Kirjoittajan arkistot:Harri Haukka

Tietoja Harri Haukka

Harri Haukka on avaruustieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Seuraa EGU:n esitelmiä suorana netissä

Julkaistu , kirjoittanut

Osaa EGU 2014 (European Geosciences Union General Assembly) esitelmistä on mahdollista seurata kotisohvalta ja vieläpä suorana nettilähetyksenä.

EGU:n esitelmiä on jo muutamia vuosia lähetetty suorana netissä EGU:n ns. webstreaming-nettisivulla. Luonnollisesti kaikkia esitelmiä ei voi lähettää suorana ja sivulle onkin valikoitu muutamia esitelmiä jotka kattavat suurinpiirtein kaikki EGU:n aihealueet. Tänä vuonna netissä lähetetään yhteensä 28 esitelmää ja lehdistötilaisuutta.

Jos EGU ei ole jo entuudestaan tuttu, niin kannattaa katsastaa olisiko listalla jotain joka voisi kiinnostaa. Itse nostaisin muutaman esitelmän jotka voisivat olla katsomisen arvoisia. Nämä ovat tiistaina 29.4. pidettävä lehdistötilaisuus “Sights and sounds: volcanoes on Earth and Mars” joka alkaa kello 15:30 ja näin Ilmatieteen laitoksen kannalta mielenkiintoinen esitelmä “IPCC Climate Change 2013 / 2014: Findings and Lessons Learned” joka alkaa keskiviikkona 30.4. kello 15:30. Edellä mainittujen lisäksi listalla on monta muuta kiinnostavaa lähetystä ja niiden lähetysajankohdat löytyvät EGU:n webstreaming-sivulta.

Kannattaa muuten myös seurata Twitterin kautta EGU:a. Ainakin viime vuosina Twitterissä on ollut paljon mielenkiintoista keskustelua ja kommentointia mm. esitelmistä ja postereista. Tässä yhteydessä kannattaa myös muistaa Twitterin #EGU2014 “hastagi”.

EGU 2014 logo. Vuonna 2014 kokoonnutaan jälleen Wienissä 28.4-2.5.

EGU:n logo. Vuonna 2014 kokoonnutaan jälleen Wienissä 28.4-2.5. Logo: EGU.

EGU kutsuu taas avaruusinsinööriä

Julkaistu , kirjoittanut

EGU 2014 (European Geosciences Union General Assembly) järjestetään jo totuttuun tapaan Wienissä, Itävallassa. Tällä kertaa ajankohdaksi saattuu vappuviikko ja sen myötä myös avaruusinsinööri ei ole koko viikkoa konferenssissa.

EGU lähestyy siis taas. Tällä kertaa avaruusinsinööri menee konferenssiin esittelemään RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -projektin viimeisimpiä kuulumisia ja ehkäpä hieman myös tulevaisuutta. Tälläkin kertaa esitys on ns. posteriesitys joita olen pitänyt mm. Härkämäen havaintotyöstä useaan otteeseen EPSC:ssä männä vuosina. Täytyy sanoa, että allekirjoittaneella sattui hyvä tuuri, koska RITD-posterin esitysaika on tiistaina 29.4. kello 17:30-19:00. Näin ollen kotia pääsee jo vapuksi (joka on siis torstaina ko. viikolla) ja konferenssin annin saa kivasti tiivistettyä kolmelle päivälle. Itse asiassa olin myös viime vuonna vain osan EGU-viikosta paikalla, koska silloinkaan ei koko ajaksi löytynyt ammatillisesti kiinnostavaa ohjelmaa.

Yritän kirjoitella blogiini jokaisena kolmena päivänä, ainakin yhden jutun per päivä. Jos ei muuta niin ainakin tiivistelmät mitä kunakin päivänä konferensissa tapahtui ja mitä mielenkiintoista ohjelmaa tuli seurattua. Niin ja tietysti pistän blogiin myös esittelyn RITD-posterista, kun se on valmistunut.

Ohessa muuten vielä lyhyt video EGUsta. Tämä kyseinen video on kooste viime vuoden EGUsta. Videosta näkee aika kivasti millainen EGU on ja mitä siellä tapahtuu.

For Mars!

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri on ollut viimeisen kuukauden niin kiireinen, ettei ole juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan blogiin. Syy on kuitenkin hyvä, koska maaliskuun aikana piti lähettää tutkimustarjous EU:lle koskien Marsin tutkimustuloksien hyödyntämistä.

