Aihearkisto: Avaruustekniikka

Mangalyaan ja MAVEN matkalla Marsiin

Julkaistu , kirjoittanut

Tämän vuoden marslaukaisuikkunan molemmat luotaimet, Intian Mangalyaan ja NASAn MAVEN, ovat onnellisesti matkalla kohden Marsia. Molemmat luotaimet ovat matkanneet jo miljoonien kilometrien päähän Maasta.

Kahdesta luotaimesta ensimmäisenä suunnan kohden Marsia otti 5.11.2013 laukaistu Mangalyaan joka poistui Maan kiertoradalta joulukuun 1. päivä ja on (tilanne 01:14 (IST) 4.12.2013) matkannut jo yli yhdeksän miljoonaan kilometrin päähän Maasta. NASAn MAVEN-luotain tulee hieman jäljessä, mutta sekin on jo tavaltanut noin viiden miljoonan kilometrin matkan liikkuen 119000 km/h nopeudella poispäin meistä. Kuten aikaisemmin olen kirjoitellut, molemmat luotaimet saavuttavat Marsin ensi syksynä.

Seuraavaksi MAVENin kohdalla testataan hyötykuorman toimivuutta, kun luotaimen kahdeksan mittalaitetta käynnistetään yksi kerrallaan testejä varten. Nämä testit tehdään joulukuun 4. – 10. välisenä aikana. Mittalaitteille tehdään marsmatkan aikana säännöllisesti ns. “terveystestejä” (eng. “healt checks”) joiden tarkoituksena on monitoroida luotaimen kuntoa. Vastaavanlaisia testejä tehdään myös Mangalyaanille, mutta tarkempaa tietoa ajankohdista ei ISRO (Intian avaruusjärjestö) ole ilmoittanut.

Suurempia uutisia ei ole nyt varmasti odotettavissa ihan hetkeen kummankaan luotaimen osalta, ellei nyt sitten jotain odottamatonta tapahdu. Matka Marsiin kestää molemmilla noin kymmenen kuukautta ja seuraava suurempi uutinen on luotaimien saapuminen Marsiin.

MAVEN Marsin kiertoradalla. Taiteilijan näkemys. Kuva: NASA/Goddard.

MAVEN Marsin kiertoradalla. Taiteilijan näkemys. Kuva: NASA/Goddard.

MAVEN laukaistiin onnistuneesti

Julkaistu , kirjoittanut

NASAn tuorein marsalus, MAVEN, laukaistiin onnistuneesti kohden Marsia 18.11.2014 kello 20:28 Suomen aikaa Cape Canaveralin ilmavoimien tukikohdasta, USAsta.

MAVENin laukaisu sujui ilman ongelmia ja aluksen aurinkopaneelit on avattu ja ne tuottavat sähköä alukselle. Lisäksi alus on lähettänyt telemetriatietoja joiden mukaan MAVEN toimii kuten pitääkin ja kommunikaatiolinkki Deep Space Networkin kanssa toimii. Seuraava vaihe on pitkä noin kymmenen kuukauden matka Marsiin jonne MAVEN saapuu ensi syksynä, samoihin aikoihin intialaisen Mangalyaan-luotaimen kanssa.

Avaruusinsinööri-blogi seuraa tiiviisti molempien marslentojen tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. MAVENin myötä on nyt sitten kaikki tämän laukaisuikkunan laukaisut kohden Marsia tehty. Seuraavassa laukaisuikkunassa vuonna 2016 on tarkoitus laukaista ainakin ExoMars 2016 -alus, mutta myös muita laukaisuja saattaa tulla kyseeseen.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

MAVENin laukaisu onnistui odotetusti. Kuva: NASA.

Ohessa vielä YouTube-video laukaisusta, jos se jäi näkemättä.

Syksyn toinen marsluotain kohti Marsia

Julkaistu , kirjoittanut

MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile EvolutioN) on NASAn Scout-luokan hanke jonka tehtävänä on tutkia Marsin kiertoradalta käsin planeetan kaasukehän yläosia, ionosfääriä sekä Auringon ja aurinkotuulen vuorovaikutuksia. Marsiin luotain saapuu syksyllä 2014.

MAVEN-hankkeen tieteellisistä tavoitteista tärkein on Marsin kaasukehän yläosien tutkiminen ja MAVEN onkin ensimmäinen marsluotain joka keskittyy juuri tämän asian tutkimiseen. Pääsyy tähän on se, että tiedemiehet ovat kiinnostuneet erityisesti siitä mitä tapahtui Marsissa muinoin olleelle vedelle ja mihin planeetan paksu kaasukehä on hävinnyt. MAVENin mittalaitteiden on tarkoitus tutkia mm. sitä kuinka aurinkotuuli ja Auringon aktiivisuus vaikuttavat kaasukehän häviämiseen samalla tehden planeetasta (lähes) asuinkelvottoman ja kuolleen.

