Avaruusluotain 2/2012 ulos tuutista.

Jälleen kerran on pakerrettu yksi numero Avaruusluotainta ulos tuutista. Näinä päivinä lehden numero 2/2012 lähtee painoon ja SATS:n jäsenistölle lehden pitäisi tupsahtaa postilaatikkoon noin parin viikon päästä. Tällä kertaa kanteen saimme oivan “Iwo-Jima”-tyyppisen kuvan Iso-Haisu-raketin laukaisukuntoon laittamisesta. Lehdessä onkin luonnollisesti juttua itse lennätyksestä ja hieman muutakin rakettitietoutta. Yksi hauska artikkeli käsittelee tuoretta Iron Sky -elokuvaa. Suomisen Mikon juttu varmasti kiinnostaa kaikkia ko. elokuvan nähneitä tai niitä jotka aikovat sen nähdä. Muutenkin lehden sisältö on erittäin hyvä ja tästä tietysti kiitos kuuluu ahkerille kirjoittajille.

Nyt kun lehti on onnellisesti valmis, niin voin keskittyä rauhassa tulevan viikon Itävallan EGU-matkaan. Tai noh keskittymistä on “häirinnyt” se, että konferensissa esittelemäni posteri pitäisi saada valmiiksi ja tulostettua. Mutta onneksi tässäkin asiassa olen ajoissa liikenteessä ja suurin kiire asian suhteen saatiin vältettyä. Ensi viikolla onkin sitten tarkoitus kirjoitella blogiini hieman Wienin kuulumisia ja mm. siitä miten posterisessioni meni. Kannattaa siis seurailla blogiani.

Avaruusluotaimen 2/2012 kansikuva. Kuva: Antti J. Niskanen.

Tähtipäivät 2012 takana päin.

Viime viikonloppu (23.-25.3.2012) vierähti Oulussa vuosittaisen tähtipäivät tapahtuman parissa. Viime vuoden tähtipäivät jäivät väliin, joten oli mukavaa nähdä miten ko. tapahtuma nyt muutaman vuoden tauon jälkeen oikein voi. Ja jos jotain voi päätellä Oulun tähtipäivistä, niin tilanne on valoisa. Esitelmiä oli kuuntelemassa enemmän porukkaa kuin miesmuistiin. Muutama esitelmä veti jopa koko Tietomaan auditorion täyteen. Muutenkin esitelmät kiinnostivat paikallisia vähintäänkin kiitettävällä tavalla. Tästä tietysti kiitos kuuluu ennen kaikkea hyville luennoitsijavalinnoille, mutta myös paikalliselle järjestävälle taholle Oulun Arktokselle. Oululaiset tähtiharrastajat olivat todella panostaneet tapahtumaan ja sen mainostamiseen ja se myös näkyi.

Esitelmien lisäksi oli erityisen ilahduttavaa nähdä se, että eteläisestä Suomesta oli paikalle saapunut monta näytteilleasettajaa. Edustettuina olivat mm. Ursa, Kallioplanetaario, Alnilam, Härkämäen planetaario, Teknofokus ja Ilmatieteen laitos. Allekirjoittanut vastasi IL:n pienestä ständistä ja seuraaville tähtipäiville pitää ottaa huomattavasti enemmän karkkia ja kyniä mukaan. Ne kun loppuivat jo ensimmäisenä päivänä.

Yksi tähtipäivien kohokohdista oli jälleen kerran Ursan Stella Arcti -tunnustuksien jakotilaisuus lauantai-iltana. Tuskin oli suuri yllätys se, että tunnustukset menivät Emma Herraselle ja Toni Veikkolaiselle. Edellä mainittujen lisäksi Marko Pekkola palkittiin Stella Arcti -maininnalla. Pekkola kun on aiemmin jo palkittu varsinaisella tunnustuksella jonka voi vain saada kertaalleen. Tunnustuksien tarkemmat perustelut löytyvät Ursan lehdistötiedotteesta.

Vihdoinkin revontulia!

