Lontoo kutsuu syyskuussa.

Joka kerta ne tulevat yllättäen ja pyytämättä eteen, eli tarkemin sanottuna konferenssien tiivistelmien takarajat. Hieman ärsyttää se, että näin toukokuun alussa pitää jo tietää mitä aikoo (edes suurinpiirtein) esitellä syyskuussa pidettävässä konferenssissa. Noh onneksi asia on kaikille sama, mutta joka kerta sitä saa pähkäillä, että mitähän sitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu sellaista joista voisi tuoreeltaan konferenssissa kertoilla.

Tällä kertaa konferenssien listassa vuorossa oli EPSC (European Planetary Science Congress) jossa on tullut käytyä joka vuosi vuodesta 2008 alkaen. EPSC on mukava ja sopivan pieni avaruusasioihin täysin keskittyvä konferenssi jossa on vähän kaikkea alaan liittyvää asiaa. Erityisesti itseäni on ilahdattunut se, että EPSC:ssä on oma sessio tähtitieteenharrastajille. Olemme Härkämäen havaintotiimin kanssa myös hyödyntäneet tilaisuutta ja laittaneet joka kerta vuodesta 2009 lähtien allekirjoittaneen matkaan posterin. Tosin vuonna 2011 Tuomo Salmi piti puheen Nantesissa, joten sillä kertaa pääsin helpolla.

Tänä vuonna minulla on kolme posteria joita pitäisi esitellä. Härkämäen posterin tittelinä on “Pro-Amateur Observatories as a Significant Resource for Professional Astronomers – Taurus Hill Observatory” ja se jatkaa oikeastaan jo vuodesta 2009 alkanutta linjaa jossa esitellään Härkämäellä tehtäviä valokäyrämittauksia, pääasiassa eksoplaneettojen. Härkämäen posterin lisäksi esittelen MetNetin tuoreimmat uutiset sekä MetNetin “spinoffin”, eli RITD-hankkeen tuloksia. Lisäksi olen osallisena ainakin yhdessä muussa tiivistelmässä.

PS: Ananas ei näytä kovin lupaavasti juurtuvan, mutta odotellaan vielä jokunen päivä.

Spaceship -tapahtuma Tampereella 19.-21.4.

Tampereella, Finlaysonilla,  järjestetään tulevana viikonloppuna (19-21.4.) Spaceship -tapahtuma joka on yksi osa NASAn Space Apps -tapahtumien sarjassa. Ilmatieteen laitos on tapahtumassa erittäin hyvin edustettuna. Esillä on mm. Mars MetNet -laskeutujan 1:1 malli, Curiosity -marsmönkijän mukana olevien kosteus- (REMS-H) ja paineanturien (REMS-P) mallikappaleet. Lisäksi luennoimassa ovat Ilmatieteen laitokselta Walter Schmidt (Rosetta-laskeutuja), Pekka Janhunen (sähköpurje) ja Sebastian von Alfthan (avaruusplasmasimulaatiot). Tarkempi ohjelma ja muu tapahtuman sisältö löytyy tapahtuman sivuilta.

Ilmatieteen laitoksen ständillä on edellä mainittujen avaruuslaitteiden mallikappaleiden lisäksi infomateriaalia ja jopa karkkia makeannälkäisille. Kannattaakin siis poiketa ständillä jututtamassa meidän avaruustutkijoita jos satutte olemaan Tampereen suunnalla liikenteessä.

Spaceship -tapahtuman logo.

Spaceship -tapahtuman logo.

Huygensin laskeutumisen 8-vuotispäivä.

Meinasipa jäädä kokonaan huomaamatta se, että tänään 14.1.2013 tuli tasan 8 vuotta siitä kun Huygens-laskeutuja tömähti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle. Tämä hanke oli myös osa suomalaista avaruushistoriaa, sillä laskeutujan mukana pinnalle meni Ilmatieteen laitoksen PPI (Pressure Profile Instrument) -paineenmittauslaite joka mittasi ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran Titan-kuun paineprofiilin.

HASI/PPI mittasi Titanin paineen pystyprofiilin. Lopulta pinnalla arvo jäi puolitoistakertaiseen Maan pintapaineeseen. Kuva: ESA / ASI / UPD /FMI.

HASI/PPI mittasi Titanin paineen pystyprofiilin. Lopulta pinnalla arvo jäi puolitoistakertaiseen Maan pintapaineeseen. Kuva: ESA / ASI / UPD /FMI.

