Kirjoittajan arkistot:Harri Haukka

Tietoja Harri Haukka

Harri Haukka on avaruustieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

MAVEN ja Mangalyaan saapuneet Marsin kertoradalle

Julkaistu , kirjoittanut

NASAn MAVEN (Mars Atmosphere and Volatile Evolution) ja Intian avaruusjärjestö ISROn Mangalyaan marsluotaimet ovat saapuneet Marsin kiertoradalle. Näistä ensimmäisenä Marsin saavutti toisena laukaistu MAVEN ja muutamaa viikkoa aiemmin laukaistu Mangalyaan saapui pari päivää MAVENia myöhemmin Marsin kiertoradalle.

Nyt siis molemmat viime vuoden lopulla laukaistuista marsluotaimista ovat saavuttaneet onnellisesti kohteensa eli Marsin. MAVEN saapui Marsin kiertoradalle sunnuntaina 21. päivä kello 22:24 (EDT) ja Mangalyaan tiistaina 24. päivä. Molemmat luotaimet tekivät matkaa noin kymmenen kuukautta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä kiertoradalle saapumisissa on se, että vaikka Mangalyaan laukaistiin ennen MAVENia, saapui se hieman myöhemmin Marsiin. Tämä tosin oli jo tiedossa etukäteen ja siten ei mikään suuri uutinen sinäänsä. Ehkäpä suurempi uutinen on se, että nyt muutaman päivän sisällä on Mars saanut kaksi uutta “tekokuuta” kiertoradalleen ja kun molemmat luotaimet aloittavat tieteellisen toimintajaksonsa, niin on odotettavissa paljon uutta tietoa Marsista. Ainakin näin kovasti toivotaan ympäri maailmaa marstutkijoiden keskuudessa.

NASAn politiikka marstutkimuksen suhteen on jo varmaan kaikkien asiaa seuraavien tahojen tiedossa. NASA jakaa aika avoimesti tutkimustuloksia julkisesti ja mm. kuvamateriaalia on netti pullollaan vaikka kuinka paljon. Ei siis ole odotettavissa, että MAVENinkaan kohdalla tapahtuisi mitään suurempaa muutosta suuntaan tai toiseen, joten “normaalit kaduntallaajatkin” voivat varmasti halutessaan seurailla netin kautta mitä MAVEN puuhailee ja mitä sen mittaukset kertoilevat Marsista. Sen sijaan ISROn Mangalyaan on hieman kysymysmerkki. ISROn nettisivuilla on NASAan verrattuna hyvin niukasti tietoa hankkeesta ja ennen kaikkea sen vaiheista. Toivottavasti operatiivisen vaiheen alettua Marsin kiertoradalla myös tutkimus- ja mittaustuloksia alkaa virtaamaan julkiseen levitykseen ISROn toimesta. Avaruusinsinööri seuraileekin mielenkiinnolla varsinkin Mangalyaanin vaiheita.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

MAVENin saapumista Marsin kiertoradalle juhittiin Lockheed Martinin operaatiokeskuksessa. Kuva: Lockheed Martin.

Philaen laskeutumispaikka valittu

Julkaistu , kirjoittanut

Philaen laskeutumispaikka on valittu ja se julkaistiin odotetusti maanantaina 15.9. Lopulliseksi paikaksi valikoitui ns. J-paikka.

Kuten edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, ESA julkaisi Philae-laskeutujan lopullisen laskeutumispaikan maanantaina 15.9. Valinta osui ns. J-paikkaan, joka sijaitsee komeetan “päässä”. Päätös laskeutumispaikasta oli yksimielinen ja täten sillä on laaja kannatus tiedeyhteisössä. Jos kuitenkin jostain syystä nyt valittuun paikkaan ei päästä laskeutumaan, ESA valitsi varapaikaksi komeetan keskusosassa olevan ns. C-paikan.

Vaikka laskeutumispaikka saatiinkin valittua yksimielisesti, ei valinta ollut helppo. Yksikään harkinnan alla olleista alueista ei täyttänyt täysin 100%:sti niitä vaatimuksia jotka laskeutumispaikalle oli alunperin asetettu. J-paikka kuitenkin suurimmalta osaltaan täyttää nämä vaatimukset ja oli kaikista vaihtoehdoista siinä mielessä paras. Nyt kun laskeutumispaikka on valittu, alkaa sen tarkempi etukäteistutkimus mm. kuvaamalla sitä komeetan kiertoradalta. Ennen kuin Philae laskeutuu marraskuun 11. päivä pinnalle, tehdään komeetasta lukuisia mittauksia jotta vältytään ylimääräisiltä yllätyksiltä sitten kun laskeutujalla on tosi kyseessä.