Revontulet ovat piilotelleet jossain, vaikka pitkäaikaisten ennusteiden mukaan Auringon aktiivisuuden huipun olisi pitänyt olla muistaakseni jo viime vuonna. Noh kuten varmaan tiedätte, on huippu siirtynyt ja itseasiassa vasta nyt aletaan lähestyä tämän kertaista Auringon maksimia. Yksi positiivinen seuraus Auringon aktiivisuuden kasvusta on se, että myös revontulia näkyy enemmän. Täällä eteläisessä Suomessa valosaaste ja luonnollisesti myös eteläiset leveyspiirit hankaloittavat revontulien havainnointia. Allekirjoittanut korkkasi revontulikauden avatuksi 7.3.2012, kun lähdimme pienellä porukalla metsästämään revontulia Kirkkonummelle. Erään pellon laidalta sitten havainnoimme himmeitä revontulia pohjoisella taivaalla, lähellä horinsonttia. Mikään suuri näytelmä ei tällä kertaa Kirkkonummen taivaalla ollut, mutta kuitenkin eka havainto tuli tehtyä. Ohessa allekirjoittanut poseeraa pellolla katsellen vihreitä revontulia jotka kuultavat lähellä horisonttia. Lisää kuvia löytyy galleriastani.

Blogisti katselee revontulia Kirkkonummella 7.3.2012.

Jälleen yksi lehti painoon – Avaruusluotain 1/2012.

Allekirjoittanut on kyllä sekaantunut pelottavan paljon eri lehtien tekemiseen. Paitsi, että olen Kassiopeian Ad Astra -jäsenlehden päätoimittaja ja taittaja, niin olen myös Suomen avaruustutkimusseuran (SATS) Avaruusluotain-lehden taittaja. En ole täällä aiemmin Avaruusluotaimesta kirjoitellutkaan, mutta nyt kun lehden tuorein numero on laitettu painoon, niin on varmaan oiva hetki sanoa muutama sana ko. lehdestä.

Lehtihän on todella pitkäikäinen. Ensimmäinen lehden numero näki päivänvalon jo vuonna 1960. Tänä vuonna lehdestä on menossa jo 47 vuosikerta. Joten ihan joka vuosi lehti ei ole ilmestynyt, kuten nokkelimmat voivat edeltä olevasta vuosikertamäärästä laskea. Kuitenkin viime vuosina lehti on vakiinnuttanut paikkansa ehkäpä tärkeimpänä SATS:n vuosittaisena “tuotoksena”. Tai ainakin näin voisi päätellä tuoreimmassa numerossa olevasta jäsenkyselyn tuloksia käsittelevästä artikkelista. Lehti koki uuden nosteen vuonna 2006, kun Merikallion Sini aloitti päätoimittajana (ja taittajana). Sinin jälkeen, vuonna 2010, vetovastuun otti Tiera Laitinen. Samalla minusta tuli lehden taittaja.

Tiedän, että Suomessa on paljon avaruudesta kiinnostuneita ihmisiä ja suosittelenkin teille kaikille, että tutustutte Avaruusluotaimen sisältöön lehden arkistosivulla. Lehti tulee jäsenetuna kaikille SATS:n jäsenille neljä kertaa vuodessa, mutta sen voi myös tilata erikseen, ilman jäsenyyttäkin. Vähän mainospuheeksihan tämä meni, mutta ei sillä väliä.

Avaruusluotain 1/2012 kansi.

Venuksen ylikulkua katsomaan kesäkuussa.

Olemme Jari Juutilaisen kanssa puhuneet jo vuosia, että menisimme katsomaan vuoden 2012 Venuksen ylikulun jonnekkin pohjoiseen, jossa se näkyisi kokonaisuudessaan. Itse pimennystä voi kyllä seurata koko Suomessa, mutta jos haluaa nähdä sen alusta loppuun, niin silloin pitää suunnata Pohjois-Lappiin.