Titaniin oli suunnitteilla uusi laskeutuja vuodella 2016 nimeltään Titan Mare Explorer (TiME), mutta se hävisi NASAn kilpailussa InSight-marslaskeutujalle. Toivottavasti kuitenkin jossain vaiheessa pääsemme taas tutkimaan Titania, sillä ensimmäinen laskeutuja jätti herätti enemmän kysymyksiä kuin toi vastauksia.

Lisätietoa Huygensistä löytyy mm. oheisen linkin takaa http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/The_Huygens_experience

Taiteilijan näkemys Huygens-laskeutujasta Titanin pinnalla. Kuva ESA.

Taiteilijan näkemys Huygens-laskeutujasta Titanin pinnalla. Kuva ESA.

Luennoimassa Varkaudessa ja hieman avaruushuumoria myös.

Olimme Kemppisen Oskun kanssa luennoimassa Varkauden Kuoppakankaan yläkoululla maanantaina 17.12. seitsemäs- ja kahdeksas-luokkalaisille. Täytyy varmaan sanoa, että oli toistaiseksi vaikein luento jota olen valmistellut. Normaalisti, kun on tullut luennoitua “aikuisille” ja olen voinut liittää luentoon myös hieman tieteellisempää ja ehkäpä jonkun mielestä myös tylsempää asiaa. Tällä kertaa piti kuitenkin miettiä miten saisi pidettyä vaativan yleisön mielenkiinnon koko 45 minuuttia ilman, että kukaan kyllästyy. Noh mielestäni onnistuimme Oskun kanssa ihan hyvin. Yleisö jaksoi seurata luentoamme ja jopa kysymyksiä uskallettiin tehdä muutama. Näihin Osku sitten vastaili asiantuntemuksellaan.

Sain jälleen oivan vinkin YouTube-videoon tällä kertaa Marjiksen kautta :-). Alla suora videolinkki. Täytyy kyllä sanoa, että nykyään tälläiset parodiat ovat aivan toista laatua kuin muutama vuosi sitten. Tämäkin video on ihan oikeasti hyvin käsikirjoitettu ja kuvattu.

httpv://www.youtube.com/watch?v=2Sar5WT76kE

PS: Huomaattehan myös, että blogini osoite on muuttunut. Jatkossa blogi löytyy osoitteesta https://avaruusinsinoori.kassiopeia.net/.

IL:n REMS-P -paineenmittauslaite havaitsi tuulipyörteitä Marsissa.

IL:n Curiosityyn toimittama REMS-P -paineenmittauslaite on havainnut 12 ensimmäisen viikon aikana Marsissa peräti 21 tuulipyörettä mönkijän läheisyydessä. Tuulipyöre eroaa paljon tunnetummasta pölypyörteestä siten, että tuulipyörteen yhteydessä ei nouse… yllätys yllätys… pölyä jonka avulla pyörteen voisi visuaalisesti havaita. REMS-P:n datasta nämä pyörteet voi kuitenkin selvästi havaita. Ne ketkä ovat seuranneet tarkemmin IL:n Marsissa tehtyjä painemittauksia, voivat havaita selvästi sen, että Curiosityn mittaukset ovat lähes identtisiä Phoenixin vastaaviin mittauksiin pölypyörteistä. Onkin mielenkiintoista mitä uutta tietoa nämä tuoreimmat, ja myös tulevat, mittaukset kertovat Marsin kaasukehän ominaisuuksista.

Nopea paineenmuutos (alempi käyrä) tuulipyörteen kohdalle sattuessa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/ CAB (CSIC-INTA) .

Toinen (ei ehkä niin “mediaseksikäs”) mittaustulos on se, että kuten Phoenixin mittauksien tapauksessa, niin myös Curiosityn mittauksissa näkyy sekä päivittäinen paineenvaihtelu että kausittainen paineentason muutos. Tämäkin mittaustulos on linjassa Phoenixin tekemien mittauksien kanssa.

Kassukehän paine Curiosityn laskeutumisalueella Sol 31 (sininen käyrä) ja Sol 93 (vihreä käyrä). Mittauksista käy hyvin ilmi kuinka paine muuttuu vuorokauden aikana ja pitemmällä ajanjaksolla. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA)/FMI/Ashima Research.

Nyt vaan kovasti toivotaan, että Curiosityn mukana olevat IL:n mittalaitteet saavat mitattua yhden Marsin vuoden (eli karkeasti kahden Maan vuoden) ajan painetta ja kosteutta jolloin saadaan koko vuodenkierto mitattua. Ensimmäistä kertaa tietysti.