Philaen laskeutumispaikka on valittu. Kuva: ESA.

Philaen laskeutumispaikka on valittu (merkattu valkoisella rastilla kuvaan). Kuva: ESA.

Syksy tulee ja illat pimenevät

Julkaistu , kirjoittanut

Syksyn tullessa myös illat pimenevät ja päästään pikku hiljaa suuntaamaan kaukoputket kohden tähtitaivasta. Avaruusrintamalla tällä hetkellä kuumin aihe on Rosetta, joka on saavuttanut kohdekomeettansa. Seuraavana vuorossa onkin Philae-laskeutujan laskeutumispaikan valinta.

Edellisestä blogikirjoituksesta on jo jonkin aikaa, mutta syykin on hyvä. Olin lomilla ja reissussa mm. Skotlannissa ja sitten heti loman jälkeen piti ottaa loppurutistus EU:n Horizon2020 -tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Tähtiharrastuspuolella kausi on vielä avaamatta, mutta hyvänä “lämmittelynä” toimi EPSC:n (European Planetary Science Congress) posterin tekeminen yhdessä Veikko Mäkelän kanssa. Valitettavasti tällä kertaa minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä EPSC:hen, mutta onneksi Veikko pääsi paikanpäälle esittelemään posteria ja kuulostelemaan mahdollisia tutkimushankkeita joihin harrastajat myös Suomessa voisivat osallistua. Alustavasti muutamia mielenkiintoisia hankkeita on tulossa, mutta niistä Veikko kirjoittelee sitten erikseen Ursan Zeniitti-verkkolehteen.

Rosetta on nyt siis kuumin aihe avaruusrintamalla. Paljon on tapahtunut sitten edellisen Rosetta blogikirjoitukseni jälkeen. Ehkä nyt kuitenkin on hyvä tehdä lyhyt katsaus missä mennään, koska eletään pikku hiljaa sitä aikaa kun tärkeitä päätöksiä hankkeen etenemisen suhteen tehdään. Ensimmäinnen suuri päätös tehdään maanantaina 15.10. jolloin ESA:n pitäisi ilmoittaa Philae-laskeutujan aiottu laskeutumispaikka komeetan pinnalla. Tämä päätös on tärkeä, koska väärä laskeutumispaikan valinta voisi pahimmillaan jopa tuhota Philaen. Lisäksi kuvien perusteella komeetalla alkaa olemaan jo selvää pyrstöä joka taas tarkoittaa sitä, että komeetta on akvitoitunut. Pinnalta nousevat kaasupurkaukset eivät varmastikkaan helpota laskeutumispaikan valintaa. Itse laskeutuminen tapahtuu noin kahden kuukauden päästä ja silloin sitten viimeistään nähdään miten käy. Jännityksellä odotamme mitä seuraavan parin kuukauden aikana oikein käy.

Rosettan ottama "selfie" komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Rosettan ottama “selfie” komeetan 67P/C-G kanssa (7 syyskuuta 2014). Kuva: ESA/Rosetta/Philae/CIVA

Harvinainen meteoriitti näytteillä Aurinkopäivänä

Julkaistu , kirjoittanut

Härkämäen Aurinkopäiville saatiin viime tipassa näytille harvinainen ja vieläpä suomalainen meteoriitti, kun Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen sai hankittua vuonna 1910 Mikkeliin pudonneesta meteoriitista palasen.

Säät näyttäisivät suosivan Härkämäen Aurinkopäivää, ainakin aurinkoisuuden suhteen. Lämpöäkin on ennusteissa riittävästi, ellei jopa hieman liikaakin näin allekirjoittaneen mielestä. Toivottavasti siis pääsemme sunnuntaina 27.7. havaitsemaan Aurinkoa esitelmien ja muun ohjelman ohessa. Yksi mielenkiintoinen lisä päiville saapui Juutilaisen Jarille muutama päivä sitten, kun hänen hankkimansa noin 24 gramman palanen St. Michel -meteoriitista saapui postin välityksellä.

