittaneella on enemmän “näppinsä pelissä” REMS-H:ssa. Olen aika pitkälti suunnitellut REMS-H:n mekaniikkaa ja piirtänyt molempien laitteiden CAD-kuvat. MSL on muuten ensimmäinen avaruushanke jonka mukana lentää laitteita joiden suunnittelussa ja testauksessa olen ollut mukana. Odotankin siis innolla kuinka hanke onnistuu.

Niin ja mistä ne MSL:n suomenkieliset nettisivut oikein löytyvätkään? Noh kannattaa suunnata http:/space.fmi.fi/msl osoitteeseen. Linkin takaa löytyy täysin suomenkieliset sivut joilla esitellään hanketta ja Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita. Myös aiheeseen liittyviä uutisia tulee olemaan sivuilla, kunhan vaan MSL saadaan onnellisesti kohden Marsia. Luonnollisesti sivulta löytyy myös linkit NASAn ja muiden yhteistyökumppaneiden MSL-sivuille.

MSL-hankkeen suomenkieliset nettisivut avattiin 11.11.11 kello 08:00.

Viime viikonloppuna (23.10.) pidettiin Kassiopeian 10v-tilaisuus jossa palkittiin Kassiopeian jäseniä hienoilla viireillä, jaettiin kesäkuvakilpailun palkinnot ja päästiin nauttimaan Jari Mäkisen hienosta luennosta. Yllätyksekseni allekirjoittanut oli yksi Kassiopeian viireillä palkituista. Kiitokset yhdistykselle tästä hienosta muistamisesta. Viiri on nyt asetettu arvoiselle paikalleen.

Jari Mäkisen luento ei alkanut ihan toivotulla tavalla. Nimittäin, jälleen kerran, Varkauden kirjaston tietotekniikka petti. Kaikki näytti hyvältä vielä 15 minuuttia ennen luentoa, mutta kuin kirouksena videotykki päätti sammuttaa itsensä juuri kun luentoa seuraamaan tullut yleisö alkoi valumaan auditorioon. Onneksi meillä oli ohjelmassa edellä mainitut muistamiset ja palkintojen jaot. Saimme niillä nimittäin lisäaikaa videotykkiongelman ratkaisuun. Aikamme räplättyämme, kuin ihmeenkaupalla, videotykki alkoi toimimaan ja luento pääsi alkamaan “vain” 20 minuuttia myöhässä. Tilasimme jo varatykin paikalle, kun tilanne näytti todella onnettomalta. Noh mitä sitten opimme tästä. Ainakin sen opimme, että aina pitää olla yhdistyksen oma videotykki mukana, vaikka paikanpäällä olisikin “toimiva” videotykki. Onneksi kirjaston videotykki sentään toimi moitteettomasti luennon loppuun asti ja emme enää kokeneet verenpainetta nostavia ongelmia.

Jarin esitys oli loistava. Vaikka aikaa olikin rajallisesti ja aihealue erittäin laaja, niin Jari onnistui erinomaisesti poimimaan kaikki oleelliset seikat avaruusmatkailun saralta. Olipahan siellä muutama mielenkiintoinen fakta joita minäkään en ennen Jarin luentoa tiennyt. Myös yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Luennosta ja oheisohjelmasta on muutamia kuvia Kassiopeian galleriassa. Käykeepä siis tsekkaamassa ne jos kiinnostaa.

Jari Mäkinen esittelee "avaruusruokaa" jota voi ostaa lähimarketista. Kuva: Jari Juutilainen.

Tuleva viikonloppu on Warkauden Kassiopeian juhlaviikonloppu. Tänä syksynä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun joukko Varkauden alueen tähtiharrastajia kokoontui Varkauden lukiolle perustamaan uutta tähtiharrastusyhdistystä. Aika on kulunut nopeasti tästä kokouksesta ja paljon on sen jälkeen tapahtunut. En tässä nyt sen enempää muistele historiaa. Siitä kiinnostuneet voivat lukea tuoreimman Ad Astran jossa on kattava historiikki Kassiopeian ensimmäisestä vuosikymmenestä.

Haluan kuitenkin tässä muistuttaa blogini lukijoita tulevan sunnuntain (23.10.) 10-vuotis juhlaluennosta jonka pitää tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Jarin luento pidetään Varkauden kirjastolla kello 14:00 alkaen. Toivonkin, että paikan päällä nähdään suuri joukko avaruusasioista kiinnostuneita ihmisiä.

Omalta osaltani tuleva viikonloppu koostuu juhlaluennon lisäksi myös Härkämäen observatorion kerhotalotalkoista ja sen jälkeen pidettävästä, jo perinteisestä, peli-illasta. Toivon, että näen talkoissa ja miksei myös peli-illassa vanhoja ja uusia kassiopeialaisia. Peli-illat ovat olleet säännöllisen epäsäännöllinen aktiviteetti Härkämäellä. Yleensä olemme pelailleet suhteellisen pienellä joukolla, mutta jos blogin lukijoissa on innokkaita pelaajia jotka haluavat lisätietoa aiheesta, niin ottakaapa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Tommi Kumlin alla olevalla auringonlaskukuvallaan. Te ketkä ette pääse lukemaan Ad Astraa, niin ohessa poiminnat siitä mitä mieltä kilpailun tuomaristo oli Tommin kuvasta.