Olemme nyt vihdoinkin ottaneet “härkää sarvista” ja aloittaneet matkan toteutuksen. Päätimme heti alkajaisiksi, että menemme niin pohjoiseen kuin mahdollista ja aika nopeasti päätimme suunnaksi Nordkappin. Juuri sitä pohjoisemmaksi ei enää voi mennä. Seuraavaksi alkoi kova majapaikkojen ts. mökkien etsiminen matkamme varrelta. Onneksi olimme hyvissä ajoin liikkeellä, sillä näyttää siltä, että samaan aikaan pohjoiseen suuntaa myös muitakin turisteja. Osa näistä on varmasti “Venuksen ylikulku” -turisteja kuten mekin, mutta myös lintubongarit ovat suuntaamassa samoihin aikoihin pohjoiseen.

Lyhykäisyydessään matkaohjelmamme on jotain seuraavaa. Ajelemme ensin vuokra-autolla (kyllä vuokraamme auton matkaa varten) Sodankylään jossa on ensimmäinen yöpyminen. Sodankylästä jatkamme seuraavaan majapaikkaan Stabbursdaleen joka onkin jo Norjan puolella. Lopullinen päämääräämme on Kirkeporten josta pieni neljän hengen ryhmämme suuntaa Nordkappin alueelle havaitsemaan Venuksen ylikulkua. Kotimatkalla pysähdymme yöpymään vielä Altassa ennen kuin suuntaamme Sodankylän kautta takaisin Varkauteen. Matkaa siis kertyy aikalailla, mutta varsinkin allekirjoittanut odottaa reissua innolla, koska en ole aikaisemmin Pohjois-Norjassa matkustellut. Lisäksi, kun saattaa olla vielä pieni mahdollisuus nähdä valaita, niin into on kova.

Pimennysmatkasta löytyy enemmän Jarin ylläpitämästä “Pimennysmatkaaja” -blogista. Kyseinen blogi tulennee olemaan matkan pääasiallinen info- ja uutiskanava, joten kannatta jo nyt laittaa sivu muistiin. Kuten sivuilla jo nyt vierailevat voivat huomata, on siellä jo jonkin verran sisältöä ja juttua tulevasta matkastamme. Kannattaa siis suunnata seuraavaksi ko. blogiin.

Transit of Venus visibility map 2012 (Copyright: NASA)

Avaruusviikko 2011 takanapäin. On yhteenvedon aika.

Empä ole muistanut, tai lähinnä ehtinyt, kirjoittaa blogiini mitään juuri päättyneestä kansainvälisestä avaruusviikosta. Syy tietysti on selvä tätä blogia seuraaville. Olin työmatkalla Nantesissa ja sen vuoksi avaruusviikko meni täysin töiden parissa. Omalta osaltani kuitenkin tein avaruusviikon valmistelut jo hyvissä ajoin ennen Nantesin matkaani. Periaatteessa avaruusviikon Suomen koordinaattorin, siis minun, pitääkin tehdä kaikki kuntoon ennen viikkoa. Viikon aikana sitten vaan katsellaan ja kuunnellaan miten koordinointi on onnistunut.