MAVEN on ensimmäinen marshanke josta päävastuun kantaan NASAn Goddard Space Flight Center. Itse luotain on rakennettu Lockheed Martinin toimesta ja sen suunnittelussa sekä valmistuksessa on käytetty hyödyksi aikaisempia NASAn marsluotaimia. Pituutta MAVENilla on 11.4 metriä ja kuivamassa on 903 kilogrammaa. MAVENin hyötykuorma koostuu kahdeksasta mittalaitteesta:

  • Magnetometer
  • Neutral Gas and Ion Mass Spectrometer
  • Langmuir Probe and Waves
  • Imaging Ultraviolet Spectrometer
  • Solar Wind Electron Analyzer
  • Solar Wind Ion Analyzer
  • Solar Energetic Particles
  • SupraThermal And Thermal Ion Composition

MAVENin laukaisu tapahtuu (jos sää ja muut olosuhteet sen sallivat) 18.11.2013 kello 13:28 EST (itäinen normaaliaika) eli kello 20:28. Avaruusinsinööri seurailee laukaisua ja raportoi siitä sitten täällä.

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

MAVENia siirretään laukaisulaustalle. Kuva: NASA/Kim Shiflett

GOCE tuli alas meren päällä lähellä Etelämannerta

Julkaistu , kirjoittanut

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) painovoimaa mittaava GOCE-satelliitti tuli vihdoin alas taivaalta 11.11.2013 noin kello 2:16 Suomen aikaa. Tarkempien havaintojen perusteella satelliitti tippui lähelle Etelämannerta.

Toisin kuin jotkut pelkäsivät (tai toivoivat), ei GOCE-satelliitti tippunut maahan Suomen ilmatilassa. Itseasiassa kovin paljon kauempana se ei olisi voinut tömpsähtää Maahan, jos lopullinen “laskeutumispaikka” on lähellä Etelämannerta, kuten tutkahavainnot antavat olettaa. Aivan tarkkaa paikkaa tuskin koskaan voidaan määrittää, koska satelliitti tuli alas meren päällä, kaukana asutuksesta.

Suomessa GOCE:n tippumisesta kohistiin yllättävän vähän, kun vertaa miten muualla maailmassa asiaan suhtauduttiin. Tästä voi varmaan vetää sellaisen johtopäätöksen, että suomalaiset ovat sen verran fiksuja, etteivät lähde mukaan “maailmanloppu” -keskusteluihin. Loppujen lopuksi vaikka GOCE olisikin tippunut maa-alueen yllä, niin siitä olisi tullut hyvin vähän materiaalia maanpinnalle asti. Arvioiden mukaan isoin mahdollinen kappale olisi ollut noin 20 kilogramman kokoinen möhkäle. Tietysti sen painoinen kappale tekee jo jonkin verran tuhoa, mutta todennäköisyys osumalle, varsinkaan ihmiseen, on erittäin pieni. Tässä täytyy muistuttaa siitä faktasta, että kirjoitetun historia aikana meteoriitit ovat tappaneet varmuudella vain yhden koiran (Egyptissä). Muita kuolonuhreja ei ole kirjattu ylös. Meteoriitteja tulee kuitenkin tonneittain Maahan joka päivä ja näitä voimme havaita mm. tähdenlentoina tai joskus jopa tulipalloina, jos olemme onnekkaita.

Jos jolle kulle on jäänyt epäselväksi mistä GOCE-hankkeessa oli kyse, niin kannattaa katsastaa alla oleva, englanninkielinen, video aiheesta.

Mangalyaan -marsluotain nosti rataansa toistamiseen

Julkaistu , kirjoittanut

Intian alkuviikolla (5.11.) laukaisema marsluotain Mangalyaan on jo toistamiseen nostanut rataansa suunnitelmien mukaan. Marsia kohden luotain lähtee joulukuun 1. päivä.

Ensimmäisen kerran Mangalyaan rataa nostettiin 7. päivä ja toistamiseen heti seuraavana päivänä (8.11) kello 02:18:51 (IST) Intian aikaa. Toisella radannostamiskerralla luotaimen apogee (suomennettuna radan etäisin piste) nostettiin 28814 kilometristä 40186 kilometriin. Radannoston aikana aluksen rakettimoottoreita käytettiin 570.6 sekunnin ajan ilman ongelmia ja ISROn mukaan kaikki laitteet toimivat edelleen moitteettomasti.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Luotaimen rataa nostetetaan useita kertoja ennen kuin lähdetään kohden Marsia. Kuva: ISRO.