Lisää: IL:n ja NASAn MSL-nettisivuilta.

Avaruusluotain 3/2012 on "ulos tuutista".

Saimme päätoimittaja Tiera Laitisen kanssa tehtyä Avaruusluotan-lehden numeron 3/2012 todella nopeasti. Ehkäpä tässä on tullut sen verran rutiinia lehden taittoon, että “pipertämisessä” ei mene enää niin kauan kuin alkuaikoina. Positiivista oli lisäksi se, että paino toimitti lehden postiin ja edelleen postilaatikkoon ennätysajassa. Näin nopeasti lehti ei ole varmaan koskaan tullut painosta, joten siitä virtuaalinen hatunnosto heille. Tällä kertaa olin erittäin tyytyväinen lehden kansikuvaan. Kuvavaihtoehtoja oli lopussa kaksi. Toinen oli jo legendaarinen kuva Neil Armstrongista kävelemässä Kuun pinnalla ja toinen Armstrongin jalanjälki Kuussa. Valitsin näistä jälkimmäisen ja se osoittautui nappivalinnaksi. Printattuna kansi näyttää todella tyylikkäältä, vaikka itse sanonkin.

Tässä tuleekin kiire, jos aiomme saada vuoden viimeisen numeron ulos ennen vuodenvaihdetta. Tosin olen varma, että jos juttuja on vaan tarjolla, niin mitään ongelmaa taiton suhteen ei tule. Pitääkin kohta tehdä jo pohja valmiiksi numeroa 4/2012 varten ja alkaa kyselemään juttuja päätoimittajalta.

Niin ja mitä lehti pitää sisällään? Te ketkä ette ole SATS:n jäseniä tai muuten pääse lukemaan lehteä, niin ohessa on lehden sisällysluettelo. Lehtihän tulee kaikille SATS:n jäsenille jäsenetuna, joten kannattaa harkita jäsenyyttä 😉

– Puheenjohtajan palsta
– Päätoimittajalta
– Muista puhua tähdistä
– Neil Armstrong 1930 – 2012
– IAC 2012 Napolissa 1.-5. lokakuuta
– Plasmajarru päättää Aalto-1 -mission
– Pikku-uutisia avaruudesta
– Aurinkokuntatutkimuksen aakkoset
– Sähköpurjeen sovelluksia, osa 9: Miehitetyt Mars-lennot
– SATS tutkimaan yläilmakehää
– Sähköpurjekolumni
– Att nå himlakropparna, del VIII
– Cospar kuljettaa

Avaruusluotaimen kansikuvassa Neil Armstrongin jalanjälki Kuussa. Kuva: NASA.

Avaruusrekka siirtyi maakuntiin.

Pääkaupunkiseudun Avaruusrekka-kiertue on nyt takanapäin ja rekka suuntasi Turkuun josta se jatkaa matkaansa Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja 16.10. Kuopioon jonne kiertue myös päättyy. Ensimmäinen viikonlopputapahtuma on takanapäin ja se oli menestys. Heurekaan saapui kahden päivän aikana satoja avaruudesta kiinnostuneita ja varsinainen vetonaula oli sunnuntaina, kun ESA:n astronautti Paolo Nespoli luennoi ja jakoi nimikirjoituksia. Nespoli käväisi myös avaruusrekassa jossa hän tutustui mm. MetNettiin ja Aalto-1 -satelliittiin. Voi jo tässä vaiheessa sanoa, että avaruusrekka on ollut menestys ja uskon, että maakunnissa se on vieläkin suurempi menestys.

Avaruusviikko alkoi "varaslähdöllä" Otaniemessä.

Avaruusviikkoa vietetään jälleen kerran 4.-10.10., mutta Avaruusrekka sen sijaan otti jo pienoisen “varaslähdön” tänään 3.10. Otaniemessä, Espoossa. Täytyy sanoa, että yllättävän paljon mahtuu näyttelytavaraa rekkaan joka ei kyllä ole ihan normaali rekka. Rekka nimittäin pystyy “levittäytymään” jolloin sisätilaa tulee noin hulppeat 100m2. Näyttelyssä onkin siis ihan mukava käyskennellä kun tilaa on ihan kivasti. Toki kiireisimpinä hetkinä voi tulla ahdasta, mutta silloin rekan sisällä pitää olla kyllä aikamoinen ihmismäärä.