Täytyy sanoa, että tänä vuonna avaruusviikko onnistui Suomessa ihan hyvin. Viikon päätapahtumaksi nousi Heurekassa pidetty “Avaruusmatka 2011” -tapahtuma joka keräsi ensiarvioiden mukaan noin 3000 kävijää. Toki moni näistä kävijöistä oli normaaleja Heurekan kävijöitä, mutta Ursan ja SATS:n organisoimissa oheistapahtumissa (esitelmät, rakettiammunta, lastentyöpaja ja planetaario) oli välillä porukkaa oikein tungokseen asti. Tämä oli tietysti ilahduttavaa ja lupaa hyvää tuleviksi vuosiksi. Mikä parasta, myös Heurekan väki oli tyytyväinen tapahtumaan. Muualla Suomessa aktiivisuus olikin sitten vaihtelevaa. Ainakin Jyväskylän ja Järvenpään suunnilla oli hyvin ohjelmaa viikon aikana, mutta monilla “perinteisillä” tähtiharrastuspaikkakunnilla oli hyvinkin hiljaista. En tiedä mistä tämä johtui. Olisiko monilla paikkakunnilla painanut vielä kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 jälkeinen väsymys vai oliko kysymys rahoituksesta? Tulevina vuosina pitää kuitenkin miettiä koko tähtiharrastuskentän kanssa, että miten avaruusviikko saadaan todellisuudessa koko Suomen kattavaksi tapahtumaksi. Yksi pelkoni on, että avaruusviikosta tulee pääkaupunkiseudulle keskittyvä tapahtuma ja muu Suomi jää kokonaan paitsioon. Toisaalta pääkaupunkikeskisyys on yleinen “ongelma” Suomessa ja täysin siltä ei voida välttyä avaruusviikonkaan kohdalla. Olisi kuitenkin tulevaisuuden kannalta hyvä, jos muutkin suuret kaupungit ja niissä toimivat yhdistykset ottaisivat avaruusviikon omakseen ja yhdeksi vuoden päätapahtumista tähtiharrastuspuolella. Varsinkin, jos ja kun tarkoituksena on tuoda astronautti tai kosmonautti Suomeen avaruusviikolla seuraavan kolmen vuoden sisällä, niin yhteistyö pääkaupunkiseudun ulkopuolisten tähtiharrastusyhdistyksien kanssa on tärkeää. Astronauttivierailun yhtenä ideana on nimittäin alustavasti ollut se, että astronautti (tai kosmonautti) vierailisi useammalla paikkakunnalla viikon aikana. Yksi paikka lienee luonnollisesti pääkaupunkiseutu, mutta toinen vierailupaikkakunta olisikin sitten jokin muu “strategisesti” sopiva paikkakunta. Tämän toisen paikkakunnan valintaa tietysti helpottaa se, että paikkakunnalla on ja on ollut kiinnostusta avaruusviikkoa kohtaan. Siinäpä siis jotain porkkanaa tuleville vuosille. Niin ja toki täytyy muistaa, että astronautti-/kosmonauttivierailu vaatii myös rahoitusta. Eli ennen kuin siitä tulee todellisuutta, niin pitää tehdä hartiavoimin työtä rahoittajien löytämiseksi. Joten jos haluat rahoittaa vierailua, niin otappa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Tässä on tietysti myös mainittava se, että vaikka olen avaruusviikon kansallinen koordinaattori, niin se ei tarkoita sitä, että allekirjoittanut järjestää avaruusviikolla ohjelmaa eri puolilla Suomea. Tapahtumien järjestämisessä suurin rooli on paikallisilla tähtiharrastusyhdistyksillä. Koordinaattorin tehtävänä on lähinnä toimittaa tietoa ja tarvittaessa antaa vinkkejä sekä neuvoja mitä tapahtumia voisi järjestää. “Vastuu” tapahtumien lopullisesta järjestämisestä on kuitenkin kokonaan paikallisten tahojen.

Lopuksi halua vielä kiittää Ursaa ja Heurekaa sekä kaikkia muita jotka teitte vuoden 2011 avaruusviikosta onnistuneen tapahtuman. Ensi vuonna sitten uudelleen.

EPSC-DPS Nantes, päivä 4.

Torstai oli EPSC-DPS:n ensimmäinen “Härkämäkipäivä”. Pidimme pitkän yhteenveto- ja suunnittelupalaverin iltapäivällä yhdessä konferenssikeskuksen pienistä luentosaleista. Tuomo piti myös lyhyen yhteenvedon Härkämäen observatorion havainnoista joita on tehty tammikuun Grazin tapaamisen jälkeen. Lisäksi palaverissa käsiteltiin mm. ensi vuoden Venuksen ylikulkua ja GAIA-hankkeen mahdollisia tukihavaintoja. Edellinen, vuoden 2004, Venuksen ylikulkuhan on Härkämäen historiassa tärkeä etappi, koska sen myötä observatorio käytännössä aloitti kansainvälisen toimintansa. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi suurimman roolin kokouksessa sai havaintokampanja jossa havaittiin EV Lacertae tähteä. Kyseinen havaintokampanja järjestettiin jonkin aikaa sitten, mutta Suomessa siihen ei voitu osallistua, koska säät olivat surkeat kaikkialla, myös Härkämäellä. Kampanjan tarkoituksena oli havaita tähden roihupurkauksia, samanlaisia jotka aiheuttavat mm. revontulet Maassa. Alustavien tuloksien perusteella kampanja oli ihan hyvä menestys ja jatkossa on tarkoitus järjestää uusi kampanja. Toivottavasti silloin myös Härkämäellä voitaisiin tehdä havaintoja.