Maaliskuu oli todella kiireinen töiden suhteen. Kuukauden aikana tuli oltua reissun päällä lähes kaksi viikkoa kahden eri hankkeen tiimoilta. RITD (Re-entry: inflatable technology development in Russian collaboration) -hanke työllisti alkukuun, kun pidimme kolmannen edistymiskokouksen (eng. Progress Meeting). Kokouksessa suunnittelimme hankkeen loppuvaiheen aikataulua sekä tarvittavia toimenpiteitä jotta saamme vedettyä hankkeen kunnialla ja onnistuneesti loppuun. Hanke päättyy vuoden 2015 tammikuun lopulla ja tähän mennessä kaikki on mennyt odotetusti ja aikataulussa.

Heti RITD-kokouksen jälkeen piti sitten suunnata Amsterdamiin EU:n Horizon 2020 -marshankkeen kokoukseen. Amsterdamissa viimeistelimme tutkimustarjousta yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kova oli rutistus, mutta onneksi saimme kaiken valmiiksi ennen takarajaa joka oli 26.3. kello 18:00 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksella on iso rooli tässä tutkimustarjouksessa, koska olemme koko hankkeen päävetovastuussa. Jos ja kun tarjous menee läpi EU:ssa, niin taas on paljon hommia tiedossa Marsin tiimoilta. Lisäksi kansaiväliset hankkeet ovat aina mielenkiintoisia, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja paikkoihin.

Seuraava suurempi rutistus odottaa loppukesästä, kun alamme rustaamaan seuraavaa suurempaa hakemusta EU:lle. Tällä kertaa kyseessä on tutka-alan hakemus, mutta siitä sitten tarkemmin, kun asia on ajankohtainen. Nyt huokaistaan hetki.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.

EU-hankkeen kokouspaikkana oli VU University Amsterdam. Kuva: Harri Haukka.

Ursan aurinkokuntatapaamisessa Artjärvella

Julkaistu , kirjoittanut

Ursan “aurinkokunta” -jaostot kokoontuivat jälleen Ursan Artjärven havaintokeskukseen kertaamaan mitä mielenkiintoista viimeisen vuoden aikana on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuus tuo tulleessaan.

Allekirjoittaneen kontribuutio oli ajankohtaisen Rosetta-hankkeen esitely suomalaisesta ja ennen kaikkea Ilmatieteen laitoksen näkökulmasta. Rosettahan heräteltiin jokunen aika sitten pitkästä horroksesta ja komeetalle laskeudutaan myöhemmin tänä vuonna. Ehkäpä se mielenkiintoisia asia IL:n näkökulmasta on Philae-laskeutujan mukana oleva PP (Permitivity Probe) -mittalaite. PP:n tehtävä on lyhyesti sanottuna mitata komeetan pinnan permittivisyyttä sähkövirran avulla. PP:stä kirjoittelen tarkemmin myöhemmin, kun Philaen laskeutuminen on ajankohtainen.

Aurinkokuntatapaaminen oli menestys. Ottaen huomioon se, että vielä kuukautta ennen ei ollut edes varmuutta toteutuuko koko tapahtuma. Paikalle saapui reilusti toistakymmentä ihmistä ja mikä parasta, myös havaitsemaan päästiin. Tosin lauantaiaamuun herättiin sakean räntäsateen saattelemana, mutta sää selkeytyi päivän mittaan. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis ja toivottavasti myös tulevaisuudessa ko. tapaaminen saadaan järjestettyä.

image

NASAn Morpheus teki onnistuneen testilennon

Julkaistu , kirjoittanut

NASAn kehitteillä oleva Morpheus-laskeutuja teki onnistuneen testilennon 10. päivä helmikuuta. Kyseessä oli laskeutujan seitsemäs testilento.

Morpheus-projektin tarkoituksena on kehittää ja testata tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävää laskeutujaa joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan automaattisesti. Pitkällä tähtäimellä NASA aikoo hyödyntää projektin tuloksia, ja ehkä jopa itse laskeutujaa, mm. Kuu- ja asteroidihankkeiden yhteydessä. Unohtamatta tietysti tulevaisuuden miehitettyjä lentoja. NASAn strateginen päämäärä on laajentaa ihmisen läsnäoloa aurinkokunanssamme ja Morpheus on yksi kehitysaskel tämän saavuttamiseksi.

Morpheuksen kaltainen alus on konseptina todella mielenkiintoinen koska periaatteessa sama peruspohjaratkaisu voi toimia sekä miehistön että rahdin kuljetuksessa käyttöympäristön vaihdellessa. Saa siis nähdä lähteekö NASA todella kehittämään Morpheuksesta laskeutuja-alustaa jota käytetään perustana tulevaisuuden avaruushankkeissa. Ehkäpä Kuu voisi olla ensimmäinen kohde jonne Morpheus tai sen perillinen suuntaa matkansa. Kuu kun on noussut nyt pitkästä aikaa taas yleisen kiinnostuksen kohteeksi, esimerkkinä mm. kiinalaisten Jade-mönkijä.