“Asettelu toimii, rajaus toimii, värit mahtavat – todella upea kuva.”

“Täydet pisteet tälle kuvalle. Ei löydy mitää moitittavaa. Asettelu on täydellinen ja niin on kaikki muutkin kategoriat. Mielestäni kisan paras kuva.”

Tommin kuva sain kaikkiaan 70/75 pistettä ja oli kirkkaasti kisan paras kuva. Tommia voidaan pitää todellakin selvänä voittajana, koska hänen toinen kuvansa ylsi kolmannelle sijalle pistein 63/75. Toisen sijan kisassa nappasi Riittä Vähävihu pistein 64/75. Tommin “kaksoisvoittokaan” ei siis ollut kaukana. Odotankin mielenkiinnolla millaisia kuvia näemme Tommilta tulevina vuosina. Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat, siis myös ne jotka eivät ole Ad Astrassa, löytyvät Kassiopieian galleriasta.

Ad Astra 2/2011 tulee nettiin myös ihan piakkoin, kohan on vaan varmaa, että kaikki Kassiopeian jäsenet ovat saaneet oman paperisen versionsa postiluukusta. Lehti tulennee nettiin siis joskus ensi viikon aikana.

Seuraava Kassiopeian kohokohta on sunnuntaina 23.10. pidettävä 10-vuotis juhlaseminaari jossa luennoi tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Jari voitti juuri tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja hänen on erinomainen luennoitsija. Nyt varkauden alueella asuvilla onkin oiva tilaisuus tulla kuuntelemaan Jaria ja kyselemään mm. millaista astronautin elämä oikein on. Laittakaapa siis kalenteriinne Jarin luento jos se ei siellä jo ole. Luennon yhteydessä jaamme myös palkinnot kuvakilpailun voittajillle ja kaikille osallistujille.

Perjantai 7.10. oli sitten vihon viimeinen EPSC-DPS konferenssin päivä. Ja se oli myös se päivä jolloin tuntui olevan eniten kiireitä. Allekirjoittanut joutui hieman yllättäen Tähdet ja Avaruus -lehden kuvaajaksi, kun piti ottaa lehteä varten kuvia Planetary Societyn Emily Lakdawallasta. Hän pitää mm. Plantary Soscietyn blogia. Itseasiassa yritin tavoitella häntä koko ESPC-DPS viikon ajan kuvausta varten, mutta vasta torstaina sain häneen yhteyden. Noh onneksi kuvaus oli nopea, noin viisi minuuttia. Siihen ei siis kulunut kovin paljon aikaa.

Perjantain ehdoton kohokohta oli Tuomon pitämä puhe Härkämäen observatorion eksoplaneettahavainnoista. Tuomo piti erinomaisen puheen ja mikä positiivisinta, häneltä kyseltiin paljon kysymyksiä. Jopa session jälkeen Tuomo sai vastailla kysymyksiin. Tämä ei ole ihan tavallista, koska normaalisti esityksien jälkeen kysymyksiä ei juurikaan tule ja jos tulee, niin kysyjänä on yleensä session puheenjohtaja joka tekee jonkun peruskysymyksen. Oli siis hienoa huomata, että Härkämäen havaintotyö selvästi kiinnosti noin 20 hengen yleisöä.

Tuomon esitelmän jälkeen minun ja Oskun piti kiirehtiä juna-asemalle. Tässä tulikin sitten koko matkan suurin mutka. Osa Ranskan junista oli nimittäin lakossa ja emme tienneet, että kulkevatko junat Nantesista Pariisiin. Onneksi odottamisen jälkeen juna kuitenkin lähti kohden Pariisia, tosin noin 20 minuuttia myöhässä. Junamatka menikin sitten hyvin, mutta Pariisin päärautatieasemalta lentokentälle menevä linja-auto sai sitten meidänkin otsat ryppyyn. Linja-automatka kesti nimittäin noin puolitoista tuntia. Aloimme jo loppuvaiheessa vilkuilemaan kelloa, että ehdimmekö edes Suomeen suuntautuvaan lentokoneeseen. Onneksi kuitenkin lentokentällä ei ollut ruuhkaa ja pääsimme onnellisesti perille. Tuomolla taasen oli hieman huononmpi tuuri. Hänen junansa Nantesista piti aikataulun mukaan lähteä noin reilu tunti meidän jälkeen ja jos kaikki olisi mennyt aikataulussa, niin hän olisi saapunut noin tuntia ennen lentokoneen lähtöä lentoasemalle. Tuomon kohdalla Nantesin suora junayhteys lentoasemalle oli heti lähtiessään 40 minuuttia myöhässä. Siis vaikka juna olisi muuten ajanut lentoasemalle “aikataulussa”, niin Tuomolle olisi jäänyt vain 20 minuuttia siiryä koneeseen. Onneksi lentomme myöhästyi noin kymmenen minuuttia ja Tuomo ehti just ja just lennolle. Ilman lennon myöhästymistä Tuomo olisi jäänyt “rannalle”. Onneksi kuitenkin kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin ja me kaikki pääsimme onnellisesti takaisin Suomeen.

Tuomo Salmi esitelmöimässä Härkämäen havaintotyöstä EPSC-DPS:ssä.