Perjantaina on sitten vuorossa koko matkan “pihvi”, kun Tuomo pitää puheen Härkämäen havainnosta. Tämä on yksi uusi luku Härkämäen observatorion historiassa, koska koskaan aikaisemmin ei Härkämäen havainnoista ole pidetty puhetta tieteellisessä konferenssissa. Postereita on ollut jo useita, mutta puheita ei siis aiemmin ole ollut.

Tuomon puheen jälkeen meidän pitääkin sitten jo kiirehtiä juna-asemalle ja ottaa suunta kohden Pariisin lentokenttää ja lopulta Suomea. Lauantaina onkin sitten jo tiedossa Avaruusviikon tapahtuma Heurekassa, jossa allekirjoittaneen pitää esitellä MetNet-laskeutujaa. Kiirettä siis pitää. Perjantaista kertova blogimerkintä onkin sitten viimeinen EPSC-DPS:n osalta ja kirjoittelen sen sitten kun olen saapunut takaisin Suomeen.

EPSC-DPS:n sisäänkäynti.

EPSC-DPS Nantes, päivä 2.

Konferenssin toinen päivä alkoi omalta osaltani rennosti. Otin vähän vapaata aamupäiväksi ja kiersin Nantesin keskustan tuntumassa etsimässä geokätköjä. Kolme tuli löydettyä ja samalla näki paikallisia nähtävyyksiä. Päivällä suuntasin konferenssikeskukseen jossa tapasin sänköpurjeen keksijän Pekka Janhusen. Päätimme kiirehtiä porukalla lounaalle heti puolenpäivän jälkeen, koska tuntuu että Ranskassa lounas on nautittava kello 12-15 tai muuten jää ilman. Tai ainakin ravintolat myyvät “ei-oota” ko. ajan ulkopuolella.

Härkämäen havaintotiimin toinen jäsen, Tuomo Salmi, saapui iltapäivällä Nantesiin. Suuntasimme Tuomon kanssa ensitöiksemme konferenssikeskukseen ilmoittautumaan ja katsomaan posterisessiossa olevaa Oskua ja hänen posteriaan. Kauan emme tosin voineet postereihin tutustua, kun piti Oskun kanssa kiirehtiä tärkeään palaveriin. Kyseinen palaveri kestikin reilusti yli ilta kahdeksaan. Siinä se päivä sitten olikin.

Ohessa on vielä lupaamani kuva konferenssin näyttelystä jossa on esillä NASAn marsmönkijöitä.

EPSC-DPS Nantes näyttelyaluetta

EPSC-DPS Nantesin näyttelyaluetta. Kuvassa oleva iso mönkijä on MSL.

Avaruusviikon koordinointia.

Kansainvälinen avaruusviikko (4.-10.10.) alkaa taas uhkaavasti lähestyä ja koska olen sen virallinen Suomen koordinaattori, niin pitää minunkin viimeistään nyt aktivoitua. Noh olen kyllä Ursan kanssa palveroinut ja suunnitellut viikon päätapahtumaa jo kuukausien ajan, mutta varsinainen laajempi koordinointi alkoi tällä viikolla. Tärkein tehtäväni koordinaattorina on “potkia” suomalaisia tähtiharrastusyhdistyksiä mukaan viikolle sekä haalia mahdollisia yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna, kiitos Ursan aktiivisuuden, pääyhteistyökumppani avaruusviikolla on tiedekeskus Heureka jossa järjestetään viikon päätapahtuma “Avaruusmatka 2011” 8./9.10. Lisätietoa tästä löydätte tapahtuman omilta sivuilta.