Avaruusrekka kiertää Suomea aina 16.10 asti jolloin viimeisenä paikkakuntana on Kuopion kauppatori. Allekirjoittanut kertoilee Ilmatieteen laitoksen marstutkimuksesta ainakin pääkaupunkiseudun pysähdyspisteissä ja Kuopiossa. Eli te kaikki savolaiset, tulkaa Kuopioon kyselemään kaikkea enemmän tai vähemmän hullua marstutkimuksesta, niin yritän parhaimpani mukaan vastailla teille.

Ohessa vielä yksi kuva rekan sisältä, kun se oli parkissa Otaniemessä. En itse ollut koko aikaa rekassa, mutta kuulemma yleisöä oli ihan mukavasti saapunut paikanpäälle.

PS: Lisäilen avaruusviikon ja Avaruusrekka-kiertueen aikana kuvia omaan galleriaani. Joten jos kiinnostaa miltä rekassa ja muuten avaruusviikolla näyttää, niin kannattaa suunnata tonne galleriaan.

Avaruusrekka Otaniemessä. Kuva: Harri Haukka

Avaruusviikko lähestyy jälleen.

Jotta tämä blogi ei olisi pelkästään Curiosity-mönkijää, niin välillä voisi muistuttaa tulevasta kansainvälisestä avaruusviikosta (4.-10.10.). Tämän vuoden avaruusviikko tulee olemaan aivan mahtava. Se tiedetään jo tässä vaiheessa, vaikka avaruusviikkoon on aikaa reilut kolme viikkoa. Tänä vuonna avaruusviikolla Suomeen saapuu peräti kaksi astronauttia. Heurekaan (6.-7.10.) saapuu ESAn astronautti Paolo Nespoli ja Oulun Tietomaassa (12.–14.10.) taas vierailee ESAn astronautti Andreas Mogensen. Joten tänä vuonna myös pohjoisessa Suomessa asuville on todella mielenkiintoista ohjelmaa avaruusviikolla.

Edellä mainitut astronautit vierailevat Suomessa ns. Avaruusrekka-kiertueen puitteissa. Avaruusrekasta iso kiitos kuuluu kaikkien tuntemalle Jari Mäkiselle joka on jälleen kerran saanut kasaan upean “avaruuselämyspaketin” suurelle yleisölle. Allekirjoittanut on myös vahvasti läsnä Avaruusrekassa. Esillä rekassa on nimittäin IL:n kehitteillä oleva Mars MetNet-laskeutuja jota allekirjoittanut esittelee yleisölle ainakin pk-seudun ja Kuopion tapahtumissa. Jos Avaruusrekka ei ole vielä tullut tutuksi, niin kannattaa ehdottomasti suunnata seuraavaksi rekan nettisivuille.

Ei tietysti pidä unohtaa paikallisten tähtiharrastusyhdistyksien järjestämää ohjelmaa. Tähtitornit ovat varmasti auki monilla paikkakunnilla avaruusviikon aikana. Myös muuta ohjelmaa varmasti on luvassa, kunhan yhdistyksien aikataulut selkeytyvät.

Nähdään siis jossain pk-seudun tai Kuopion Avaruusrekka-tapahtumissa!

PS: Kannattaa myös vierailla avaruusviikon suomenkielisillä nettisivuilla osoitteessa www.avaruusviikko.net.

Avaruusrekka kiertää Suomea 3.-17.10.

Ensimmäiset REMS-P:n painemittaukset julkaistu.

NASA julkaisi pienen pätkän Ilmatieteen laitoksen Curiosityyn toimittaman REMS-P paineenmittauslaitteen tekemistä mittauksista. Nämä mittaukset on tehty 15.-18.8.2012 eli MSL:n aikalinjalla noin vuorokausina 9.5-13. Kuten mittauskäyrästä näkee, vaihtelee paine laskeutumispaikalla noin 780 Pascalin (7.8 millibaarin) ja noin 690 Pascalin (6.9 millibaarin) välillä. Tähän on varmaan hyvä mainita vertailun vuoksi, että Maassa paine on keskimäärin noin 101300 Pascalia (1013 millibaaria).

Painemittaus on hyvässä linjassa siihen mitä ennakkoon odotettiin. Nyt vain sitten odotellaan mitä jatkomittaukset mönkijän eri paikoilla tuottavat ja josko vaikka saataisiin taas mitattua Marsin pölypyörteitä (dust devils) kuten Phoenix-hankkeen kohdalla. Tästä kuitenkin nyt sitten alkaa se vähintään kaksivuotinen tieteellinen osio. Toivotaan, että jatkossakin saadaan hyvää dataa Curiosityltä.

REMS-P:n paineenmittausdataa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/CAB(CSIC-INTA).