Tämä meteoriitti on näin suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoinen siitä syystä, että se putosi Mikkeliin vuonna 1910. Suomalaisia meteoriitteja on suhteellisen harvoin markkinoilla siitäkin syystä, että Suomesta on vaikeaa löytää pudonneita meteoriitteja, koska Suomi on suurimmaksi osaksi metsää, soita ja järviä. Pudonneet meteoriitit siis todella usein “häviävät” maastoon ja niitä ei löydetä. Parhaat mahdollisuudet löytöihin lieneekin talvisin, kun järvet ovat jäässä ja lumen sekä jään pinnalta mahdolliset meteoriitit on helpompi paikantaa.

image

St. Michel -meteoriitti. Jari Juutilaisen kokoelma. Kuva: Jari Juutilainen.

Härkämäen aurinkopäivillä nähtävillä avaruuslaitteita

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri pitää Härkämäen aurinkopäivillä 27.7. esitelmän Rosetta-komeettaluotaimesta ja boonuksena sain otettua mukaani Ilmatieteen laitoksella kehitetyt ja rakennetut PP-mittalaitteen eletroniikkalevyn ja Philae-laskeutujan massamuistin.

Härkämäen neljäs aurinkopäivä ei voisi olla mielenkiintoisempi. Pimennysmatkaaja-blogia ylläpitävä Jari Juutilainen tuo näytille oman 18 meteoriitin kokoelmansa joka pitää sisällään muutamia harvinaisuuksia. Lisäksi allekirjoittanut tuo mukanaan Philae-komeettalaskeutujan mukana olevan PP (Permitivity Probe) -mittalaitteen elektroniikkalevyn sekä koko laskeutujan massamuistin. Molemmat ovat ns. QM (qualification model) -malleja eli yksi pykälä lentomalleista taaksepäin. Eli kaikin puolin samanlaisia kuin tällä hetkellä komeettaa lähestyvässä Rosettassa, poikkeuksena se, että osa komponenteista ei ole avaruuskelpoisia. Nyt onkin oiva tilaisuus tutustua näihin, sillä molemmat ovat harvemmin julkisesti nähtävillä.

Ei pidä myöskään unohtaa esitelmiä joita aurinkopäivillä on. Lisäksi tietysti koko Härkämäen alue on näkemisen arvoinen, varsinkin kun nyt siellä on tehty raivaustöitä ja luontopolku alkaa olemaan hiljalleen valmis. Koko päivän kruunaa tietysti V.A. Heiskasen muistomerkin virallinen julkistaminen.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

PP-mittalaitteen elektroniikkakortti. Kuva: IL.

Avaruusinsinööri Google Play lehtikioskissa

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri-blogia on voinut seurata Googlen Currents -palvelussa jo jonkin aikaa, mutta Google päätti lakkauttaa palvelun ja korvata sen Google Play lehtikiosti -palvelulla. Myös avaruusinsinööri siirtyi käyttämään tätä palvelua.

Googlen Play lehtikioskiin voi kuka tahansa lisätä oman bloginsa RSS-syötteen Googlen Producer-palvelun kautta. Hyvä puoli tässä lehtikioskissa on se, että sillä tavalla saa helposti perustettua siistin näköisen verkkolehden omasta blogistaan ja ylläpitoa ei tarvitse juurikaan tehdä perustamisen jälkeen. Ainoa huono puoli on se, että verkkolehteä pääsee, ainakin toistaiseksi, lukemaan vain Android-käyttöjärjestelmällä varustetulla puhelimella, tabilla tai tietokoneella. Googlen Producerin puolella tosin on myös iPhone ja iPad mainittu, mutta koska allekirjoittanut ei omista kumpaakaan laitetta, niin en osaa sanoa mistä lehtikioskin lehdet löytyvät ko. laitteiden käyttäjille. Tämä laite- ja käyttöjärjestelmärajoitteisuus tietysti vähentää hieman potentiaalista lukijakuntaa, mutta siitäkin huolimatta palvelun käyttöönotto on juurikin perustamisen helppouden takia suositeltavaa. Ompahan ainakin yksi lisäpalvelu jossa blogia voi lukea vaivattomasti.

Avaruusinsinööri-blogin lisäksi Google Play lehtikioskista löytyvät myös Pimennysmatkaaja-blogi ja Warkauden Kassiopeian uutiset. Eli jos otatte käyttöön ko. palvelun, niin etsikääpäs myös ed. mainitut blogit sinne luettavaksi.

Avaruusinsinööri-blogi Google Play lehtikioskissa. Kuva: Harri Haukka.