Yksi iso osa koordinointia on avaruusviikon omien nettisivujen päivittäminen viime vuodesta tähän vuoteen. Hankin reilu vuosi sitten omistukseeni osoitteen www.avaruusviikko.net ja tässä osoitteessa sijaitsee avaruusviikon viralliset suomenkieliset kotisivut. Vielä on hieman viilattavaa sivujen suhteen (mm. kalenteri), mutta aikalailla loppusuoralla ollaan. Yksi isoin juttu minkä sain tehtyä on ns. “Suomi-julisteen” (kuva alla) tekeminen. Kansainvälinen juliste on monella kielellä, mutta pienenä kielialueena se ei sisälllä suomenkielistä tekstiä, joten oli pakko väsätä oma mainosjuliste [PDF].

Niin ja mikä siis on tämän vuoden teemana? Noh sen jo toki huomaa heti alla olevasta julisteesta, mutta mainittakoon tässäkin, että se on “50 vuotta miehitettyjä avaruuslentoja”. Teemahan vaihtelee vuosittain, mutta tämän vuoden teema ei tuskin ollut yllätys kenellekkään. Tosin hieman mielenkiintoisen sävyn tähän teemaan tekee se seikka, että juuri tänä vuonna NASA päätti lopettaa sukkulaohjelmansa. Olemmekin nyt tilanteessa jossa miehitettyjä lentoja tekee käytännössä vain yksi valtio eli Venäjä.

Jälleen kätköilemässä.

Viikonloppu (27./28.8.) meni taas aika kätköilyvoittoisesti, vaikka tosin tuli sitä pistäydyttyä Tähtikalliolla Ursan tapahtumassa. Näin sitten vihdoin ja viimein Tähtikallion AstroFox-teleskoopin toiminnassa, kun Kankaan Lauri kuvaili sillä tähtitaivaan ns. DS-kohteita. Täytyy sanoa, että noin 91cm peilillä varustettu teleskooppi on valovoimaltaan mahtava. Toivottavasti putki saadaan nyt vihdoin aktiiviseen käyttöön. On sitä kyllä jo odotettukin. Harmi vaan, että tällä kertaa jouduimme sunnuntain reissumme takia lähtemään paikalta pois juuri silloin kun “pidot paranivat”. Noh eiköhän sitä talven aikana tule vielä muutaman kerran käytyä Tähtikalliolla AstroFoxia ihmettelemässä.

Sunnuntaina 28.8. oli vuorossa tämän vuoden neljäs geokätköilijöiden tapahtuma allekirjoittaneelle. Menimme porukalla Karhulaan ja säiden suosiessa vietimme mukavan päivän Karhulassa Karhulan Ladun latumajalla. Paikka on mitä upein tälläiselle tapaamiselle, koska vieressä on hieno koski. Harmi vaan, ettei mukana ollut kanoottia jolla mennä tutustumaan tarkemmin lähivesiin. Karhulan tapaamisen jälkeen suuntasimme aluksi muutamalle lähikätkölle, mutta sitten saimme kunigasidean mennä etsimään “Ydäri – Loviisa Nucular Power Plant“-kätköä joka nimensä mukaisesti sijaitsee Loviisassa. Noh ajomatkaa oli toki aikamoisesti yhden kätkön takia, mutta kätköpaikka osoittautui mitä oivallisemmaksi ja ehdottomasti matkan väärtiksi. Saavuimme paikalle just samaan aikaan, kun Aurinko laski. Ja mikä parasta se laski juuri ydinvoimalan taakse. Saimmekin napattua upeita otoksia tästä tapahtumasta kuten kuva alla antaa osviittaa. Lisää kuvia tästä reissusta löytätte allekirjoittaneen galleriasta. Päivä tosin venähti aika pitkäksi Loviisan “koukkauksen” takia. Olimme kotona hieman yli puolen yön. Mutta koskaan ei tiedä miten myöhään menee kun lähtee kätköilemään.