Seuraava kriittinen vaihe on radan muuttaminen niin, että suuntana on Mars. Tämä tapahtuu siis joulukuun 1. päivä ja perillä Marsissa luotaimen pitäisi olla syyskuussa 2014. noin 300 päivän lennon jälkeen. Itse lennon aikana luotaimeen otetaan yhteyksiä tasaisin välein mm. laitteiden kunnon tarkistamiseksi. Varsinainen operatiivinen vaihe alkaa Marsin kiertoradalle saapumisen jälkeen, kun mittalaitteet aloittavat toimintansa.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.

Kaaviokuva luotaimen lennosta Marsiin: Kuva: ISRO.

Intian ensimmäinen marsluotain laukaistiin kohden Marsia

Julkaistu , kirjoittanut

Intian ensimmäisen marsluotaimen laukaisu onnistui 5.11.2013 noin kello 11:10 Suomen aikaa. Laukaisuun käytettiin intialaista PSLV-XL (Polar Satellite Launch Vehicle) -rakettia.

Laukaisun myötä Intia liittyi niiden muutamien harvojen joukkoon jotka ovat lähettäneet oman luotaimen kohden Marsia. Aikaisemmat ovat olleet USA, Venäjä (mukaanlukien Neuvostoliitto) ja ESA (Euroopan avaruusjärjestö). Intian avaruusjärjestön ISROn (India Space Research Organization) luotaimen virallinen nimi on hieman tylsä, Mars Orbiter Mission (MOM), mutta intialaiset kutsuvat luotainta nimellä Mangalyaan joka karkeasti suomennettuna tarkoittaa marsalusta.

Luotaimen pääasiallinen tehtävä on toimia eräänlaisena teknologian ja osaamisen testausmissiona. Lennon on tarkoitus kehittää mm. intialaisten osaamista avaruusaluksien suunnittelussa, teknologian kehittämisessä, manageroinnissa sekä lennon käytännön operoinnissa. Luotaimen saavuttua Marsin kiertoradalla, pitäisi sen suunnitelmien mukaan olla toimintakuntoisena kuudesta kymmeneen kuukautta. Vaikka hankkeen pääasiallinen tehtävä on testata tekniikkaa ja muuta osaamista, on lennolla myös tieteellisiä tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat mm. Marsin pinnan tutkiminen, morfologiset ja mineralogiset mittaukset sekä Marsin kaasukehän mittaukset.

Toivottavasti Intian marsluotain ei kohtaa matkallaan kohden Marsia ongelmia ja se toimii suunnitellun ajan sekä tuo uutta tietoa Marsista. Avaruusinsinööri seurailee tilannetta ja raportoi, jos ja kun jotain mielenkiintoista asian tiimoilla tapahtuu.

Intian ensimmäinen marsluotain. Kuva: ISRO.

Intian ensimmäinen marsluotain. Kuva: ISRO.

Alla YouTube-video laukaisusta:

Lontoon EPSC-reissun kuvia

Julkaistu , kirjoittanut

Lontoon EPSC:stä on jo aikaa ja vasta nyt avaruusinsinööri sai aikaiseksi laittaa joitakin kuvia reissusta galleriaan. Kovin paljon kuvia ei tullut, turistikohteita lukuunottamatta, otettua, mutta jokunen kuitenkin. Itse EPSC:stä ja sen esitelmistä ei tietysti ole kuvia, kun periaatteessa kuvien ottaminen ilman lupaa on kiellettyä. Tämä on yleinen käytäntö ja “sääntö” konferenseissa. Tietysti omista postereista yms. saa ottaa kuvia.

Seuraava konferenssi lienee allekirjoittaneella tulevana keväänä järjestettävä EGU 2014 (European Geosciences Union General Assembly) joka pidetään jo perinteiseen tapaan Wienissä, Itävallassa, huhtikuun lopussa. Siellä sitten pitäisi taas esitellä mm. MetNettiä ja muita IL:n hankkeita.

Apollo-kapseli tiedemuseossa, Lontoossa.

Avaruusluotain 3/2013 ulos “tuutista”

Julkaistu , kirjoittanut

Saatiimpa taas valmiiksi Avaruusluotain-lehden numero joka tällä kertaa onkin vuoden kolmas. Vielä pitäisi yksi lehti saada taitettua tämän vuoden puolella, mutta se tulee vasta sitten joskus marraskuussa ajankohtaiseksi. Tällä kertaa lehden kanteen valitsin Voyager 1 -luotaimen joka nyt taitaa vihdoinkin olla oman aurinkokuntamme ulkopuolella. Tosin tässä täytyy “koputtaa puuta” ja muistaa, että samaa on uutisoitu vuosien mittaan useampaankin otteeseen. Noh jossain vaiheessa luotaimen pitää väkisinkin saavuttaa aurinkokunnanraja. Ehkäpä tällä kertaa ollaan mittauksien suhteen oikeassa.