Vaikka tämä testilento oli onnistunut, ei Morpheus ole ihan mutkaton hanke ollut. Ensimmäiset testit menivät todella “päin honkia” ja videot näistä kertovat aika karua kieltä siitä, että automaattisesti toimivan laskeujan/nousijan kehitystyö ei ole helppo. On kuitenkin hienoa huomata, että edistystä on tapahtunut ja tämä viimeisin testilento on hyvä osoitus siitä. Avaruusinsinööri odottaakin mielenkiinnolla mitä tämä projekti vielä poikii tulevaisuudessa.

Mangalyaan 100 päivää matkalla Marsiin

Julkaistu , kirjoittanut

Intian ensimmäinen marsluotain, Mangalyaan, on taivaltanut avaruudessa jo yli 100 päivää. Tähän mennessä luotain on matkannut 190 miljoonaa kilometriä kokonaismatkan ollessa 680 miljoonaa kilometriä.

Luotain irtaantui Maan vetovoimakentästä 1. päivä joulukuuta tehtyään ensin kuusi radannostoa Maan kiertoradalla. Tällä hetkellä luotain on siis niin sanotulla heliosentrisellä radalla, eli suomennettuna aurinkokeskeisellä radalla. Perillä Marsissa Mangalyaan on ennakkosuunnitelmien mukaan 24 syyskuuta.

Mangalyaanin matka on sujunut toistaiseksi ilman suurempia ongelmia. ISRO (Intian avaruustutkimus organisaatio) tiedotti 11.2.2014, että luotaimen “terveydentila” on normaali. Luotaimen kuntoa ja tilaa voidaan seurata lähes koko ajan Intiassa, Byalalussa sijaitsevalla ISRO Telemetry, Tracking and Command Network (ISTRAC) -maa-asemalla. Toistaiseksi telemetriatietojen saannissa on ollut vain 40 minuutin katkos koko 100 päivän matkan aikana. Eli voidaan sanoa, että luotain on jatkuvassa seurannassa ja jos jotain tulee ilmi, niin tieto siitä saadaan nopeasti maa-asemalle. Tällä hetkellä radioviive, joka johtuu luotaimen etäisyydestä, on noin 55 sekuntia.

Luotaimen mittalaitteita testattiin helmikuun 6. päivä kytkemällä niihin virrat päälle ja ainakin toistaiseksi kaikki laitteet toimivat odotetusti. Vastaavanlaisia testejä tehdään lennon aikana vielä muutamia ennen kuin luotain saavuttaa Marsin kiertoradan.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta redoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Mangalyaanin MCC-kameran (Mars Color Camera) ottama kuva Maasta marraskuun 19. päivä 2013 kello 13:50 (IST). Kuva on otettu 67975 km korkeudesta resoluution ollessa 3.53 km. Kuva: ISRO.

Härkämäellä tehtiin taas historiaa

Julkaistu , kirjoittanut

Härkämäen observatoriolla tehtiin taas suomalaista tähtiharrastushistoriaa, kun Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen mittasivat ensimmäisinä tähtiharrastajina supernovan spektrin.

Veli-Pekka ja Markku tekivät historiallisen havaintonsa tuoreesta supernovasta joka kulkee tunnuksella SN 2014J ja sen voi vielä bongata tähtiharrastajille hyvin tuntemassa M82-galaksissa joka sijaitsee Ison Karhun -tähdistössä. Härkämäen spektrihavainnon historiallisuutta korostaa vielä se, että havainto on tehty Härkämäen omalla kalustolla, eikä apuna mittauksessa ole käytetty ns. ammattiobservatorioita. Eli mittaus on 100% tähtiharrastuksen piiriin luettavissa.

On jopa hieman yllättävää, että mittaus (kuva alla) on näinkin selkeä ja onnistunut. Itse olen jo vuosia miettinyt miten Härkämäellä voisi tehdä spektrimittauksia, mutta aina on vastaan tullut sama ongelma eli raha. Kaukoputkeen sijoitettavat spektrometrit ovat olleet liian kalliita harrastuskäyttöön. Härkämäen havainto on tehty StarAnalyser100-suodattimella joka ainakin tämän havainnon perusteella on ihan pätevä harrastuskäyttöön. Saa nähdä mitä kaikkea kivaa ko. suodattimella saadaan tulevaisuudessa aikaan.

Lisää aiheesta löytyy Kassiopeian uutisista ja alla siis ko. spektrimittaus.

kalibroitu_sn2014j_spektri_kokospektri_1_web

Kuinka Rosetta tutkii komeettaa?

Julkaistu , kirjoittanut

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on julkaissut animaation jossa esitellään kuinka Rosetta-luotain kiertää komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa tehden tieteellisiä mittauksia.