Avaruusinsinööri-blogi Google Play lehtikioskissa. Kuva: Harri Haukka.

 

Cygnus alkaa taas!

Julkaistu , kirjoittanut

Tämän vuoden tähtiharrastajien kesätapaaminen, eli tunnetummin Cygnus, alkaa torstaina Mäntsälän Leiriniemessä. Avaruusinsinöörikin on heti alusta lähtien paikalla talkoilemassa ja muuten vaan fiilistelemässä tunnelmaa.

Alunperin oletin, että tällä kertaa moneen vuoteen en pitäisi mitään esitelmää, mutta kuten aiemmasta blogikirjoituksestani käy ilmi, pidän tänäkin vuonna yhden esitelmän. Tällä kertaa siis Rosettasta. Ihan vielä ei ole esitys valmis. Pitää vielä vähän mietiskellä millä tavalla lähestyn aihetta, jotta siitä ei tule perinteinen yleisöluento. Todennäköisesti vedän esitelmän rennolla tyylillä ilman sen kummempaa “kalvosulkeisia”. Pyrin vielä saamaan mukaani joitan sopivaa rekvisiittaa, esimerkiksi PP-mittalaitteen piirikortin johon ihmiset voivat tutustua Cygnuksen aikana.

Rosetta-esitelmän lisäksi pitäisi vähän keksiä mitä kertoisi Warkauden Kassiopeian toiminnasta. Todennäköisesti tuleva Aurinkopäivä ja Härkämäen taivaskamera ovat pääosassa, mutta sittenhän sen näkee kun esitelmän aika tulee. Onneksi kuitenkin Kassiopeian touhuista ei tartte kovin montaa kalvoa tehdä, kun koko esitelmä saisi kestää vain noin viisi minuuttia. Ei siis kovin paljoa asiaa ehdi edes kertoilemaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni tähtiharrastaja pääsee tänäkin vuonna Cygnukselle ja varsinkin Varkauden seudulta olisi mukavaa nähdä vanhoja ja uusia kasvoja tapahtumassa. Tervetuloa Cygnukselle!

Vuoden 2013 Cygnuksen tunnelmia. Kuva: Harri Haukka.

Vuoden 2013 Cygnuksen tunnelmia. Kuva: Harri Haukka.

Pieniä päivityksiä Avaruusinsinöörin sivuilla

Julkaistu , kirjoittanut

Avaruusinsinööri-sivulla on tehty pieniä kosmeettisia päivityksiä luomalla pari uuttaa sääaiheista sivua ja siirtämällä niille kaikki sääasiat mm. sivupalkista.

Sivuston oikeassa reunassa oleva sivupalkkiosio on alkanut täyttymään vähän liiaksikin ja sen vuoksi päätin hieman siivota sitä ottamalla pois mm. Marsin säätiedot siirtämällä ne omalle “Marsin sää“-sivulle. Nyt ko. sivulla kyseinen soveullus on hieman isompana, helpottaen näin säätietojen lukemista. Lisäksi oma Marsin sääsivu antaa jatkossa mahdollisuuden lisätä sinne muitakin sääjuttuja kuin pelkästään Curiosityn REMS-mittalaitepaketin mittaustuloksia.

Samalla kun siirsin Marsin sääasiat omalle sivulleen, perustin myös “Suomen sää“-sivun jonne keräilen Suomen säähän liittyviä linkkejä ym. joka vähänkin liittyy säähän ja siitä voisi olla hyötyä jolle kulle. Näin aluksi “mainostan” hieman Ilmatieteen laitoksen vähän aikaa sitten julkaisemaa FMI TV:tä joka löytyy YouTubesta ja nyt myös siis tämän sivuston “Suomen sää”-sivulta. Kyseinen videokokoelma päivittyy päivittäin uusilla lähipäivien sääennusteilla. Eli nyt on mahdollista katsoa tulevaa säätä ihan milloin tahansa, kohan on vaan nettiyhteys tarjolla. Tämä uusi palvelu onkin loistava lisä Ilmatieteen laitoksen sääennustepalveluihin.