Lehden sisällysluettelo kertoo seuraavaa:

  • Puheenjohtajan palsta
  • Päätoimittajalta
  • Orpoplaneettojen revontulien havaitsemisesta
  • Rakettitieteen jalanjäljillä – Osa 5: Osien integrointi
  • Aalto-2 nanosatelliitti osana kansainvälistä QB50-satelliittiparvea
  • Voyagerin kertomaa: ihmeiden tekeminen on inhimillistä
  • Yksityiset rakettifirmat nousussa
  • Sähköpurjekolumni
  • Femtitals-färder i solsystemet, del II
  • Yläilmakehän luotainpalloprojektin tilanne

Ihan kivasti siis saatiin tälläkin kertaa juttuja lehteen. Niin ja te jotka nyt ihmettelette mistä ko. lehden voi saada haltuunsa, kannattaa liittyä joko Suomen avaruustutkimusseuraan tai katsastaa onko lähikirjastoon tullut lehti. Ohessa vielä kansikuva josta alussa jo mainitsin.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

Avaruusluotain 3/2013 kansi. Kuva: NASA/SATS/Harri Haukka.

 

GOCE -satelliitti tippuu Maahan

Julkaistu , kirjoittanut

Vuonna 2009 avaruuteen laukaistu GOCE (Gravity Field and Steady-State Ocean Circulation Explorer) -satellitti tippuu Maahan lokakuun lopussa tai marraskuun alussa. Aivan tarkkaa päivämäärää ja putoamispaikkaa ei vielä tässä vaiheessa voida sanoa, mutta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

Allekirjoittanut ei ole millään tavalla ollut osallisena ko. hankkeessa, mutta mielenkiintoiseksi satelliitin putoamisen tekee se, että Ilmatieteen laitos on mukana määrittelemässä putoamisen aikaa ja paikkaa yhteistyössä Geodeettisen laitoksen kanssa. IL:n osuus on seurata ja määrittää (lehdistötiedotteen mukaan)  “Auringon aktiivisuudesta riippuvaa ilmakehän yläosien lämpötilan ja tiheyden vaihtelua, joka muuttaa satelliittiin kohdistuvaa ilmanvastusta nopeasti ja yllättäen.”. Tämä tietysti vaikuttaa COGE:n Maahan tippumiseen. Satelliitin puotoamisennusteita voi seurata mm. Geodeettisen laitoksen sivuilta. Itse COGE:sta löytyy tietoa mm. IL:n aihetta käsittelevästä uutisesta (suomeksi). Kannattaakin seurailla miten ennusteet kehittyvät.

GOCE-satellitti tippuu Maahan. Satelliitin aurinkopaneelit toimivat osaittain myös siipinä, koska satelliitti kirsi Maata todella matalalla radalla. Kuva: ESA.

GOCE-satellitti tippuu Maahan. Satelliitin aurinkopaneelit toimivat osaittain myös siipinä, koska satelliitti kiersi Maata todella matalalla radalla. Kuva: ESA.

EPSC:n “loppusanat”

Julkaistu , kirjoittanut

Lontoon EPSC on siis onnellisesti takanapäin ja onkin siis hyvä vähän katsoa mitä se tarjosi. Jos nyt miettii mitkä sessiot olivat kiinnostavimmat allekirjoittaneelle, niin pitää mainita ainakin kaksi. Nämä ovat tähtiharrastussessio ja tulevat avaruushankkeet -sessio. Molemmat olivat edellisvuosien tapaan kiinnostavia sekä ammatillisesti, että myös ihan oman harrastuksen kannalta. Mitään mullistavia uutisia ei kumpikaan tosin tarjonnut, mutta esitelmät olivat ihan hyviä ja joitain ajatuksia ne herättivät.

Hieman EPSC:ssä jäi harmittamaan se, että Lontoossa ei ollut kovinkaan paljon esitelmiä tai postereita tähtiharrastuksesta. Härkämäen posterin lisäksi oli vain kaksi posteria joka määrällisesti oli negatiivinen yllätys allekirjoittaneelle. Etukäteen povasin, että juuri Lontoossa harrastajat olisivat näkyvästi esillä, mutta näin ei ollut. Sitä mistä tämä johtui, voi vain arvailla. Ehkäpä brittiharrastajat ja muut eivät uskaltaneet tulla esittelemään toimintaansa konferenssiin ammattilaisten eteen.

Ensi vuonna EPSC pidetään Estorilissa, Portugalissa, lähellä Lissabonia suurin piirtein samaan aikaan kuin nyt, eli syyskuun alussa. Saas nähdä miten portugalilaiset (ja espanjalaiset) tähtiharrastajat ryhdistäytyvät ja tulevat esittelemään toimintaansa EPSC:hen.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.

Lontoon EPSC:n illanvietto oli jokilaivalla. Kuva: Harri Haukka.