Rosetta-hankkeen yhdeydessä puhutaan lähes vain ja ainostaan siitä, että luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja menee komeetan pinnalle tekemään mittauksia ensimmäistä kertaa “in-situ“. Onhan tämä historiallinen tapahtuma, mutta ei silti pidä unohtaa Rosetta-kiertolaistakaan ja sen mittauksia. Rosettahan ei todellakaan ole pelkkä Philaen “taksikyyti” 67P/Churyumov-Gerasimenkolle, vaan sillä on erittäin suuri tieteellinenkin tehtävä.

ESAn:n alla oleva animaatio hieman valaisee Rosetta-luotaimen toimintaa kun se on saavuttanut komeetan ja asettunut sen kiertoradalle. Animaatiossa näkyy hyvin se kuinka luotaimen kaksi eri kuvauslaitetta tekevät kaukokartoitusmittauksia komeetan pinnasta. Mittalaitteet erottaa animaatiossa eri väristen (sininen ja turkoosi) keilojen avulla. Periaatteessa mittaustapa on ihan vastaavanlainen kuin mitä käytetään Maan kaukokartoituksessa. Tällä kertaa vaan kohde on pienempi. Rosettassa on yhteensä 11 eri mittalaitetta jotka tutkivat komeettaa. Mittauksia tehdään eri aallonpituuksilla jotta saadaan mahdollisimman tarkasti määriteltyä komeetan ominaisuudet.

Huom! Video ei ole mittakaavassa.

Video: ESA.

Härkämäen tähtitaivas suorana nettiin

Julkaistu , kirjoittanut

Härkämäen observatoriolle hankittiin viime vuonna taivaskamera (Starlight Express Oculus) jolla on nyt kuvailtu noin puolisen vuotta. Heti alusta saakka yksi päämäärä oli saada kameran kuvaa suoraan nettiin, Kassiopeian sivuille. Valitettavasti toteutus osoittautui aika vaikeaksi, koska mitään valmista ohjelmaa tätä varten ei ole löytynyt. Ainakaan kameran valmistaja ei tälläistä ole tuonut markkinoille.

Pitkällisen etsinnän jälkeen, ja vähän jopa tuurilla, netistä löytyi FitsCast-ohjelma joka automaattisesti muunta taivaskameran FITS-formaatissa olevat kuvat JPG-formaattiin ja lataa uusimman kuvan halutusta kansiosta nettiin palvelimelle. Päätimme testailla tätä ohjelmaa ja Juutilaisen Jari sai viritettyä nettisivun jonne kameran tuorein kuva päivittyy 2.5 minuutin välein. Ainoa huono puoli ohjelmassa on se, että se on laitettava käyntiin manuaalisesti käyttäen hyväksi Härkämäen etäkäyttöä netin yli. Eli joka päivä, kun taivaskameran kuvaa halutaan “suorana” nettiin, pitää jonkun laittaa kamera kuvaamaan ja käynnistää FitsCast-ohjelma. Eli ihan 24 tuntia ja seitsemänä päivänä viikossa suoraa kuvaa ei saada nettiin. Näin alkuvaiheessa yritetään kamera saada kuvailemaan jokaisena selkeänä yönä, havaintoiltapäivinä  ja päivinä jolloin on muuten tärkeää nähdä Härkämäen tähtitaivaan tilanne.

Suora linkki taivaskameraan on http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/ ja tuorein kuva näkyy myös Kassiopeian etusivulla, vasemman puoleisessa palkissa. Kannattaa aina tarkistaa viimeisin päivitysajankohta, koska kuten edellä totesin, kamera ei ole koko aikaa kuvaamassa.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Taivaskameran ottama kuva kirkkaasta tulipallosta Härkämäen taivaalla syksyllä 2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Rosetan Philae-laskeutuja on myös kunnossa

Julkaistu , kirjoittanut

ESA:n Rosetta-luotaimen mukana oleva Philae-laskeutuja on myös lähettänyt “kaikki ok” -viestin.

Philae-laskeutuja ilmoitti tiistaina 21.1.2014, vajaat vuorokausi Rosetan heräämisestä, että kaikki on ok ja laskeutuja toimintavalmis sitten kun sen aika tulee. Rosetan ohjauskeskus (sijaitsee Kölnissä, Saksassa) vastaanotti laskeutujalta odotettuja jännite, virta ja lämpötilatietoja joiden perusteella siis voitiin todeta kaiken olevan kunnossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Rosetta voi jatkaa normaalisti järjestelmien testaamista ja yhteydenpitoa Maahan.

Oheisella videolla tutkimuspäällikkö Walter Schmidt Ilmatieteen laitokselta kertoo hankeesta ja Ilmatieteen laitoksen osuudesta siinä. Äänentaso on valitettavasti videossa alhainen.

http://www.youtube.com/watch?v=UBixfES8xkk