Myös muita pieniä päivityksiä on tehty. Esimerkiksi MetNetin uutisten RSS-syöte on poistettu, ainakin toistaiseksi, koska MetNet-sivuston uutisosio ei ole toiminnassa ja päivittäminen tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. MetNetin uutisioinnissa onkin siirrytty väliaikaisesti Twitteriin ja nyt MetNetin tuoreimpana uutisena näkyykin viimeisin Twitter-viesti.

httpv://www.youtube.com/watch?v=nmGhhbNPNOc&list=PLFW1mzDdbY5IBbBxCnkeKGG8XGeQvGJwN

Cygnus lähestyy taas

Julkaistu , kirjoittanut

Tähtiharrastajien perinteinen kesätapaminen, Cygnys, lähestyy taas ja on aika hieman kurkistaa etukäteen mitä tällä kertaa on luvassa.

Tänä vuonna Cygnus järjestetään 17.-20.7. kymmenen vuoden tauon jälkeen Keski-Uudellamaalla Järvenpään seurakunnan leirikeskuksessa Keravanjärven rannalla Mäntsälässä. Paikallisena järjestävänä tahona toimii Keski-Uudenmaan Altair joka järjesti Cygnuksen myös vuosikymmen sitten. Alustava ohjelma alkaa olemaan jo aika hyvin kasassa, ainakin nettisivujen perustella. Kovin suurta muutosta ei tapahtuman formattiin ole tullut, mutta sen voi ainakin huomioida, että luentojen ja esitelmien määrä on aikaisempaa vähäisempi. Tämä ei toki johdu siitä, että luennoitsijoita olisi ollut vaikeampaa saada, vaan kyseessä on ihan harkittu päätös. Itseasiassa jo viime Cygnuksella kävimme pienellä porukalla keskustelua, että olisi hyvä kokeilla josko vähän löysempi aikataulu olisi vaihteeksi hyvä idea. Tämä siksi, koska monet tapahtumakävijät ovat kommentoineet, että esitelmiä on liikaa ja ettei niitä kaikkia jaksa seurata. Tällä kertaa tähän “huutoon” on vastattu ja se on huomioitu ohjelmaa suunniteltaessa.

Allekirjoittaneella on tänäkin vuonna pieni esitelmän Cygnuksella. Tällä kertaa en kerro Marsista, vaan kohteena on Rosetta-komeettaluotain ja sen Philae-laskeutujan marraskuussa tapahtuva laskeutuminen komeetalle. Ihan tarkkaan en vielä tiedä mitä kertoilen, mutta pyrin demoamaan Ilmatieteen laitoksen PP-mittalaitteen toimintaa jollain tavalla. Ehkäpä saan otettua mukaani prototyypin jolla testailimme jäätyneen hiekan sähkönjohtavuutta. Esitelmäni on tällä hetkellä aikataulutettu lauantaille. Niin ja tiedoksi niille ketkä ovat tulossa myös Härkämäen aurinkopäivään, pidän saman esitelmän molemmissa tapahtumissa.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeian jäsen Tommi Kumlin tiirailee Aurinkoa Cygnus 2013-tapahtumassa. Kuva: Harri Haukka.

Elämää Marsissa – ainakin photoshoppaamalla

Julkaistu , kirjoittanut

Silloin tällöin tulee netissä vastaan mielenkiintoisia photoshoppaamisvideoita joissa näytetään kuinka tavallisesta kuvasta saadaan ihan toisenlainen käyttämällä hyväksi modernia kuvankäsittelyä. Tällä kertaa netin syövereistä löytyi Mars-aiheinen Photohop-video.

Photoshoppaamisesta on tullut jo arkipäivän termi jolla tarkoitetaan kuvan muokkaamista niin, että alkuperäisen kuvan “virheet” poistetaan ja tarvittaessa kuvaan tuodaan keinotekoisesti jotain mitä se ei oikeasti sisällä. Varsinkin muodin parissa photoshoppaaminen on todella yleistä ja välillä ylilyöntejäkin tulee, mutta joskus sentään eteen tulee jotain joka on oikeasti hienosti photoshopattu ja ansaitsee huomiota. Tällä kertaa kyseessä onkin Mars-aiheinen kuva jonka valmistuminen näytetään nopeutetusti alla olevassa videossa. Onkin mielenkiintoista huomata kuinka muokkaamalla ja kuvia yhdistämällä saadaan todella aidonoloinen lopputulos joka todellisuudessa onkin aivan täysin mielikuvituksen tuotetta.

Niin… ja sitä elämää ei siis löytynyt vieläkään Marsista, vaikka lopputuloksena syntyvä kuva ehkä niin indikoi. Kannattaakin siis olla tarkkana ja miettiä, että voiko enää omiin silmiinsä luottaa (kuten vanha sananlasku sanoo).